Ero sivun ”Keidassuo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Yhdistetty allikko. |
p typo |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Keidassuot jaetaan pinnanmuotojensa perusteella kolmeen tyyppiin. Laakiokeitaittein keskiosa on tasainen ja reunaluisu jyrkempi kuin kilpikeitailla, jotka ovat enemmän kuperia. Kolmas tyyppi on viettokeidas. |
Keidassuot jaetaan pinnanmuotojensa perusteella kolmeen tyyppiin. Laakiokeitaittein keskiosa on tasainen ja reunaluisu jyrkempi kuin kilpikeitailla, jotka ovat enemmän kuperia. Kolmas tyyppi on viettokeidas. |
||
Keidassuon keskusta eli tasanne on pääasiassa [[neva (suotyyppi)|nevaa]]. Keskustaa ympäröi reunaluisu, joka on kuivahkoa [[räme]]ttä. Keidassuon laiteilla on yleensä reheviä rämeitä ja [[korpi|korpia]]. Keidassuon märkiä painanteita nimitetään ''kuljuiksi'' ja niihin saattaa muodostua pieniä [[lampi]]a. Rämemättäät eli ''kermit'' erottavat kuljut toisistaan. ''Allikko'' on kohosuolla oleva |
Keidassuon keskusta eli tasanne on pääasiassa [[neva (suotyyppi)|nevaa]]. Keskustaa ympäröi reunaluisu, joka on kuivahkoa [[räme]]ttä. Keidassuon laiteilla on yleensä reheviä rämeitä ja [[korpi|korpia]]. Keidassuon märkiä painanteita nimitetään ''kuljuiksi'' ja niihin saattaa muodostua pieniä [[lampi]]a. Rämemättäät eli ''kermit'' erottavat kuljut toisistaan. ''Allikko'' on kohosuolla oleva isohko avovetinen vesiallas. Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain [[sade|sateesta]], mutta laiteet myös kivennäismaalta. Keidassuo on olemukseltaan [[ombrotrofinen]], viljavammat suotyypit, esim. [[letto|letot]] ja korvet, ovat [[ minerotrofinen suo | minerotrofisia]]. |
||
Keidassuon [[linnut|pesimälinnusto]] on tavallisesti niukka. Tavallisimmat lajit ovat [[niittykirvinen]], [[keltavästäräkki]], [[kiuru]], [[metsäkirvinen]], [[liro]], [[kapustarinta]] ja [[kurki]]. Tyypillisiä mutta harvalukuisia ovat mm. [[isolepinkäinen]], [[riekko]], [[tavi]] ja joillakin soilla yhdyskunnissa pesivät pesivät [[lokit]]. |
Keidassuon [[linnut|pesimälinnusto]] on tavallisesti niukka. Tavallisimmat lajit ovat [[niittykirvinen]], [[keltavästäräkki]], [[kiuru]], [[metsäkirvinen]], [[liro]], [[kapustarinta]] ja [[kurki]]. Tyypillisiä mutta harvalukuisia ovat mm. [[isolepinkäinen]], [[riekko]], [[tavi]] ja joillakin soilla yhdyskunnissa pesivät pesivät [[lokit]]. |
||
Versio 1. elokuuta 2008 kello 05.53
| Suomen metsien kasvupaikkatyypit |
| lehtometsätyypit |
| kangasmetsätyypit |
| lehtomainen kangasmetsä |
| tuore kangasmetsä |
| kuivahko kangasmetsä |
| kuiva kangasmetsä |
| karukkokangasmetsä |
| Suomen suotyypit |
| suometsät: korpi, räme |
| avosuot: neva, letto |
| Suomen suoyhdistymätyypit |
| keidassuo |
| aapasuo |
| palsasuo |
Keidassuo eli kohosuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suon keskusta on sen reunaosia (laiteita) ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla. Suomessa keidassoita on pääasiassa Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla.
Keidassuot jaetaan pinnanmuotojensa perusteella kolmeen tyyppiin. Laakiokeitaittein keskiosa on tasainen ja reunaluisu jyrkempi kuin kilpikeitailla, jotka ovat enemmän kuperia. Kolmas tyyppi on viettokeidas.
Keidassuon keskusta eli tasanne on pääasiassa nevaa. Keskustaa ympäröi reunaluisu, joka on kuivahkoa rämettä. Keidassuon laiteilla on yleensä reheviä rämeitä ja korpia. Keidassuon märkiä painanteita nimitetään kuljuiksi ja niihin saattaa muodostua pieniä lampia. Rämemättäät eli kermit erottavat kuljut toisistaan. Allikko on kohosuolla oleva isohko avovetinen vesiallas. Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain sateesta, mutta laiteet myös kivennäismaalta. Keidassuo on olemukseltaan ombrotrofinen, viljavammat suotyypit, esim. letot ja korvet, ovat minerotrofisia.
Keidassuon pesimälinnusto on tavallisesti niukka. Tavallisimmat lajit ovat niittykirvinen, keltavästäräkki, kiuru, metsäkirvinen, liro, kapustarinta ja kurki. Tyypillisiä mutta harvalukuisia ovat mm. isolepinkäinen, riekko, tavi ja joillakin soilla yhdyskunnissa pesivät pesivät lokit.
Lähteet
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Katso myös
Kirjallisuuta
- Ojala, Pentti: Elämää keidassuolla. Weilin+Göös. 1986. ISBN 951-35-3702-1.
| Suometsät: korvet: lehtokorpi (LhK) | ruoho- ja heinäkorpi (RhK) | kangaskorpi (KgK) | varsinainen korpi (VK) alatyyppeineen: mustikkakorpi (MK), metsäkortekorpi (MkK), puolukkakorpi (PK) ja muurainkorpi, rämeet: kangasräme (KgR), isovarpuinen räme (IR), korpiräme (KR), sararäme (SR) alatyyppeineen varsinainen sararäme (VSR) ja lyhytkortinen räme (LkR), tupasvillaräme (TR), lettoräme (LR), rahkaräme (RR) |
| Avosuot: nevat: ruohoneva, varsinainen saraneva, lyhytkortinen neva ja rahkaneva | letto |
| Suoyhdistymätyypit: aapasuo | keidassuo | palsasuo |
| Ojitetut suot: ojikot, muuttumat, turvekankaat: ruohoturvekangas (Rhtkg) | mustikkaturvekangas (Mtkg) | puolukkaturvekangas (Ptkg) |