Ero sivun ”Keidassuo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
*[[Linnaistensuon luonnonsuojelualue]] |
|||
* [[Torronsuon kansallispuisto]] |
* [[Torronsuon kansallispuisto]] |
||
* [[Valkmusan kansallispuisto]] |
* [[Valkmusan kansallispuisto]] |
||
Versio 15. heinäkuuta 2008 kello 15.01
| Suomen metsien kasvupaikkatyypit |
| lehtometsätyypit |
| kangasmetsätyypit |
| lehtomainen kangasmetsä |
| tuore kangasmetsä |
| kuivahko kangasmetsä |
| kuiva kangasmetsä |
| karukkokangasmetsä |
| Suomen suotyypit |
| suometsät: korpi, räme |
| avosuot: neva, letto |
| Suomen suoyhdistymätyypit |
| keidassuo |
| aapasuo |
| palsasuo |
Keidassuo eli kohosuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suon keskusta on sen reunaosia (laiteita) ja ympäröivää kivennäismaata korkeammalla. Suomessa keidassoita on pääasiassa Etelä-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla.
Keidassuot jaetaan pinnanmuotojensa perusteella kolmeen tyyppiin. Laakiokeitaittein keskiosa on tasainen ja reunaluisu jyrkempi kuin kilpikeitailla, jotka ovat enemmän kuperia. Kolmas tyyppi on viettokeidas.
Keidassuon keskusta eli tasanne on pääasiassa nevaa. Keskustaa ympäröi reunaluisu, joka on kuivahkoa rämettä. Keidassuon laiteilla on yleensä reheviä rämeitä ja korpia. Keidassuon märkiä painanteita nimitetään kuljuiksi ja niihin saattaa muodostua pieniä lampia. Rämemättäät eli kermit erottavat kuljut toisistaan. Keidassuon keskusta saa vettä ja ravinteita vain sateesta, mutta laiteet myös kivennäismaalta. Keidassuo on olemukseltaan ombrotrofinen, viljavammat suotyypit, esim. letot ja korvet, ovat minerotrofisia.
Keidassuon pesimälinnusto on tavallisesti niukka. Tavallisimmat lajit ovat niittykirvinen, keltavästäräkki, kiuru, metsäkirvinen, liro, kapustarinta ja kurki. Tyypillisiä mutta harvalukuisia ovat mm. isolepinkäinen, riekko, tavi ja joillakin soilla yhdyskunnissa pesivät pesivät lokit.
Katso myös
Kirjallisuuta
- Ojala, Pentti: Elämää keidassuolla. Weilin+Göös. 1986. ISBN 951-35-3702-1.
| Suometsät: korvet: lehtokorpi (LhK) | ruoho- ja heinäkorpi (RhK) | kangaskorpi (KgK) | varsinainen korpi (VK) alatyyppeineen: mustikkakorpi (MK), metsäkortekorpi (MkK), puolukkakorpi (PK) ja muurainkorpi, rämeet: kangasräme (KgR), isovarpuinen räme (IR), korpiräme (KR), sararäme (SR) alatyyppeineen varsinainen sararäme (VSR) ja lyhytkortinen räme (LkR), tupasvillaräme (TR), lettoräme (LR), rahkaräme (RR) |
| Avosuot: nevat: ruohoneva, varsinainen saraneva, lyhytkortinen neva ja rahkaneva | letto |
| Suoyhdistymätyypit: aapasuo | keidassuo | palsasuo |
| Ojitetut suot: ojikot, muuttumat, turvekankaat: ruohoturvekangas (Rhtkg) | mustikkaturvekangas (Mtkg) | puolukkaturvekangas (Ptkg) |