Ernst Häyrén

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ernst Fredrik Häyrén (17. maaliskuuta 1878 Lempäälä20. marraskuuta 1957 Helsinki[1]) oli suomalainen kasvitieteilijä. joka sai professorin arvonimen 1942. Hän tutki erityisesti ranta- ja rannikkokasvillisuutta.[2][3]

Häyrénin vanhemmat olivat asemapäällikkö Wilhelm Häyrén ja Betty Charlotta Reuter. Hän pääsi ylioppilaaksi 1895 (Läroverket för gossar och flickor) ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1901 sekä filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1915.[3]

Häyrén oli Helsingin yliopistossa kasvitieteen dosenttina vuodesta 1922 ja 1926–1945 kasvitieteen apulaisena sekä vt. kasvitieteen professorina. Hän toimi opettajana myös oppikouluissa ja oli assistenttina Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä laboratoriossa ja amanuenssina yliopiston maantieteen laitoksella. Hän teki tutkimusretkiä Tammisaaren saaristoon, Porin seudulle, Tornionjokilaaksoon, Lappiin ja Pohjois-Norjaan.[1][4]

Häyrén oli naimisissa 1903–1922 Maria (May) Albrechtin (k. 1922) kanssa vuodesta 1953 Sigrid Johanna Tikkasen kanssa.[3] Taidemaalari ja runoilija Ann-Marie Häyrén oli Ernst Häyrénin tytär.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Björneborgstraktens vegetation och kärlväxtflora : anteckningar. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 32, 1. Societatis pro fauna et flora Fennica, Kuopio 1909
  • I det gamla Ekenäs : studier och anteckningar ; av Oskar Hultman, Ernst Häyrén och Emmy Hultman. Söderström, Hleisngfors 1910-1929
  • Über die Landvegetation und Flora der Meeresfelsen von Tvärminne : Ein Beitrag zur Erforschung der Bedeutung des Meers für die Landpflanzen, väitöskirja. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 39, 1. Societatis pro fauna et flora Fennica, Kuopio 1915
  • Studier över föroreningens inflytande på strändernas vegetation och flora i Helsingfors hamnområde : från Finska vetenskaps-societetens vattenbiologiska undersökning. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 80, 3. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1921
  • Pummanginniemi i Petsamo såsom naturskyddsområde - Pummanginniemi in Petsamo als Naturschutzgebiet. Silva Fennica 3. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1927
  • Förorening och strandvegetation i Helsingfors hamnområde år 1932. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 84, 5. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1933
  • Iakttagelser rörande förorening och strandvegetation i Helsingfors hamnområde år 1936. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 85, 6. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1937
  • Carragen-alger i Petsamo och Nordnorge : från Finska vetenskaps-societetens vattenbiologiska undersökning. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 87, 2. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1939
  • Kärlväxter såsom accidentella epifyter i Finland. Acta Societatis pro fauna et flora Fennica 63, 2. Societatis pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1942
  • Studier över saprob strandvegetation och flora i några kuststäder i Södra Finland. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 88, 5. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1944
  • Studier över vattnets vegetation och flora i Stor-Pernåviken : från Finska vetenskapssocietetens vattenbiologiska undersökning. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 5. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1949
  • Föroreningen i Ånäsa i Oravais. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 4. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1949
  • Botaniska anteckningar från Nystads skärgård. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 7. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1950
  • Botaniska anteckningar från Raumo skärgård. Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 93, 6. Finska vetenskaps-societeten, Helsingfors 1950
  • Der Lebenszyklus von Saprolegnia dioica de Bary. Commentationes biologicae Tomus 15, 3. Societas scientiarum Fennica, Helsingfors 1954
  • Wasser- und Uferpflanzen aus dem Päijänne-Gebiet. Acta botanica Fennica 53. Societas pro fauna et flora Fennica, Helsingfors 1954

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Uppslagsverket.fi
  2. Facta2001, WSOY 1981, 6. osa, palsta 339
  3. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
  4. Tohtori E. Fr. Häyrén 50-vuotias. Helsingin Sanomat, 17.3.1928, nro 76, s. 5. Kansalliskirjasto Viitattu 17.3.2018.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.