Ero sivun ”Kaarle XII” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 213.214.155.25 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 88.114.149.104 tekemään versioon. |
p Botti lisäsi: ko:칼 12세 |
||
Rivi 39: | Rivi 39: | ||
[[eo:Karolo la 12-a (Svedio)]] |
[[eo:Karolo la 12-a (Svedio)]] |
||
[[fr:Charles XII de Suède]] |
[[fr:Charles XII de Suède]] |
||
[[ko:칼 12세]] |
|||
[[it:Carlo XII di Svezia]] |
[[it:Carlo XII di Svezia]] |
||
[[he:קרל השנים עשר, מלך שבדיה]] |
[[he:קרל השנים עשר, מלך שבדיה]] |
Versio 16. huhtikuuta 2009 kello 06.57
Kaarle XII (17. kesäkuuta 1682 – 30. marraskuuta 1718) oli Ruotsin kuningas 1697–1718. Hänen isänsä, Kaarle XI kuoli vuonna 1697, eikä Kaarle XII suhtautunut hallituskautensa alkupuolella valtion asioihin mitenkään vakavasti. Naapurivaltiot Tanska, Venäjä ja Puola-Liettua päättivät käyttää tilaisuutta hyväkseen julistamalla Ruotsille sodan yhtä aikaa vuonna 1700, koska kuvittelivat vasta 15-vuotiaan Kaarle XII:n olevan liian heikko vastus. Tämä sota tunnetaan nimellä suuri Pohjan sota, ja se päättyi vuonna 1721 Fredrik I:n hallitessa Ruotsia.
Sodan alkupuolella Kaarle XII tuhosi nopeasti Tanskan hyökkäävän armeijan ja pakotti maan rauhaan. Tämän jälkeen Kaarle käänsi armeijansa Venäjää vastaan. Venäjän armeijan päävoimat olivat tuolloin piirittämässä Ruotsille kuulunutta Narvan kaupunkia. Narvan taistelussa alivoimainen Kaarle XII:n johtama ruotsalaisarmeija hyökkäsi sankassa lumipyryssä venäläisten joukkojen kimppuun ja löi hajalle vihollisen. Seurauksena oli Venäjän aktiivisen sodankäynnin päättyminen useiksi vuosiksi. Viimeisenä vihollisena oli Puola, jonka Kaarle XII kukisti vastaavalla tehokkuudella.
Puolan tappion jälkeen Kaarle XII keskittyi Puolan sisäpolitiikkaan ja kahakointiin. Samalla hän valmisteli sotaretkeä Venäjälle, joka kehitti omaa armeijaansa ja laivastoaan nopealla tahdilla Pietari Suuren johdolla. Sotaretkeen ryhdyttiin, mutta huollolliset kysymykset pakottivat Ruotsin armeijan suuntaamaan viljavaan Ukrainaan, jossa kapinalliset kasakat lupasivat Ruotsille tukea. Ukrainassa Kaarle XII juuttui piirittämään Pultavan kaupunkia, jonka avuksi Venäjän armeijan päävoima saapui. Samaan aikaan Ruotsin armeijan huoltotiet katkesivat ja sen oli pelastuakseen ryhdyttävä alivoimaisena taisteluun. Pultavan taistelussa Ruotsin armeija tuhoutui, ja Kaarle XII pakeni Osmanien valtakuntaan. Pyrittyään taivuttelemaan sulttaania puolelleen Kaarle XII palasi Ruotsiin vuonna 1714. Venäjä oli tuolloin miehittänyt Ruotsin itäiset alueet (isoviha).
Palattuaan Ruotsiin Kaarle XII päätti valloittaa Norjan Tanskalta. Ohimoon osunut luoti kaatoi hänet Norjaan tehdyllä sotaretkellä vuonna 1718 Fredrikshaldissa (nyk. Halden) käydyssä taistelussa. Jälkeenpäin on kiistelty siitä, tuliko luoti norjalaisten vai omien puolelta; Kaarle XII:n hauta on pariinkin otteeseen avattu tutkimuksia varten, muun muassa vuosina 1917 ja 2008.[1] Varsinaisia todisteita sen puolesta, että kuninkaan olisi tappanut ruotsalainen, ei ole, mutta epäilyjä on herättänyt esimerkiksi se, miten nopeasti Fredrik I ja tämän liittolaiset osasivat reagoida Kaarlen kuolemasta saatuun tietoon. Nykytutkimus on kuitenkin rekonstroinut taistelutilanteen, josta ilmenee luodin tulleen mitä ilmeisimmin norjalaisten puolelta.
Lähteet
- ↑ Ruotsi ratkoo taas Kaarle XII:n kuoleman arvoitusta 11.1.2008. Helsingin Sanomat.
Edeltäjä: Kaarle XI |
Ruotsin kuningas 1697–1718 |
Seuraaja: Ulriika Eleonoora |