Ero sivun ”Kallioperä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Crt (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 2001:999:70:8DD3:8880:E5AE:90B4:B3F5 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Matthäus Gehägeberg tekemään versioon. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Rantakallio.jpg|thumb|Rantakallioita [[Suomenlinna]]ssa [[Helsinki|Helsingin]] edustalla.]] |
|||
⚫ | |||
⚫ | '''Kallioperä''' on [[maa]]pallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista [[Kivi|kivilajeista]]. Kivilajit vaihtelevat sekä alueellisesti että syvyyssuunnassa muodostaen lohkoja ja kerroksia. Pinnalla kallioperä on yleensä [[Rapautuminen|rapautuneempaa]] ja rikkonaisempaa kuin syvemmällä emo- eli '''emäkalliossa'''. Kallioperä on monin paikoin paksuudeltaan vaihtelevan [[maaperä]]n peitossa. Kohtia, joissa kallioperä ei ole peitossa, kutsutaan kalliopaljastumiksi. Iältään kallioperän kivilajit voivat vaihdella suuresti. Vanhimmat tunnetut kivet ovat noin neljä miljardia vuotta vanhoja. Vanhimmat kivet löytyvät [[kratoni|kratoneilta]] eli geologisesti stabiileilta alueilta. |
||
Paikallisesta kallioperästä voidaan tehdä [[kallioperäkartta|kallioperäkarttoja]], joista selviävät alueellisesti (ylimmän kerroksen) kivilajit sekä merkintöjä kallioperän rakenteista. |
Paikallisesta kallioperästä voidaan tehdä [[kallioperäkartta|kallioperäkarttoja]], joista selviävät alueellisesti (ylimmän kerroksen) kivilajit sekä merkintöjä kallioperän rakenteista. |
||
Monet luonnonvarat, kuten [[malmi]]t, liittyvät kallioperään. Kallioperästä käytetään usein nimitystä ''peruskallio'', vaikka [[peruskallio]]n tarkempi merkitys on kallioperän vanhin eli [[prekambri]]nen osa. |
Monet luonnonvarat, kuten [[malmi]]t, liittyvät kallioperään. Kallioperästä käytetään usein nimitystä ''peruskallio'', vaikka [[peruskallio]]n tarkempi merkitys on kallioperän vanhin eli [[prekambri]]nen osa. |
||
==Suomen kallioperä== |
==Suomen kallioperä== |
Versio 29. marraskuuta 2020 kello 15.22
Kallioperä on maapallon kiinteä ”kuori”, joka koostuu erilaisista kivilajeista. Kivilajit vaihtelevat sekä alueellisesti että syvyyssuunnassa muodostaen lohkoja ja kerroksia. Pinnalla kallioperä on yleensä rapautuneempaa ja rikkonaisempaa kuin syvemmällä emo- eli emäkalliossa. Kallioperä on monin paikoin paksuudeltaan vaihtelevan maaperän peitossa. Kohtia, joissa kallioperä ei ole peitossa, kutsutaan kalliopaljastumiksi. Iältään kallioperän kivilajit voivat vaihdella suuresti. Vanhimmat tunnetut kivet ovat noin neljä miljardia vuotta vanhoja. Vanhimmat kivet löytyvät kratoneilta eli geologisesti stabiileilta alueilta.
Paikallisesta kallioperästä voidaan tehdä kallioperäkarttoja, joista selviävät alueellisesti (ylimmän kerroksen) kivilajit sekä merkintöjä kallioperän rakenteista.
Monet luonnonvarat, kuten malmit, liittyvät kallioperään. Kallioperästä käytetään usein nimitystä peruskallio, vaikka peruskallion tarkempi merkitys on kallioperän vanhin eli prekambrinen osa.
Suomen kallioperä
- Pääartikkeli: Suomen kallioperä
Suomen kallioperän yleisin kivilaji on graniitti.[1] Suomi sijaitsee prekambrisen Fennoskandian kilven keskellä, missä maapallon kuoren liikkeet ovat vähäisiä. Tämä on mahdollistanut sen, että Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia. Se on syntynyt eri vaiheissa 1 600 – 3 000 miljoonaa vuotta sitten vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa. Nuorimmat Suomen kallioperän osat ovat Kaakkois-Suomessa, vaikkakin kaikkein nuorin kallioperä löytyy Oulun alueelta.[2] Kallioperän ikä näkyy muun muassa siinä, että alueella muinoin taivaita kurotelleet korkeat poimuvuoretkin ehtivät eroosion vaikutuksesta tasoittua lähes nykyiselleen jo prekambrisella maailmankaudella, joka päättyi noin 540 miljoonaa vuotta sitten. Kulutusta kestäviä niin sanottuja jäännösvuoria on kuitenkin säilynyt muutamia, muun muassa Koli ja Ylläs.
Suurinta osaa kallioperästä peittää viimeisimmän jääkauden synnyttämä, muutamasta metristä jopa sataan metriä paksu maaperä, mutta paikoitellen kallioperä on näkyvissä. Jääkaudet ovat muutenkin jättäneet paljon merkkejä Suomen kallioperään. Jäätiköt ja niiden sulamisvedet ovat hioneet ja kuluttaneet kallioperää. On arvioitu, että mannerjäätikön toiminta irrotti kallioperästä vähintään seitsemän metrin paksuisen kerroksen niin kutsuttua tervettä kalliota.
Suomen kallioperä ei ole yhtenäinen kokonaisuus; kallioperä on aikojen saatossa pirstoutunut useiksi lohkoiksi. Suomen kallioperässä on myös merkkejä kahden muinaisen mantereen törmäyksestä. Mannerten törmäyslinja kulkee Mikkeli–Mäntyharju–Valkeakoski–Vammala–Pori-linjalla. Kallioperä Suomessa on maapallon mittapuussa paksua.
Lähteet
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Jokamiehen geologia, Taipale K. & Parviainen J.T.
- Geologian tutkimuskeskus
- Suomen pinnanmuodot, Tikkanen M.
- IGCP projekti No. 426
- Martti Lehtinen, Pekka Nurmi ja Tapani Rämö, 1998: Suomen kallioperä, 3000 vuosimiljoonaa. Suomen Geologinen Seura.
Aiheesta muualla
- Geologian tutkimuskeskuksen karttoja
- Kallio- ja maaperä (www.ymparisto.fi)
- ↑ Lehtinen, Martti, 1941-, Nurmi, Pekka A., Rämö, Tapani, 1959-: Suomen kallioperä : 3000 vuosi-miljoonaa. [Helsinki?]: Suomen geologinen seura, 1998. 48450151. ISBN 9529092601, 9789529092604. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.4.2019).
- ↑ Suomen kallioperä | Kaiva.fi kaiva.fi. Viitattu 25.4.2019.