Ero sivun ”Keskipaleoliittinen kausi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "luku–luku"
p kh
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|347}}
{{Korjattavat 2012|347}}
{{Holoseenikaudet}}
{{Holoseenikaudet}}
'''Keskipaleoliittinen kausi''' eli keskinen kivikausi oli noin 300 000 – 30 000 vuotta sitten. Ajan työkalut olivat melko alkeellisia, majoja osattiin tehdä ja tuli tunnettiin. Tehtiin kivestä [[nyrkki-iskuri|nyrkki-iskureita]]. Tyypillinen ihmislaji oli [[neandertalinihminen]], joka oli nykyihmistä "luolamiesmäisempi" ja oli levittäytynyt Afrikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Neandertalinihmiset elivät pääasiassa metsästämällä. He maalasivat okravärillä ja tekivät alkeellista kivitaidetta.

Neandertalinihmisen kulttuuria kutsutaan [[Moustierin kulttuuri]]ksi ranskalaisen löytöpaikan mukaan. [[ihminen|Nykyihminen]] kehittyi keskipaleoliittisella kaudella Afrikassa noin 150 000 – 90 000 vuotta sitten.
'''Keskipaleoliittinen kausi''' eli keskinen kivikausi oli noin 300 000–30 000 vuotta sitten. Ajan työkalut olivat melko alkeellisia, majoja osattiin tehdä ja tuli tunnettiin. Tehtiin kivestä [[nyrkki-iskuri|nyrkki-iskureita]]. Tyypillinen ihmislaji oli [[neandertalinihminen]], joka oli nykyihmistä "luolamiesmäisempi" ja oli levittäytynyt Afrikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Neandertalinihmiset elivät pääasiassa metsästämällä. He maalasivat okravärillä ja tekivät alkeellista kivitaidetta.
Neandertalinihmisen kulttuuria kutsutaan [[Moustierin kulttuuri]]ksi ranskalaisen löytöpaikan mukaan. [[ihminen|Nykyihminen]] kehittyi keskipaleoliittisella kaudella Afrikassa noin 150 000–90 000 vuotta sitten.


Keskipaleoliittinen työkaluperinne oli yhtenäinen, vaikka ihmiset asuivat erilaisissa ympäristöissä. Noin 100 000 vuotta sitten ihmiset levittäytyivät pohjoiseen melko kylminäkin ajanjaksoina. Elinkeinoina olivat edelleen metsästys sekä marjojen, hedelmien ja muu keräily. Vainajat haudattiin, luultavasti ilman runsaita hautalahjoja. Eräällä hauta-alueella [[La Ferrassie]]ssa Lounais-[[Ranska]]ssa kivessä on kuppimaisia syvennyksiä sekä kumpuja ja kiviaita. [[Tienšan]]in ylängöllä hautojen äärellä on poltettu tulta. Vainajia on ehkä maalattu [[okra]]lla.
Keskipaleoliittinen työkaluperinne oli yhtenäinen, vaikka ihmiset asuivat erilaisissa ympäristöissä. Noin 100 000 vuotta sitten ihmiset levittäytyivät pohjoiseen melko kylminäkin ajanjaksoina. Elinkeinoina olivat edelleen metsästys sekä marjojen, hedelmien ja muu keräily. Vainajat haudattiin, luultavasti ilman runsaita hautalahjoja. Eräällä hauta-alueella [[La Ferrassie]]ssa Lounais-[[Ranska]]ssa kivessä on kuppimaisia syvennyksiä sekä kumpuja ja kiviaita. [[Tienšan]]in ylängöllä hautojen äärellä on poltettu tulta. Vainajia on ehkä maalattu [[okra]]lla.
Rivi 15: Rivi 14:
*[[Abbevillen kulttuuri]] 540–480 [[tvs]], kaksipuolinen [[käsikirves]], kauden ihminen ''[[Homo erectus]]'' [[jääkausi]]välillä Günz/Mindel
*[[Abbevillen kulttuuri]] 540–480 [[tvs]], kaksipuolinen [[käsikirves]], kauden ihminen ''[[Homo erectus]]'' [[jääkausi]]välillä Günz/Mindel
*[[Acheulin kulttuuri]] 430–115 tvs kivityökaluissa [[2-puolinen iskentä]], melko hyvin työstettyjä, mutta karkeita kiviesineitä, [[Holstein-välikausi]].
*[[Acheulin kulttuuri]] 430–115 tvs kivityökaluissa [[2-puolinen iskentä]], melko hyvin työstettyjä, mutta karkeita kiviesineitä, [[Holstein-välikausi]].
*[[Moustierin kulttuuri]] 180–50 tvs, kaksipuolinen iskentä, melko karkeita, mutta tarkoituksenmukaisa työkaluja
*[[Moustierin kulttuuri]] 180–50 tvs, kaksipuolinen iskentä, melko karkeita, mutta tarkoituksenmukaisia työkaluja
*[[Clactonin kulttuuri]] 540–230 tvs, yksipuolinen iskentä, ''[[H. erectus]]'' kauden yleisin ihminen, (ja [[pre-sapiens]]?), melko karkeita työkaluja
*[[Clactonin kulttuuri]] 540–230 tvs, yksipuolinen iskentä, ''[[H. erectus]]'' kauden yleisin ihminen, (ja [[pre-sapiens]]?), melko karkeita työkaluja
*[[Levalloisin kulttuuri]] 230–115 tvs, melko karkeita työkaluja [[pre-sapiens]], [[neandertalinihminen]] , [[yksipuolinen iskentä]]
*[[Levalloisin kulttuuri]] 230–115 tvs, melko karkeita työkaluja [[pre-sapiens]], [[neandertalinihminen]] , [[yksipuolinen iskentä]]

