Greta Hällfors-Sipilä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Greta Hällfors-Sipilä (19. helmikuuta 1899 Helsinki24. huhtikuuta 1974 Kellokoski, Tuusula) oli suomalainen taidemaalari.[1][2] Hän oli avantgardisti, joka edusti tyyliltään 1920-luvun uusia taidesuuntia: uusimpressionismia, ekspressionismia, funktionalismia ja kubismin muunnelmia.[3]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Greta Hällforsin vanhemmat olivat varatuomari Selim Edvard Hällfors ja Olga Koroleff os. Lischin. Perhe asui Helsingissä Pienellä Roobertinkadulla, josta käsin Greta, jota kutsuttiin myös nimellä Tiva, kävi Läroverket för gossar och flickor -yhteiskoulun. Jo kouluaikana Hällfors-Sipilä osoitti poikkeuksellista lahjakkuutta kuvitetuilla tarinoillaan.

Vuosina 1915–1917 Hällfors-Sipilä opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja piti ensimmäisen näyttelynsä vuonna 1917. Samoihin aikoihin hän maalasi Johanneksen kirkosta taulun, joka on nykyisin Ateneumin taidemuseon omistuksessa[4].1920- ja 1930-luvuilla hän osallistui useisiin Suomen Taideyhdistyksen ja Suomen Taiteilijaseuran näyttelyihin. Ulkomaisiin taidenäyttelyihin Hällfors-Sipilä osallistui Amsterdamissa, Antwerpenissä, Moskovassa, Riiassa, Berliinissä, Düsseldorfissa ja Hampurissa.

Hällfors-Sipilä tapasi taidemaalari ja merivoimien komentajakapteeni Sulho Vilhelmi Sipilän opiskellessaan Ateneumissa vuonna 1915. Greta ja Sulho - tai Halle ja Tiva kuten heitä usein nimitettiin, menivät naimisiin vuonna 1924.[1][2] Parilla ei ollut lapsia. Sipilä oli armeijan vuoksi paljon poissa kotoa vuoden 1918 sisällissodasta lähtien. Hällfors-Sipilä kärsi yksinäisyydestä. Hän sai myös taiteilijana vähemmän huomiota, kuin miehensä, eivätkä kriitikot aina pitäneet häntä itsenäisenä taiteilijana.[3] Hällfors-Sipilä hoiti kotityöt ja muun arjen sujumisen. Parilla oli vilkas seuraelämä ja he viettivät lomia saaristossa[5]. Hällfors-Sipilä harrasti pianonsoittoa ja opiskeli musiikki-instituutissa Helsingissä 1910−1930-luvulla[3].

Suomessa säännöllisiä näyttelyitä alettiin järjestää vuonna 1946[3]. Samana vuonna Hällfors-Sipilä sairastui skitsofreniaan[3][5], ja hänet vietiin Kellokosken mielisairaalaan, jossa hän asui seuraavat 28 vuotta kuolemaansa asti. Hällfors-Sipilä jatkoi sairaalassa etenkin akvarellien maalaamista.[5]

2000-luvulla tutkimus paljasti, että Sulho Sipilä oli signeeraannut Hällfors-Sipilän rohkeimpia teoksia omiin nimiinsä[6].

Tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hällfors-Sipilän työt olivat usein väreiltään intensiivisiä ja aiheiltaan naivistisia akvarelleja ja piirustuksia. Hän maalasi lähinnä maisemia, mutta myös asetelmia ja sisäkuvia. Vaikutteita hän oli saanut venäläisestä uusprimitivismistä ja avantgardesta. Greta Hällfors-Sipilä teki todennäköisessti Suomen ensimmäisen kollaasin "Keittiössä" 1910-luvulla. Sen toteutus oli tyylipuhdasta, eurooppalaista avantgardea. Teoksissa näkyvät erityisesti Henri Matissen, Marc Chagallin ja kubismin vaikutukset[7].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ateneumin taidemuseo 2001: Pinta ja syvyys, s. 342. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2001. ISBN 951-3-2263-4.
  2. a b Soili Sinisalo: Hallen ja Tivan tarina, s. 9-11. Helsinki: Valtion taidemuseo, 2005. ISBN 951-0-30799-8.
  3. a b c d e Moderna kvinnor www.kunstonline.dk. Viitattu 21.9.2016. tanskaksi
  4. Ateneum Greta Hällfors-Sipilä: Johanneksen kirkko, n. 1918 www.ateneum.fi. Viitattu 21.9.2016.
  5. a b c Susanna Luojus: Hallen ja Tivan tarina avoinna viimeisiä viikkoja deski.fi. 15.05.2006. Turun taidemuseo. Viitattu 21.9.2016.
  6. Kuka jäi kenenkin varjoon Viitattu 21.9.2016.
  7. Agricola - Suomen historiaverkko 1997-2016: Agricolan arvostelut: Ketkä ihmeen Halle ja Tiva? agricola.utu.fi. Viitattu 21.9.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ateneum/Greta Hällfors-Sipilä: Johanneksen kirkko [2]
  • Helsingin kaupunginmuseo/Helsinki kehyksissä [3]
  • Piipponen, Johanna: Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilä suomalaisen taiteen kentällä 1917-1934, Jyväskylän Yliopisto, Pro Gradu -tutkielma 2004
  • Konttinen, Riitta: Naistaiteilijat Suomessa - keskiajalta modernismin murrokseen, Helsinki: Tammi, 2008, ISBN: 978-951-31-4105-9
  • Soini, E. G.: Finljandija v literaturnom i hudožestvennom nasledii russkogo avangarda, Moskva: Nauka, 2009, ISBN: 978-5-02-036898-9
  • Taide enemmän kuin elämä - muistikuvia taiteemme taipaleelta, toimitus: Erkki Koponen, Jorma Tissari, Reijo Ahtokari, Helsinki: Suomen Taiteilijaseura, 1986, ISBN: 951-95546-2-9
  • Kirjav@ - Kansallisgallerian kirjaston kokoelmatietokanta, Greta Hällfors-Sipilä
  • Greta Hällfors-Sipilä Valtion taidemuseon kokoelmissa