Ero sivun ”Juha Nevalainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
CrtBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
14 171 muokkausta
p Botti päivitti Elonet-tunnisteen.
muot., parempia linkityksiä, lähteetön, kenen mukaan, mainitaan tunnetuin työ jo johdannossa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lähteetön}}
[[Tiedosto:Juha Nevalainen.jpg|thumb|Juha Nevalainen]]
[[Tiedosto:Juha Nevalainen.jpg|thumb|Juha Nevalainen]]
'''Juha Tapani Nevalainen''' ([[25. syyskuuta]] [[1921]] [[Helsinki]] – [[28. joulukuuta]] [[1988]] Helsinki) oli suomalainen [[elokuvakäsikirjoittaja]] ja [[toimittaja]].
'''Juha Tapani Nevalainen''' ([[25. syyskuuta]] [[1921]] [[Helsinki]] – [[28. joulukuuta]] [[1988]] Helsinki) oli suomalainen [[elokuvakäsikirjoittaja]] ja [[toimittaja]]. Hän käsikirjoitti muun muassa useita [[Väinö Linna]]n romaanien elokuvasovituksia, tunnetuimpana vuoden 1955 ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntematon sotilas]]''.


==Toimittajana==
Nevalainen aloitti elokuva- ja teatteriarvostelijana [[Eljas Erkko|Eljas Erkon]] johtamassa [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] ja eteni myöhemmin lehden ensimmäiseksi toimituspäälliköksi. [[Viikkosanomat|Viikkosanomien]] päätoimittaja hänestä tuli vuonna [[1966]].
Nevalainen aloitti elokuva- ja teatteriarvostelijana ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]]'' ja eteni myöhemmin lehden ensimmäiseksi toimituspäälliköksi. ''[[Viikkosanomat|Viikkosanomien]]'' päätoimittaja hänestä tuli vuonna 1966.


==Käsikirjoittajana==
Toimittajan työnsä ohella Nevalainen käsikirjoitti elokuvia. Sanotaan, että [[Edvin Laine]] oli närkästynyt Nevalaisen ilkeämielisistä kommenteista elokuva-arvosteluissa niin paljon, että kehotti "poikaa" alkamaan itse kirjoittaa elokuvia, jotta turhanpäiväinen ivallisuus jäisi pois. Niinpä Nevalainen kirjoitti Laineelle muun muassa elokuvat ''Yhden yön hinta'' ([[1952]]) ja ''Jälkeen syntiinlankeemuksen'' ([[1953]]), joista jälkimmäinen toi hänelle [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]].
Toimittajan työnsä ohella Nevalainen käsikirjoitti elokuvia. Sanotaan, että ohjaaja [[Edvin Laine]] oli närkästynyt Nevalaisen ilkeämielisistä kommenteista elokuva-arvosteluissa niin paljon, että kehotti "poikaa" alkamaan itse kirjoittaa elokuvia, jotta turhanpäiväinen ivallisuus jäisi pois. Niinpä Nevalainen kirjoitti Laineelle muun muassa elokuvat ''[[Yhden yön hinta]]'' (1952) ja ''[[Jälkeen syntiinlankeemuksen]]'' (1953), joista jälkimmäinen toi hänelle [[Jussi-palkinto|Jussi-palkinnon]].


Nevalaisen ensimmäinen varsinainen käsikirjoitus oli Veikko Itkosen ohjaama elokuva ''Silmät hämärässä'' (1952), joka yhdessä ''Yhden yön hinnan'' kanssa oli yksi harvinaisista suomalaisista film noir -elokuvista. Film noir -teemaa Nevalainen jatkoi käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n elokuvissa, aluksi elokuvassa ''Varsovan laulu'' (1953) ja myöhemmin elokuvassa [[Tulipunainen_kyyhkynen|''Tulipunainen kyyhkynen'']] ([[1961]]), joka jäi [[Tauno Palo]]n viimeiseksi valkokangaselokuvaksi ja jota on monessa suhteessa pidetty yhtenä hienoimmista suomalaisista jännityselokuvista.
Nevalaisen ensimmäinen varsinainen käsikirjoitus oli [[Veikko Itkonen|Veikko Itkosen]] ohjaama elokuva ''[[Silmät hämärässä]]'' (1952), joka yhdessä ''Yhden yön hinnan'' kanssa oli yksi harvinaisista suomalaisista [[film noir]] -elokuvista. Film noir -teemaa Nevalainen jatkoi käsikirjoittajana [[Matti Kassila]]n elokuvissa, aluksi elokuvassa ''[[Varsovan laulu]]'' (1953) ja myöhemmin elokuvassa ''[[Tulipunainen kyyhkynen]]'' (1961), joka jäi näyttelijä [[Tauno Palo]]n viimeiseksi valkokangaselokuvaksi ja jota on monessa suhteessa pidetty yhtenä hienoimmista suomalaisista jännityselokuvista{{kenen mukaan}}.


