Vaihtoehto Saksalle

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaihtoehto Saksalle
Alternative für Deutschland

Alternative-fuer-Deutschland-Logo-2013.svg

Perustettu 6. helmikuuta 2013
Johto Frauke Petry (pj.)
Jörg Meuthen (pj.)
Alexander Gauland (vpj.)
Beatrix von Storch (vpj.)
Albrecht Glaser (vpj.)
Ideologia
Poliittinen kirjo oikeisto, äärioikeisto
Toimisto

Schillstraße 9

10785 Berliini
Jäsenmäärä Nousua 35,000
Liittopäivät
94 / 709
(2017)
Euroopan parlamentti
2 / 96
(2014)
Valtion parlamentit
166 / 1 821
Liittoneuvosto Liittoneuvosto
Kansainväliset jäsenyydet EFDD
ENF
Nuorisojärjestö Junge Alternative für Deutschland
Värit sininen ja punainen
Kotisivu www.alternativefuer.de

Vaihtoehto Saksalle (Alternative für Deutschland, AfD) on vuonna 2013 perustettu jyrkkä oikeistopopulistipuolue Saksassa[1]. Puolue on kansallismielinen, maahanmuuttovastainen, konservatiivinen ja EU-kriittinen. AfD on vaihtanut aatettaan ja ollut sisäisesti riitaisa[2]. Puolue perustettiin vastustamaan EU:n antamia tukilainoja Kreikalle[3]. Alussa AfD lähinnä vastusti euron käyttöä valuuttana. Se piti euroa taloudelle haitallisena. Mutta myöhemmin puolueen sisällä kasvoi maahanmuuttokriitikoiden kannatus ja monikulttuurisuuden vastustus[4]. Hyviä suhteita Venäjään kannattava AfD vastustaa Venäjä-pakotteita.[5][6]. Puoluetta on monesti väitetty Venäjän tukemaksi ja joidenkin sen kannattajien natsimyönteisinä pidetyt lausunnot herättäneet paheksuntaa[7][8]. Vuonna 2017 puolue nousi liittopäiville ja maan 3. suurimmaksi puolueeksi[9]. Muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä sen kanssa[10].

Puolueen aate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri lähteiden mukaan Vaihtoehto Saksalle on

  • Monikulttuurisuutta vastustava, jyrkän kansallismielinen
  • Vastustaa Saksan islamisaatiota ja ääri-islamia Saksassa
  • Vastustaa maahanmuuttoa, kovan linjan retoriikkaa[11]
  • Joitain rasistisiksi ja natsimyönteisiksi tulkittuja mielipiteitä[12]
  • EU-kriittinen
    • Vastustaa EU:n tiivistämistä ts vallan siirta Europarlamentille
    • Vastustaa Eurovaluuttaa
    • Vastusta eurovaluuttaa, muttei EU:ta
  • Perinteisiä perhearvoja kannattava
    • Vastustaa samaa sukupuolta olevien keksinäisä avioliittoja
  • Ilmastonmuutosta epäilevä
  • Asevelvollisuutta kannattava
  • Kovia yhteiskunnallisia arvoja: huumeidenkäyttäjät hoidon sijasta vankilaan
  • Venäjä-myönteinen
    • Vastustaa Venäjän vastaisia talouspakotteita

Puolueella ei ole yhtenäistä aatetta. Vahvin yhdistävä tekijä on EU-kriittisyys ja/tai kansallismielisyys. Jyrkemmät nationalistit ja euroskeptikot ovat kamppailleet puolueessa vallasta.

Professoripuolue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konrad Adam (vas.), Frauke Petry ja Bernd Lucke Vaihtoehto Saksalle -puolueen ensimmäisessä kokouksessa huhtikuussa 2013 Berliinissä.

