Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p lähde fix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Terveysvaikutukset == |
== Terveysvaikutukset == |
||
Suuri osa hammasmädän vaivaaman hampaan bakteereista on maitohappobakteereita<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00010|nimeke=Suun mikrobit|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Monet maitohappobakteerit kuuluvat myös suoliston [[Normaalifloora|normaaliflooraan]]<ref>{{lehtiviite|Tekijä=Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld|Otsikko=Overview of gut flora and probiotics|Julkaisu=International Journal of Food Microbiology|Vuosi=1998|Vuosikerta=41|Numero=2|Doi=10.1016/S0168-1605(98)00044-0|Kieli={{en}}}}</ref> eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeita, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Mikrobiologia:normaalimikrobisto|nimeke=Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2020-03-27}}</ref>. |
|||
Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston [[normaalifloora]]an.<ref>{{lehtiviite | Doi = 10.1016/S0168-1605(98)00044-0 |Otsikko = Overview of gut flora and probiotics |Julkaisu = International Journal of Food Microbiology |Vuosikerta = 41 |Numero = 2 |Vuosi = 1998 |Tekijä = Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld | Kieli = {{en}}}}</ref> Maitohappobakteereita käytetään myös [[probiootti|probiootteina]] eli terveyttä edistävinä bakteereina <ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan [[Probiootti|probiootteja]] eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Esimerkiksi suomalainen Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto ei ole kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobekteeretia sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-vanhin-maitohappobakteeribrandi-valio-gefilus-tayttaa-25-vuotta?publisherId=2033&releaseId=24563011|nimeke=Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta {{!}} Valio Oy|julkaisu=www.sttinfo.fi|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kielto johtuu siitä, että Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/ravitsemus--ja-terveysvaitteet/|nimeke=Ravitsemus- ja terveysväitteet|tekijä=Ruokavirasto|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 27. maaliskuuta 2020 kello 18.21
Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Tyypillisimpiä maitohappobakteerisukuja ovat perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus. Usein maitohappobakteeriksi mielletään myös Bifidobacterium-sukuiset lajit, vaikka ne eivät maitohappoa tuotakaan.
Käyttö
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa jogurtti, piimä, viili ja juustot. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, hapankaalissa, kestomakkaroissa ja hapanjuureen valmistetuissa leivissä.[1]
Terveysvaikutukset
Suuri osa hammasmädän vaivaaman hampaan bakteereista on maitohappobakteereita[2]. Monet maitohappobakteerit kuuluvat myös suoliston normaaliflooraan[3] eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeita, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle[4].
Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.[5] Esimerkiksi suomalainen Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto ei ole kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobekteeretia sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.[6] Kielto johtuu siitä, että Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.[7]
Lähteet
- ↑ A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani: Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1. Applied Microbiology and Biotechnology, 1998, 50. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Suun mikrobit Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. doi:10.1016/S0168-1605(98)00044-0. (englanniksi)
- ↑ Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ Francisco Guarner, Juan-R Malagelada: Gut flora in health and disease. The Lancet, 8.2.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.