Versio 26. marraskuuta 2020 kello 10.44

 

Tämä jakso on osa pleistoseenia.
Pleistoseeni
Paleoliittinen
Varhaispaleoliittinen
Keskipaleoliittinen
Myöhäispaleoliittinen
Holoseeni
Mesoliittinen
Epipaleoliittinen
Neoliittinen

Keskipaleoliittinen kausi eli keskinen kivikausi oli noin 300 000 – 30 000 vuotta sitten. Ajan työkalut olivat melko alkeellisia, majoja osattiin tehdä ja tuli tunnettiin. Tehtiin kivestä nyrkki-iskureita. Tyypillinen ihmislaji oli neandertalinihminen, joka oli nykyihmistä "luolamiesmäisempi" ja oli levittäytynyt Afrikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Neandertalinihmiset elivät pääasiassa metsästämällä. He maalasivat okravärillä ja tekivät alkeellista kivitaidetta. Neandertalinihmisen kulttuuria kutsutaan Moustierin kulttuuriksi ranskalaisen löytöpaikan mukaan. Nykyihminen kehittyi keskipaleoliittisella kaudella Afrikassa noin 150 000 – 90 000 vuotta sitten.

Keskipaleoliittinen työkaluperinne oli yhtenäinen, vaikka ihmiset asuivat erilaisissa ympäristöissä. Noin 100 000 vuotta sitten ihmiset levittäytyivät pohjoiseen melko kylminäkin ajanjaksoina. Elinkeinoina olivat edelleen metsästys sekä marjojen, hedelmien ja muu keräily. Vainajat haudattiin, luultavasti ilman runsaita hautalahjoja. Eräällä hauta-alueella La Ferrassiessa Lounais-Ranskassa kivessä on kuppimaisia syvennyksiä sekä kumpuja ja kiviaita. Tienšanin ylängöllä hautojen äärellä on poltettu tulta. Vainajia on ehkä maalattu okralla.

Väkimäärä oli ehkä kasvanut varhaispaleoliittiselta kaudelta. Luolissa asuminen yleistyi, mikä säilytti esineitä, jotka olisivat hävinneet leiripaikoilta avomaastossa. Pohjoisemmassa asuttiin jokilaaksoissa, joita ympäröivillä tundra-alueilla oli rehevää kasvillisuutta ja riistaa. Lämpiminä kausina ihminen ehkä karttoi tiheämetsäistä Välimeren aluetta, mutta kylminä se pysytteli Euroopassa Pyreneiden, Alppien ja Karpaattien eteläpuolella.

Kivityökalut viimeisteltiin jonkin verran aikaisempaa enemmän. Nykyajan ihmisen kivityökaluista päätellen työkalujen kädensija tehtiin luusta tai nahasta. Kaavinta, eskimoiden "naisten veistä", käytettiin samalla tavalla kuin satulaseppä käyttää puolikuuveistä.[1]

Keskipaleoliittisia kulttuureja

Keskipaleoliittisen kauden ihmisiä

Katso myös

Lähteet

  1. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 33-. Marin kaupungin historia. Kirjayhtymä, 1971.