Syyskuussa 2012 julkaistiin manifesti ”Vaalivaihtoehto 2013” europolitiikkaa vastaan. Moni huomattava taloustieteilijä, toimittaja ja yritysjohtaja otti kantaa manifestin puolesta.[13] Ryhmän mukaan euroalue ei sovellu valuutta-alueeksi vaan ajaa eteläisen Euroopan valtiot vararikkoon.[14] Bernd Lucken mukaan tärkeintä olisi saada eteläiset maat pois eurosta.[15] Perustavassa kokouksessa huhtikuussa 2013 puheenjohtajiksi valittiin maailmanpankin ekonomisti, Hampurin yliopiston taloustieteen professori Bernd Lucke,[16][15] yrittäjä Frauke Petry ja Frankfurter Allgemeine Zeitungin ex-päätoimittaja (1979–2000) Konrad Adam.[17][18]

Alussa puolue oli tunnettu porvarillisena talousliberaalina arvokonservatiivisena "professoripuolueena", joka[16] vastustaa euroa mutta ei EU:ta.[19][20][21] Sen mukaan euro on epäonnistunut, köyhdyttää kilpailukyvyttömiä maita ja tulevia sukupolvia.[14]

Stuttgartin yliopiston professori Lothar Maier vastusti "professoripuolue" termiä sanomalla, että puolueella on 20 000 jäsentä ja heistä professoreja on ehkä pari prosenttia.[16]

Maier myös puolusti puolueen ei-aggressiivista toimintatapaa sillä, että kyse on vakavasta politiikasta. Puolue ei halua mobilisoida katuja eikä aiheuttaa väkivaltaa. Se on kuitenkin joutunut protestien kohteeksi, ja sen vaalijulisteita on revitty. Sen perustajan, professori Bernd Lucken kimppuun hyökättiin hänen ollessaan puhujalavalla.[16] Vuonna 2013 AfD ilmoitti, ettei se ole nationalistinen eikä vastusta maahanmuuttoa, vaan kannattaa Kanadan tapaa suosia osaavien työntekijöiden maahantuloa.[22] Samaan aikaan AfD moitti Angela Merkelin päätöstä sulkea ydinvoimalat vuoteen 2020 mennessä.[23] Konrad Adamin mukaan puolueella ei vuonna 2013 ollut myöskään kantaa sukupuolineutraaliin avioliittolakiin.[24]

Syyskuun 2013 liittopäivävaaleissa AfD sai 4,7 % äänistä, runsaat 2 miljoonaa, ja jäi näin hieman äänikynnyksen alapuolelle. Perustajiin kuulunut Bernd Lucke erosi puolueesta heinäkuussa 2015, koska hänen euroskeptisenä perustamansa puolue oli muuttunut ulkomaalaisvastaiseksi ja venäjämieliseksi. Tämän jälkeen Lucke perusti uuden Liberal-Konservative Reformer -puolueen[25][26]

Puolueen kasvu, aatemaailma kansallismielisemmäksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2015 puolue jakautui Lucken eukroskeptikkoihin ja Frauke Patryn maahanmuuttovastaisiin. 4. kesäkuuta 2015 60% puolueen äänestäneistä valitsi puolueen johtoon Frauke Petryn, joka on taustaltaan kemisti ja liikenainen. Vaikka hän edusti puolueen professoreitaan, hänen kaudellaan puolueen maahanmuuttokriittisys kasvoi. Petry edusti puolueen silloista kansalliskonservatiivisiipeä[27]. Euroskeptinen Lucke joutui sivuraiteelle ja erosi. Jyrkän kansallismielinen, islaminvastainen, muukalaisvastainen, maahanmuuttokriittinen linja voimistui[28]. Petry lupasi myös vahvistaa puolueen siteitä Venäjään[29]. Pakolaisvyöry Lähi-idästä kasvatti puolueen kanantusta, koska Saksan liittokansleri Merkel piti syksyllä 2015 rajoja auki pakolaisille[30].

Helmikuussa 2016 puolue alkoi tehdä yhteistyötä Itävallan Vapauspuoleen FPÖ:n kanssa[31]. Vuonna 2016 AfD pärjäsi hyvin joissain Saksan osavaltioissa. Mutta toisaalta puolueen kannatus laski kesällä gallupeissa 2016 7%:iin. Franke Patry ja äärioikeistosiiven Björn Höcke kamppailivat puolueessa vallasta. Huhtikuussa 2017 Petry ilmoitti, ettei ole puolueen pääehdokas.

Petry riiteli puolueen muiden johtajien kanssa. Moten syksyn 2017 vaalimainoksista olivat islamin vastaisia: islam ei sovi keittiöömme, bikineitä burkien sijaan[32][33].

