Ero sivun ”Läroverket för gossar och flickor” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Korjasin virheen ja lisäsin lähteen |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Designmuseo I Helsinki.jpg|thumb|upright=1.3|Läroverket för gossar och flickorin entinen koulutalo, nykyinen [[Designmuseo]] Korkeavuorenkadulla]] |
[[Tiedosto:Designmuseo I Helsinki.jpg|thumb|upright=1.3|Läroverket för gossar och flickorin entinen koulutalo, nykyinen [[Designmuseo]] Korkeavuorenkadulla]] |
||
'''Läroverket för gossar och flickor''' (”Oppikoulu pojille ja tytöille”) oli [[Helsinki|Helsingissä]] vuosina 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen [[oppikoulu]]. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen [[yhteiskoulu]]. Koulun perustivat professori [[ |
'''Läroverket för gossar och flickor''' (”Oppikoulu pojille ja tytöille”) oli [[Helsinki|Helsingissä]] vuosina 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen [[oppikoulu]]. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen [[yhteiskoulu]]<ref name="matrikkeli" />. Koulun perustivat professori [[Fridolf Gustafsson]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Carpelan, T. & Tudeer, L. O. Th.|Nimeke=Helsingfors universitet. Lärare och tjänstemän från år 1828. I. A--K.|Vuosi=1925|Julkaisija=Söderström & C.o Förlagsaktiebolag}}</ref>, assessori [[Uno Kurtén]] ja anatomian professorin apulainen [[Georg Asp]]. |
||
[[Tiedosto:HKMS000005 00000wvy.jpg|pienoiskuva|Luokkakokous 1890-luvulla]] |
[[Tiedosto:HKMS000005 00000wvy.jpg|pienoiskuva|Luokkakokous 1890-luvulla]] |
||
Ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori [[K. T. Broberg]], jonka mukaan koulua ruvettiin kutsumaan nimellä ”Brobergska samskolan” eli ”Broban”. Virallinen nimi oli vuoteen 1912 ''Helsingfors läroverk för gossar och flickor'' (kirjoitettiin myös muodossa ”lärovärk”) ja siitä eteenpäin ''Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors''.<ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/hellaroverk.htm Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.</ref> |
Ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori [[K. T. Broberg]], jonka mukaan koulua ruvettiin kutsumaan nimellä ”Brobergska samskolan” eli ”Broban”. Virallinen nimi oli vuoteen 1912 ''Helsingfors läroverk för gossar och flickor'' (kirjoitettiin myös muodossa ”lärovärk”) ja siitä eteenpäin ''Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors''.<ref name="matrikkeli">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/hellaroverk.htm Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.</ref> |
||
Versio 10. toukokuuta 2021 kello 08.34
Läroverket för gossar och flickor (”Oppikoulu pojille ja tytöille”) oli Helsingissä vuosina 1883–1977 toiminut yksityinen ruotsinkielinen oppikoulu. Se oli Suomen ensimmäinen virallinen yhteiskoulu[1]. Koulun perustivat professori Fridolf Gustafsson[2], assessori Uno Kurtén ja anatomian professorin apulainen Georg Asp.
Ensimmäisenä rehtorina toimi vuoteen 1900 pastori K. T. Broberg, jonka mukaan koulua ruvettiin kutsumaan nimellä ”Brobergska samskolan” eli ”Broban”. Virallinen nimi oli vuoteen 1912 Helsingfors läroverk för gossar och flickor (kirjoitettiin myös muodossa ”lärovärk”) ja siitä eteenpäin Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors.[1]
Koulu toimi 1895 alkaen Gustaf Nyströmin suunnittelemassa omassa koulutalossa osoitteessa Korkeavuorenkatu 23. Molemmille sukupuolille annetun yhteisopetuksen vuoksi koulua pidettiin alkuaikoinaan pahennusta herättävänä ja valtionapua anottaessa senaatin kirkollisasiain toimituskunnan päällikkö Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen totesi pitävänsä oppilaitoksen kasvatusperiaatteita ”lievästi sanoen epäilyttävinä”.[3]
Läroverket för gossar och flickor yhdistettiin syksyllä 1973 yksityisen Laguska skolanin kanssa ja seuraavana vuonna uuden koulun nimeksi tuli Minerva skolan, johon yhdistettiin 1975 myös Tölö svenska samskolan. Koko koulu kunnallistettiin Helsingin kaupungille peruskouluun siirryttäessä syksyllä 1977, minkä jälkeen toiminta jatkui vain Töölössä.[1] Entisessä Korkeavuorenkadun koulurakennuksessa on toiminut vuodesta 1978 Taideteollisuusmuseo (nyk. Designmuseo).
Rehtorit
- 1883–1900 Karl Theodor Broberg
- 1900–1905 J.M. Granit
- 1905–1917 Jakob Einar Meinander
- 1917–1925 Rolf Krogerus
- 1925–1944 Fritiof Freudenthal
- 1944–1947 Torsten Steinby
- 1947–1968 Eric W. Nyström
- 1968–1973 Hilding August Karling
- 1973–1977 Margareta Grigorkoff [4]
Tunnettuja entisiä oppilaita
- Widar Brenner, kasvitieteilijä
- Uno Brummer, toimittaja, kääntäjä, kirjailija
- Elsa Bruun, kirjastonhoitaja ja -johtaja
- Ruth Dahl, kirjailija
- Emil Fabritius, arkitehti
- Greta Hällfors-Sipilä, kuvataiteilija
- Ernst Häyrén, kasvitieteilijä
- Tove Jansson, kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija[5]
- Viktor Jansson, kuvanveistäjä
- Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri
- Tor Nessling, vuorineuvos
- Gunnar Nordström, fyysikko
- Gunnar von Numers, rautatievirkailija, runoilija
- Kalle Nyman, apteekkari
- Per-Olof Nyström, mainospiirtäjä
- Gunna Möller, taiteilija
- Oskar August Rosenqvist, rehtori, Svenska handelshögskolan
- Axel Salingre, hammaslääkäri, kauppaneuvos
- Gunnar Takolander, lakitieteen lisensiaatti, pankinjohtaja, poliitikko
- Elli Tompuri, näyttelijä
- Edward Wegelius, lentokoneinsinööri
- Michael Widenius, ohjelmoija, yrittäjä
Lähteet
- ↑ a b c Helsingfors läroverk för gossar och flickor 1883-1912; Läroverket för gossar och flickor i Helsingfors 1912-1974; Minerva skolan (Helsingfors) 1974-1977 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ Carpelan, T. & Tudeer, L. O. Th.: Helsingfors universitet. Lärare och tjänstemän från år 1828. I. A--K.. Söderström & C.o Förlagsaktiebolag, 1925.
- ↑ Kaija Ollila ja Kirsi Toppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 121. Helsingin Sanomat, 1977.
- ↑ Läroverket för gossar och flickor (Broban), Helsingfors – Svenska skolhistoriska föreningen i Finland rf skolhistoria.fi. Viitattu 23.3.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Ørjasæter, Tordis: Tove Jansson. Muumilaakson luoja, s. 30. (Møte med Tove Jansson, 1985.) Suomentanut Saima-Liisa Laatunen. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14401-0.