Ero sivun ”Saksan liittopäivävaalit 2021” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
vain baerbock oli kansleriehdokas
Rivi 36: Rivi 36:


<!-- Liittouma 90/Vihreät -->
<!-- Liittouma 90/Vihreät -->
| kuva3 = [[Tiedosto:20180120 AB HH.png|80x80px|Annalena Baerbock]]<br>[[Tiedosto:Robert Habeck 2021 in Kiel 20.jpg|80x80px|Robert Habeck]]
| kuva3 = [[Tiedosto:20180120 AB HH.png|x160px|Annalena Baerbock]]
| johtaja3 = [[Annalena Baerbock]]<br>[[Robert Habeck]]
| johtaja3 = [[Annalena Baerbock]]
| puolue3 = [[Liittouma 90/Vihreät|Vihreät]]
| puolue3 = [[Liittouma 90/Vihreät|Vihreät]]
| väri3 = 64A12D
| väri3 = 64A12D

Versio 3. lokakuuta 2021 kello 21.20

Saksan liittopäivävaalit 2021
Saksa
2017 ←
26. syyskuuta 2021

Kaikki 598 paikkaa liittopäiville
300 paikkaa tarvitaan enemmistöön
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Olaf Scholz Armin Laschet Annalena Baerbock
Johtaja Olaf Scholz Armin Laschet Annalena Baerbock
Puolue SPD CDU/CSU Vihreät
Viime vaalit 153 paikkaa (20,5 %) 246 paikkaa (32,9 %) 67 paikkaa (8,9 %)
Saadut paikat 206 196 118
Paikkojen muutos Nousua 53 Laskua 50 Nousua 51
Kannatus 25,7 % 24,1 % 14,8 %

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
  Christian Lindner Alice Weidel
Tino Chrupalla
Janine Wissler
Susanne Hennig-Wellsow
Johtaja Christian Lindner Alice Weidel
Tino Chrupalla
Janine Wissler
Susanne Hennig-Wellsow
Puolue FDP AfD Vasemmisto
Viime vaalit 80 paikkaa (10,7 %) 94 paikkaa (12,3 %) 69 paikkaa (9,2 %)
Saadut paikat 92 83 39
Paikkojen muutos Nousua 12 Laskua 11 Laskua 30
Kannatus 11,5 % 10,3 % 4,9 %


Liittokansleri ennen vaaleja

Angela Merkel
CDU/CSU

Uusi liittokansleri

tiedotetaan myöhemmin

Saksan liittopäivävaalit 2021 järjestettiin 26. syyskuuta 2021. Samana päivänä pidettiin myös kahdet osavaltion vaalit: Berliini ja Mecklenburg-Etu-Pommeri valitsivat osavaltion parlamenttinsa.[1] Vaaleissa sekä SPD että vihreät nostivat selvästi kannatustaan, kun taas CDU/CSU-koalitio koki historiansa huonoimman tuloksen.[2]

Vaalijärjestelmä

Liittopäivävaaleissa äänioikeus on kaikilla Saksan kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet 18. Rekisteröitymistä ei vaadita. Äänestää voi paikan päällä tai kirjeitse.[3]

Äänioikeutetuilla on kaksi ääntä, joista toinen annetaan oman vaalipiirin ehdokkaalle ja toinen puolueelle. Annettujen äänten ei tarvitse osua yksi yhteen puolueen ja ehdokkaan kanssa. Eniten ehdokkaille annettuja ääniä saaneet nousevat suoraan liittopäiville. Puolueelle annetut äänet vaikuttavat osavaltion listavaaleihin, joista nousee sen verran ehdokkaita liittopäiville kuin mitä puolue saa ääniä. Molemmat äänet annetaan samalla vaalilipukkeella.[4]

Saksassa noudatetaan 5 % äänikynnystä eli puolueen tulee saada vähintään 5 % annetuista äänistä, jotta se saa ensimmäisen ehdokkaan läpi. Tästä kynnyksestä tehdään poikkeus etnisiä vähemmistöjä (tanskalaiset, friisit, romanit ja sorbit) edustavien puolueiden kohdalla.[5] Schleswig-Holsteinin friisejä ja tanskalaisia edustava Südschleswigscher Wählerverband saikin vaaleissa yhden paikan liittopäiville, vaikka puolue sai vain 0,1 % kaikista äänistä.[6]

Kannatuskyselyt

Vaaliväittelyitä

Pvm Järjestäjä Osallistujat Huom. Lähde
16.6. Deutsche Welle News Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) dubattu englanniksi [7]
26.6. Tagesschau24 Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) keskittyi ulkopolitiikkaan [8]
29.8. RTL Television, n-tv Armin Lachet (CDU), Olaf Scholz (SPD), Annalena Baerbock (Vihr.) [9]
30.8. ZDF Jens Spahn (CDU), Franziska Giffey (SPD), Katrin Göring-Eckardt (Vihr.), Alice Weidel (AfD), Christian Lindner (FDP), Dietmar Bartsch (Vas.), Alexander Dobrindt (CSU) [10]

Lähteet

  1. Bundestag election 2021 - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 18.3.2021.
  2. Saksan demarien liitto­kansleri­ehdokas Olaf Scholz HS:lle: Pohjoismaat voivat olla huoleti EU:n velka­unionista Helsingin Sanomat. 26.9.2021. Viitattu 28.9.2021.
  3. Why the German election is so complicated | DW News 29.8.2021. Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  4. Electoral system - The Federal Returning Officer www.bundeswahlleiter.de. Viitattu 9.9.2021.
  5. Wahlsystem der Bundestagswahl 2017 in Deutschland – Wahlrecht und Besonderheiten Wahlrecht.de. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  6. BBC: German election: Seven things we learned
  7. Germany's chancellor candidates debate international security and foreign affairs | DW News 16.6.2021. Deutsche Welle. Viitattu 9.9.2021. (englanniksi)
  8. Kanzlerkandidaten zur Außenpolitik: Zwischen Dialog und Härte tagesschau.de. 26.6.2021. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  9. RTL kommt Öffentlich-Rechtlichen mit Wahl-Triell zuvor 29.8.2021. DWDL.de. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)
  10. Wie geht's, Deutschland? www.zdf.de. Viitattu 9.9.2021. (saksaksi)

Aiheesta muualla

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.