Syyskuun 2017 parlamenttivaalissa puolue sai 12,6 prosenttia[34] äänistä ja edustajia Saksan liittopäiville. Puolueen toinen puheenjohtaja Frauke Petry ilmoitti, ettei kuitenkaan lähde mukaan AfD:n parlamenttiryhmään vaikkakin aikoo toimia kansanedustajana. Taustalla epäillään olevan erimielisyyksiä Petryn ja toisen puheenjohtajan Jörg Meuthen edustamien linjojen välillä.[35]

Puolueen kannattajakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet puolueen äänestäjistä ovat Itä- ja Etelä-Saksasta[36]. He ovat usein taloudellisesti köyhempien alueiden miehiä.

Suhde muuhun äärioikeistoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue sanoutuu irti väkivallasta, koska haluaa tehdä uskottavaa politiikkaa. Niinpä se on nähtävä kovan linjan äärioikeiston kilpailijana. Mutta puolueen sisällä on ihmisiä, joila on yhteyksiä muuhun äärioikeistoon. Puolue ei julkisesti kannata esimerkiksi islaminvastaista Pegida-liikettä. Mutta puolueen johdossa on tunnettu Pegidan ystävä Björn Höcke[37]. Monet Pegidan jäsenet äänestävät AfD:tä[38]. Pegida pyrkii vaikuttamaan AfD:hen niin, että sen linja pysyisi tiukan pakolaisvastaisena[39][40].

Suhde Venäjään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolue kannattaa hyviä suhteita Venäjään ja vastustaa talouspakotteita. Tämän takia puoluetta väitetään monesti Venäjän myötäjuoksijaksi. Monet Saksan venäläistaustaiset äänestävät afD:tä. Puolue ei ota virallisesti Venäjältä talousapua[41].

Kohuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolueen puheenohtaja Frauke Petry herätti kohua tammikuussa 2016, ilmoittaessaan, että poliisin pitäisi ampua maahan pyrkiviä turvapaikanhakijoita. Saksan poliisiliiton puheenjohtaja tuomitsi ajatuksen.[42] Tammikuussa 2017 kohua aiheutti puolueen Thüringenin piirijohtajan Björn Höcken puhe, jossa hän sanoi, että Saksan pitäisi suhtautua myönteisemmin natsimenneisyyteensä. Pegida-järjestön joukkokokouksessa puhunut Höcke vastusti myös Berliiniin pystytettyä Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkkiä ja vaati, että Saksan pitäisi lopettaa natsien hirmutekojen sovittaminen.[43]

Keväällä 2016 järjestettyjen osavaltiovaalien alla julkisuuteen vuosi AfD:n salainen vaaliohjelma, joka oli tarkoitus hyväksyä huhtikuisessa puoluekokouksessa. Ohjelmassa painotuttiin ”kansallisiin arvoihin”. Niihin sisältyi muun muassa perinteinen perhekäsitys, lisäksi puolueen tarkoituksena on kieltää abortti ja vaikeuttaa avioeroa. Lapsia hankkivia saksalaisia perheitä sen sijaan palkittaisiin taloudellisesti. Ohjelman mukaan yksinhuoltajuus on taakka yhteiskunnalle, eikä yksinhuoltajaäitejä pidä tukea taloudellisesti. Valtion rahoittamien päiväkotien tukeminen pitää lopettaa ja kannustaa toista vanhempaa hoitamaan lasta kotona. Alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä ja mielenterveysongelmaisia rikollisia ei AfD:n mukaan pidä hoitaa psykiatrisissa sairaaloissa, vaan sulkea vankiloihin. Vammaisia lapsia ei ohjelman mukaan pidä sijoittaa tavallisiin kouluihin, koska se vaikuttaa kielteisesti muihin oppilaisiin. Puolue haluaa muutosta myös koulujen historianopetukseen, jossa natsi-Saksan aikakauden käsittelyä pitää vähentää.[44]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittopäivävaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Edustajanpaikat Äänimäärä Ääniosuus Lähde
2013 0/631 2 056 985 4,7 % [45]
2017 94/709 5 877 094 12,6% [46]

Europarlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Edustajanpaikat Äänimäärä Ääniosuus Lähde
2014 7/96 2 070 014 7,1 % [47]

