Ero sivun ”LF (taajuusalue)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[File:Higher frequency ITU radio bands.png|thumb|ITU:n määrittelemät radiotaajuusalueet]]
[[File:Higher frequency ITU radio bands.png|thumb|ITU:n määrittelemät radiotaajuusalueet]]
'''LF''' on [[Kansainvälinen televiestintäliitto|Kansainvälisen televiestintäliiton]] (ITU) termi [[Radiotaajuusalueet|radiotaajuusalue]]elle, joka kattaa 30&nbsp;kHz–300&nbsp;[[Hz|kHz:n]] [[radioaallot]] ([[Aallonpituus|aallopituusalue]] 1–10&nbsp;km). LF on [[akronyymi]] englannin kielen sanoista ''<nowiki />'Low frequency'<nowiki />'' ({{k-fi|Matala taajuus}}).<ref name="ITU Nomenclature">{{Cite web |title=Rec. ITU-R V.431-7, Nomenclature of the frequency and wavelength bands used in telecommunications |url=http://www.itu.int/dms_pubrec/itu-r/rec/v/R-REC-V.431-7-200005-I!!PDF-E.pdf |url-status=dead |archive-url=https://web.archive.org/web/20131031020427/http://www.itu.int/dms_pubrec/itu-r/rec/v/R-REC-V.431-7-200005-I%21%21PDF-E.pdf |archive-date=31 October 2013 |access-date=20 February 2013 |publisher=ITU}}</ref>
'''LF''' on [[Kansainvälinen televiestintäliitto|Kansainvälisen televiestintäliiton]] (ITU) termi [[Radiotaajuusalueet|radiotaajuusalue]]elle, joka kattaa 30&nbsp;kHz–300&nbsp;[[Hz|kHz:n]] [[radioaallot]] ([[Aallonpituus|aallopituusalue]] 1–10&nbsp;km). LF on [[akronyymi]] englannin kielen sanoista ''<nowiki />'Low frequency'<nowiki />'' ({{k-fi|Matala taajuus}}).<ref name="ITU.term" />


<!-- ei tunneta - eriasia. LF kyllä sisältää osan pitkien aaltojen (LW) alueesta --><!-- Taajuusalue tunnetaan myös nimellä pitkät aallot (LW - {{k-en|long waves}}), -->Aluetta saatetaan kutsua myös 'kilometrialueeksi', koska [[aallonpituus]] on 1–10&nbsp;km. [[Radiotaajuusalueet|Taajuusalueen]] [[radioaallot]] etenevät pääosin [[pinta-aalto]]na 900–1&nbsp;700 kilometriä ja vain harvoin [[avaruusaalto]]na, silloinkin yleensä yöaikaan. Maaperän, tai suolaisen meren, [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuudella]] onkin suuri merkitys välivaimennukselle. [[antenni|Antennit]] ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä [[OTH-tutka|yli-horisontin-tutkalle]]. Tällä alueella on myös [[LW (taajuusalue)|pitkä-aaltoalueen]] ({{k-en|long wave}}, LW) yleiradiolähetyksiä. Pitkäaaltolähetykset (148,5–283,5&nbsp;kHz); katso [[LW (taajuusalue)]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/tekniikka/tklehti/?mag=6&ID=29 | Nimeke = Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4| Tekijä = Jorma Laiho| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI| Ajankohta = Marraskuu 2005| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE| Viitattu = 23.2.2013 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki}}</ref>
Aluetta saatetaan kutsua myös 'kilometrialueeksi' [[Aallonpituus|aallonpituuksien]] ollessa 1–10&nbsp;km. [[Radiotaajuusalueet|Taajuusalueen]] [[radioaallot]] etenevät pääosin [[pinta-aalto]]na 900–1&nbsp;700 kilometriä ja vain harvoin [[avaruusaalto]]na, silloinkin yleensä yöaikaan. Maaperän, tai suolaisen meren, [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuudella]] onkin suuri merkitys välivaimennukselle; sähkönjohtavuus heikentää etenemistä. [[antenni|Antennit]] ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä [[OTH-tutka|yli-horisontin-tutkalle]]. Tällä alueella on alialue 148,5–283,5&nbsp;kHz; [[LW (taajuusalue)|LW-radiotaajuusalue]] (LW&nbsp;<&nbsp;{{k-en|long wave(s)}}, {{k-fi|pitkät aallot}}). LW-alue on tarkoitettu [[Amplitudimodulaatio|amplitudimoduloiduille (AM)]] yleiradiolähetyksille.<ref name="yle.tekn" />


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
{{Viitteet|viitteet=

<ref name="ITU.term">{{Verkkoviite
|Osoite= https://www.itu.int/rec/R-REC-V.431/recommendation.asp?lang=en&parent=R-REC-V.431-8-201508-I
|Nimike= Nomenclature of the frequency and wavelength bands used in telecommunications
|Kieli= {{en}}
|Ajankohta= 8/2015
|Viitattu= 5.10.2021
}}</ref>

<ref name="yle.tekn">
{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/tekniikka/tklehti/?mag=6&ID=29 | Nimeke = Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4| Tekijä = Jorma Laiho| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI| Ajankohta = Marraskuu 2005| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE| Viitattu = 23.2.2013 | Kieli = }}{{Vanhentunut linkki}}</ref>

}}


{{KMradiotaajuusalueet}}
{{KMradiotaajuusalueet}}

Versio 18. lokakuuta 2021 kello 01.26

ITU:n määrittelemät radiotaajuusalueet

LF on Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) termi radiotaajuusalueelle, joka kattaa 30 kHz–300 kHz:n radioaallot (aallopituusalue 1–10 km). LF on akronyymi englannin kielen sanoista 'Low frequency' (suom. Matala taajuus).[1]

Aluetta saatetaan kutsua myös 'kilometrialueeksi' aallonpituuksien ollessa 1–10 km. Taajuusalueen radioaallot etenevät pääosin pinta-aaltona 900–1 700 kilometriä ja vain harvoin avaruusaaltona, silloinkin yleensä yöaikaan. Maaperän, tai suolaisen meren, sähkönjohtavuudella onkin suuri merkitys välivaimennukselle; sähkönjohtavuus heikentää etenemistä. Antennit ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä yli-horisontin-tutkalle. Tällä alueella on alialue 148,5–283,5 kHz; LW-radiotaajuusalue (LW < engl. long wave(s), suom. pitkät aallot). LW-alue on tarkoitettu amplitudimoduloiduille (AM) yleiradiolähetyksille.[2]

Lähteet

  1. Nomenclature of the frequency and wavelength bands used in telecommunications itu.int. 8/2015. Viitattu 5.10.2021. (englanniksi)
  2. Jorma Laiho: Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4 TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI. Marraskuu 2005. YLE. Viitattu 23.2.2013. [vanhentunut linkki]
Tämä radioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.