Tunnetuin Nevalaisen kirjoittamista elokuvista kuitenkin on [[Edvin Laine]]en ohjaama elokuva [[Väinö Linna]]n romaanista ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntematon sotilas]]'' ([[1955]]), joka toi Nevalaiselle toisen Jussi-palkinnon. Nevalainen-Laine-Linna-triangeli jatkui myös elokuvissa ''Musta rakkaus'' ([[1957]]), ''Sven Tuuva'' ([[1958]]), ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' ([[1968]]) sekä ''[[Akseli ja Elina]]'' ([[1970]]).
Tunnetuin Nevalaisen kirjoittamista elokuvista on Edvin Laineen [[Väinö Linna]]n romaanin pohjalta ohjaama ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntematon sotilas]]'' (1955), joka toi Nevalaiselle toisen Jussi-palkinnon. Nevalaisen, Laineen ja Linnan yhteistyöi jatkui myös elokuvissa ''[[Musta rakkaus (elokuva)|Musta rakkaus]]'' (1957), ''[[Sven Tuuva]]'' (1958), ''[[Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)|Täällä Pohjantähden alla]]'' (1968) sekä ''[[Akseli ja Elina]]'' (1970).


Laineen ja Kassilan lisäksi Nevalainen teki käsikirjoituksia myös [[Valentin Vaala]]lle (''Totuus on armoton'', [[1963]]) sekä Jack Witikalle elokuviin ''[[Nuorena nukkunut|Silja - nuorena nukkunut]]'' ([[1956]]) sekä ''Mies tältä tähdeltä'' ([[1958]]), joista edellinen oli toinen elokuvasovitus [[F. E. Sillanpää]]n samannimisestä romaanista ja jälkimmäinen oli Oy Alkoholiliike ab:n rahoittama valistuselokuva. ''Mies tältä tähdeltä'' -elokuvaa voidaan dokumentaarisen ja realistisen [[Elokuvaus|kuvaustyylinsä]] ansiosta pitää eräänlaisena edelläkävijänä suomalaisen elokuvan 1960-luvun uudelle aallolle.
Laineen ja Kassilan lisäksi Nevalainen teki käsikirjoituksia myös [[Valentin Vaala]]lle (''[[Totuus on armoton]]'', 1963) sekä [[Jack Witikka|Jack Witikalle]] elokuviin ''[[Silja – nuorena nukkunut]]'' (1956) ja ''[[Mies tältä tähdeltä]]'' (1958), joista edellinen oli toinen elokuvasovitus [[F. E. Sillanpää]]n [[Nuorena nukkunut|samannimisestä romaanista]] ja jälkimmäinen oli [[Alko|Oy Alkoholiliike ab:n]] rahoittama valistuselokuva. ''Mies tältä tähdeltä'' -elokuvaa voidaan dokumentaarisen ja realistisen [[Elokuvaus|kuvaustyylinsä]] ansiosta pitää eräänlaisena edelläkävijänä suomalaisen elokuvan 1960-luvun uudelle aallolle.


Viimeiset Nevalaisen käsikirjoituksista olivat sovituksen Edvin Laineen ohjaamiin [[Kalle Päätalo]] -filmatisointeihin, ''Viimeinen savotta'' ([[1977]]) ja ''Ruskan jälkeen'' ([[1979]]).
Viimeiset käsikirjoituksensa Nevalainen teki Edvin Laineen ohjaamiin [[Kalle Päätalo]] -filmatisointeihin ''[[Viimeinen savotta (elokuva)|Viimeinen savotta]]'' (1977) ja ''[[Ruskan jälkeen]]'' (1979).