Osavaltioiden parlamenttivaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalit, vuosi Äänestäneitä % äänestäneistä Luokitus Paikkoja +/–
Hesse, 2013[48] 126,906 4.1 #6
Saxony, 2014[49] 159,611 9.7 #4
Thuringia, 2014[50] 99,548 10.6 #4
Brandenburg, 2014[51] 119,989 12.2 #4
Hamburg, 2015[52] 214,833 6.1 #6
Bremen, 2015[53] 64,368 5.5 #6
Baden-Württemberg, 2016[54] 809,311 15.1 #3
Rhineland-Palatinate, 2016[55] 267,813 12.6 #3
Saxony-Anhalt, 2016[56] 271,646 24.4 #2
Mecklenburg-Vorpommern, 2016[57] 167,453 20.8 #2
Berlin, 2016[58] 231,325 14.2 #5
Saarland, 2017[59] 32,971 6.2 #4
Schleswig-Holstein, 2017[60] 86.275 5.9 #5
North Rhine-Westphalia, 2017[61] 624,552 7.4 #4



Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Äärioikeistolainen vai oikeistopopulistinen? Näin tutkijat määrittelevät Saksan vaaleissa porskuttaneen AfD-puolueen Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2017.
  2. Saksan AfD hajosi jo – puheenjohtaja ei aio liittyä parlamenttiryhmään 25.9.2017. Viitattu 25.9.2017.
  3. Analyysi: Saksasta tuli "normaali" maa populistien vaalimenestyksen myötä
  4. Vaihtoehto Saksalle kurvasi tukipakettien vastustuksesta islamilla pelotteluun Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2017.
  5. Make Germany Great Again? AfD:n “suvereeni ulkopolitiikka
  6. [1]
  7. Saksan vaalien suurin voittaja? Vladimir Putin
  8. ”Burkia? Me pysymme bikineissä.” – Saksan AfD-puolue noussut kolmanneksi
  9. Orpo Saksan vaalituloksesta: Merkel on yhä vaikutusvaltaisin eurooppalainen – vaikka kannatus laski ja maahanmuuttovastaiset nousivat liittopäiville Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2017.
  10. Oikeistopopulistien AfD:lle suurvoitto Saksan vaaleissa 24.9.2017. Viitattu 25.9.2017.
  11. [2]
  12. German election: Just how right-wing is AfD? BBC 25 sep 2017
  13. Founders and activists of the political group "Election initiative".
  14. a b Günther Lachmann: Anti-Euro-Partei geißelt die Politik der Kanzlerin Die Welt online. 3.3.2013. Viitattu 2.5.2013. Lainaus: "Die Bundesrepublik Deutschland ist in der schwersten Krise ihrer Geschichte. Das Euro-Währungsgebiet hat sich als ungeeignet erwiesen. Südeuropäische Staaten verarmen unter dem Wettbewerbsdruck des Euro. Ganze Staaten stehen am Rande der Zahlungsunfähigkeit." [The Federal Republic is in the gravest crisis of its history. The euro currency area has shown itself to be unsuitable. States in southern Europe are sinking into poverty under the competitive presure of the euro. Whole states are on the brink of bankcruptcy.]
  15. a b Southern Europe out of euro says Alternative For Germany BBC Daily Politics. 13.6.2013. Viitattu 16.6.2013.
  16. a b c d Germany's new anti-euro AfD party causes political stir, BBC News, Berlin, 27 August 2013.
  17. Joachim Jahn, Aufstand gegen Merkels „alternativlose Politik“ Frankfurter Allgemeine Zeitung|FAZ (14.4.2013)
  18. Jeevan Vasagar, 1,000 Germans abandon Angela Merkel for Eurosceptic party The Daily Telegraph , UK, 14.4.2013
  19. Carla Bleiker "German party says 'no' to the euro, 'yes' to the EU" Deutsche Welle (11.3.2013)
  20. Bojan Panceski Rebels desert Merkel to launch anti-euro front The Sunday Times (17.3.2013)
  21. Euroscepticism in Germany: Silent no more. The Economist (22.3.2013)
  22. Noah Barkin: Analysis: Don't underestimate Germany's new anti-euro party Reuters. 14.4.2013. Viitattu 21.5.2013.
  23. Derek Scally: Euro(zone) Skepticism: Upstart AfD party seeks electoral traction in wake of euro crisis IP Journal. elokuu 2013. Viitattu 29.9.2013.
  24. Jack Ewing, Melissa Eddy: Anti-Euro Party Gaining Steam in Germany The New York Times. 20.9.2013. Viitattu 21.9.2013.
