Oskar August Rosenqvist

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Oskar August Rosenqvist (30. toukokuuta 1881 Pietari11. maaliskuuta 1918 Helsinki[1]) oli suomalainen taloustieteilijä, joka toimi vuodesta 1909 lähtien Högre Svenska Handelsläroverketin eli nykyisen Svenska handelshögskolanin johtajana. Punaiset ampuivat hänet Suomen sisällissodan aikana.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietarissa syntyneen Rosenqvistin vanhemmat olivat kultaseppä Frans Ferdinand Rosenqvist ja Maria Wilhelmina Elf. Hän valmistui ylioppilaaksi Helsingin ruotsinkielisestä Läroverket för gossar och flickor -oppikoulusta ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa. Ensimmäisen sortokauden aikana 1903 Rosenqvist erotettiin yliopistosta, jonka jälkeen hän jatkoi opiskelujaan Sveitsin Baselissa. Tohtoriksi väiteltyään Rosenqvist palasi Suomeen 1905 ja työskenteli toimittajana Tammerfors Nyheter -sanomalehdessä sekä Amos Andersonin perustamassa kaupallisen alan aikakauslehdessä Mercator, kunnes hänet valittiin vastaperustetun ruotsalaisen kauppakorkeakoulun ensimmäiseksi rehtoriksi vuonna 1909.[1] Rosenqvist kuului myös Helsingin kaupunginvaltuustoon.[2]

Sisällissodan aikana punaiset surmasivat Rosenqvistin Helsingissä maaliskuussa 1918. Suomen sotasurmat -tietokannassa hänen kuolinpäiväkseen on merkitty 12. maaliskuuta,[3] muuta toiset lähteet antavat päivämääräksi 11. maaliskuuta.[1] Rosenqvist toimi punaisten hallitsemassa kaupungissa ilmestyneen salaisen Vapaa Sana – Fria Ord -lehden aputoimittajana, kunnes hänet vangittiin erehdyksessä, punaisten luultua Rosenqvistiä päätoimittaja Erik Grotenfeltiksi. Sisällissodan aikaista terroria tutkineen Jaakko Paavolaisen mukaan Rosenqvist ammuttiin matkalla esikuntaan ja heitettiin autosta kadulle.[4] Sodan jälkeen valkoisen armeijan tiedusteluosasto epäili hänen murhaansa osallisuudesta muun muassa helsinkiläistä painijaa Thure Ahlbergiä.[5]

Saksalainen kustantamo julkaisi uusintapainoksen hänen väitöskirjastaan vuonna 2010.[6] Se käännettiin myös latviaksi vuonna 1909.[7]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosenqvist avioitui sveitsiläisen Julie Fredrique Lippen kanssa vuonna 1906.[1] Pariskunnalle syntyi kolme poikaa; Emil Arnold (1907), Olov Oskar (1911) ja Harry Axel (1913).[8] Emil Arnold Rosenqvist oli ammattiupseeri, joka palveli toisen maailmansodan aikana sotilasasiamiehenä Ranskassa ja Sveitsissä sekä toimi myöhemmin muun muassa Suomen Olympiakomitean pääsihteerinä.[9]

Hänen kahdesta veljestään Emil Ferdinand Rosenqvist (1868–1903) oli lääkäri, joka toimi myös Helsingin yliopiston sisätautiopin dosenttina,[10] Axel Ernst Rosenqvist (1873–1942) puolestaan työskenteli muun muassa tullihallituksessa sekä pankkialalla.[11]. Sen lisäksi hänellä oli kaksi veljeä: Arthur ja Karl.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Die Konsumgenossenschaft, ihr föderativer Ausbau und dessen Theorie (Der Föderalismus), Buchdruckerei E. Birkhäuser, Basel, 1906.
  • Nutidens handelsvägar och samfärdsmedel, Svenska Folkskolans Vänner, Helsinki, 1910.
  • Das kommerzielle Bildungswesen in Finnland, Bern, 1911.
  • Valda uppsatser och föredrag, H. Schildt, Helsinki, 1918.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d ROSENQVIST Oskar August Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 17.6.2015.
  2. Helsingin kunnalliskertomus 1918 Helsingin kaupunki. Viitattu 17.6.2015.
  3. Rosenqvist, Oskar August Suomen sotasurmat 1914-1922. Viitattu 17.6.2015.
  4. Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 I - Punainen terrori, s. 130. Tammi, 1966.
  5. Esikunnan tiedusteluosaston Luettelo B Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 17.6.2015.
  6. Die Konsumgenossenschaft, Ihr Föderativer Ausbau Und Dessen Theorie. (Der Föderalismus) ... (German Edition) Amazon.com. Viitattu 17.6.2015.
  7. Patehretaju kooperazija, winasfederatiwá isbuhwe un tás teorija : (federalisms) Finna. Viitattu 17.6.2015.
  8. Oskar August Rosenqvist Geni.com. Viitattu 17.6.2015.
  9. Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1954 Projekt Runeberg. Viitattu 17.6.2015.
  10. ROSENQVIST Emil Ferdinand Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 17.6.2015.
  11. ROSENQVIST Axel Ernst Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 17.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]