Ero sivun ”Hellenistinen filosofia” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
p (Kielilinkit)
Kyynikot osoittivat, että monet perinnäistavat olivat haavoittuvia järjen kritiikin edessä. Järki kykeni haastamaan totunnaisen ajattelun, jossa onnellisuus riippui ulkoisista seikoista. "Viisas mies" oli itseriittoisena paremmin linnoittautunut tällaisia vastaan.
 
[[Stoalaisuus|Stoalaiset]] pitivät itseään kyynisyyden perillisinä, ja linkittivät itsensä tätä kautta Sokrateehen. Stoalainen [[Apollodoros SeleukialainenSeleukeialainen|Apollodoros]] totesi, että "kyynisyys on oikopolku hyveeseen". Hyve ja onnellisuus saavutettiin siis harjoittamalla kyynistä filosofiaa, ei vuosien logiikan, fysiikan ja etiikan opintojen kautta. Epikuros puolestaan torjui nimenomaan kyynisyyden. Huolimatta eri koulukuntien suhtautumisesta kyynisyyteen, kaikki tunnustivat sen eettisen luonteen ja kiinnostuksen juuri samoihin asioihin, joita oma koulukunta piti keskeisenä. Kyynikoiden tärkeinä pitämiä ajatuksia voitiin hellenistisessä filosofiassa käsitellä myös itsenäisesti riippumatta kyynikoiden ylitseampuvasta tyylistä.
 
=== Kyreneläinen ja epikurolainen hedonismi ===
61 652

muokkausta

Navigointivalikko