  25. German AfD founder leaves party decrying xenophobic shift Reuters. 8.7.2015. Viitattu 25.9.2017.
  26. Germany's ex-AfD leader sets up new eurosceptic party Reuters. 20.7.2015. Viitattu 25.9.2015.
  27. Germany's euroskeptic AfD elects conservative leader Petry
  28. German AfD founder leaves party decrying xenophobic shift Reuters. Wed Jul 08 17:05:43 UTC 2015. Viitattu 26.9.2017.
  29. Alternative for Germany's New Leader Promises Closer Ties With Russia
  30. [3]
  31. STANDARD Verlagsgesellschaft m.b.H.: Deutsche AfD und FPÖ beschließen Zusammenarbeit derStandard.at. Viitattu 26.9.2017.
  32. [4]
  33. ”Burkia? Me pysymme bikineissä.” – Saksan AfD-puolue noussut kolmanneksi
  34. Saksan vaalitulos vahvistettu Yle.fi uutiset. 25.9.2017. Viitattu 25.9.2017.
  35. Rakoilua Saksan vaalivoittajan riveissä? Yle.fi uutiset. 25.9.2017. Viitattu 25.9.2017.
  36. [5]
  37. Äärioikeisto rynni parlamenttiin Saksassa – Nämä ovat AfD:n viisi kärkihahmoa
  38. Saksan äärioikeisto päivitti rasismin tälle vuosikymmenelle – ”Nyt sanotaan asioita, joille ei ole ollut keskustelussa tilaa sitten natsi-Saksan”
  39. Saksan Pegida-liikkeen perustaja joutuu vihapuheista oikeuteen
  40. Pegida will AfD kontrollieren
  41. [6]
  42. German police should shoot refugees, says leader of AfD party Frauke Petry The Independent. 31.1.2016. Viitattu 25.9.2017.
  43. German AfD politician 'attacks Holocaust memorial' and says Germans should be more positive about Nazi past The Independent. 19.1.2017. Viitattu 25.9.2017.
  44. Revealed: the neo-Nazi manifesto targeting single mothers and mentally ill that AfD doesn't want you to see The Independent. 18.3.2016. Viitattu 26.9.2017.
  45. Bundestagswahl 2013 Ergebnisse Der Bundeswahlleiter. Viitattu 8.7.2017.
  46. Yle: Tässä on Saksan liittopäivien paikkajako ja lopullinen vaalitulos: Populisteille lähes sata paikkaa
  47. Europawahl 2014 Ergebnisse Der Bundeswahlleiter. Viitattu 8.7.2017.
  48. "Landtagswahl in Hessen am 22. September 2013", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  49. "Landtagswahl in Sachsen am 31 August 2014", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  50. "Landtagswahl in Thüringen am 14. September 2014", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  51. "Landtagswahl in Brandenburg am 14. September 2014", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  52. "Bürgerschaftswahl in Hamburg am 15. Februar 2015", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  53. "Bürgerschaftswahl in Bremen am 10. Mai 2015", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  54. "Landtagswahl in Baden-Württemberg am 13. März 2016", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  55. "Landtagswahl in Rheinland-Pfalz am 13. März 2016", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  56. "Landtagswahl in Sachsen-Anhalt am 13. März 2016", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  57. "Landtagswahl in Mecklenburg-Vorpommern am 4. September 2016", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  58. "Abgeordnetenhauswahl in Berlin am 18. September 2016", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  59. "Landtagswahl im Saarland am 26. März 2017", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  60. "Landtagswahl am 7. Mai 2017 in Schleswig-Holstein", Wahlrecht.de. (de-DE) 
  61. "Landtagswahl am 14. Mai 2017 in Nordrhein-Westfalen", Wahlrecht.de. (de-DE) 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Alternative for Germany
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Alternative für Deutschland