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
Rivi 19: Rivi 22:
* [http://www.menevalaiset.net/juha.htm Nevalaisten sukuseuran kirjoitus]
* [http://www.menevalaiset.net/juha.htm Nevalaisten sukuseuran kirjoitus]


{{DEFAULTSORT:Nevalainen, Juha}}
{{AAKKOSTUS:Nevalainen, Juha}}


[[Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset elokuvakäsikirjoittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset toimittajat]]
[[Luokka:Suomalaiset päätoimittajat]]
[[Luokka:Vuonna 1921 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1921 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1988 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1988 kuolleet]]

Versio 23. elokuuta 2020 kello 13.42

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Juha Nevalainen

Juha Tapani Nevalainen (25. syyskuuta 1921 Helsinki – 28. joulukuuta 1988 Helsinki) oli suomalainen elokuvakäsikirjoittaja ja toimittaja. Hän käsikirjoitti muun muassa useita Väinö Linnan romaanien elokuvasovituksia, tunnetuimpana vuoden 1955 Tuntematon sotilas.

Toimittajana

Nevalainen aloitti elokuva- ja teatteriarvostelijana Helsingin Sanomissa ja eteni myöhemmin lehden ensimmäiseksi toimituspäälliköksi. Viikkosanomien päätoimittaja hänestä tuli vuonna 1966.

Käsikirjoittajana

Toimittajan työnsä ohella Nevalainen käsikirjoitti elokuvia. Sanotaan, että ohjaaja Edvin Laine oli närkästynyt Nevalaisen ilkeämielisistä kommenteista elokuva-arvosteluissa niin paljon, että kehotti "poikaa" alkamaan itse kirjoittaa elokuvia, jotta turhanpäiväinen ivallisuus jäisi pois. Niinpä Nevalainen kirjoitti Laineelle muun muassa elokuvat Yhden yön hinta (1952) ja Jälkeen syntiinlankeemuksen (1953), joista jälkimmäinen toi hänelle Jussi-palkinnon.

Nevalaisen ensimmäinen varsinainen käsikirjoitus oli Veikko Itkosen ohjaama elokuva Silmät hämärässä (1952), joka yhdessä Yhden yön hinnan kanssa oli yksi harvinaisista suomalaisista film noir -elokuvista. Film noir -teemaa Nevalainen jatkoi käsikirjoittajana Matti Kassilan elokuvissa, aluksi elokuvassa Varsovan laulu (1953) ja myöhemmin elokuvassa Tulipunainen kyyhkynen (1961), joka jäi näyttelijä Tauno Palon viimeiseksi valkokangaselokuvaksi ja jota on monessa suhteessa pidetty yhtenä hienoimmista suomalaisista jännityselokuvistakenen mukaan?.

Tunnetuin Nevalaisen kirjoittamista elokuvista on Edvin Laineen Väinö Linnan romaanin pohjalta ohjaama Tuntematon sotilas (1955), joka toi Nevalaiselle toisen Jussi-palkinnon. Nevalaisen, Laineen ja Linnan yhteistyöi jatkui myös elokuvissa Musta rakkaus (1957), Sven Tuuva (1958), Täällä Pohjantähden alla (1968) sekä Akseli ja Elina (1970).

Laineen ja Kassilan lisäksi Nevalainen teki käsikirjoituksia myös Valentin Vaalalle (Totuus on armoton, 1963) sekä Jack Witikalle elokuviin Silja – nuorena nukkunut (1956) ja Mies tältä tähdeltä (1958), joista edellinen oli toinen elokuvasovitus F. E. Sillanpään samannimisestä romaanista ja jälkimmäinen oli Oy Alkoholiliike ab:n rahoittama valistuselokuva. Mies tältä tähdeltä -elokuvaa voidaan dokumentaarisen ja realistisen kuvaustyylinsä ansiosta pitää eräänlaisena edelläkävijänä suomalaisen elokuvan 1960-luvun uudelle aallolle.

Viimeiset käsikirjoituksensa Nevalainen teki Edvin Laineen ohjaamiin Kalle Päätalo -filmatisointeihin Viimeinen savotta (1977) ja Ruskan jälkeen (1979).

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juha_Nevalainen&oldid=19113946”