Normaalifloora

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Normaaliflooraksi kutsutaan ihmisissä ja muissa eläimissä asustavia yleisiä mikrobeja, jotka elävät läheisessä vuorovaikutuksessa elimistön kanssa. Normaaliflooran mikrobit elävät muun muassa paksusuolessa, iholla ja esimerkiksi suun, nenän ja emättimen limakalvoilla. Tästä huolimatta ihon ja limakalvon eristämät elimet ovat terveellä eläimellä bakteereista vapaita.

Yleensä normaalifloorasta ei ole haittaa eläimelle, ja ainakin ihmisen tapauksessa ne elävät usein jopa symbionttisessa suhteessa isäntänsä kanssa. Normaalifloora estää tautia aiheuttavien mikrobien pääsyn sisempiin kudoksiin estäen niiden kasvun. Joissain tapauksissa bakteerit voivat kuitenkin päästä kudoksiin ja aiheuttaa sairauksia, kuten Escherichia coli -bakteerin aiheuttaman virtsatieinfektion. Suolistobakteerit myös tuottavat joitakin vitamiineja, kuten biotiinia ja K-vitamiinia.

Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit eli kommensaalit eivät yleensä muodosta riskiä eliön terveydelle, koska ne eivät kykene tunkeutumaan ja leviämään elimistöön yhtä tehokkasti kuin patogeenit. Niitä pidetään päin vastoin hyödyllisinä, koska ne kilpailevat patogeenien kanssa elintilasta. Lisäksi ne saattavat koulia immuunijärjestelmää, jolloin se kykenee torjumaan tehokkaammin patogeenejä. Joistain mikrobeista, kuten E. coli -bakteerista, on olemassa sekä kommensaali että patogeeni, eikä lääketieteessä ole vielä kyetty selvittämään, kuinka elimistö kykenee erottamaan ne toisistaan.[1]

Normaaliflooraan kuuluvat mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia silloin, kun immuunipuolustusjärjestelmä on aiheuttanut niin paljon kudosvaurioita elinten rajapinnoilla, että normaaliflooran bakteerit pääsevät kulkeutumaan elinten sisälle.[1]

Monet suun limakalvolla elävät yleiset bakteerit aiheuttavat lisäksi hammasmätää ja ientulehdusta. Eräiden suolistobakteerien on lisäksi osoitettu lisäävän lihomistaipumusta[2] tai riskiä sairatua epilepsiaan[3].

Osa suolistomikrobeista on potentiaalisesti haitallisia. Valmisruokien emulgointiaineena käytetty karboksimetyyliselluloosa ja polysorbaatti saattavat muuntaa normaalisti vaarattomia suolistobakteereita siten, että suoli tulehtuu.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Bruce Beutler: Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder. Pathogens, 7.1.2016, nro 5, s. 5. doi:10.3390/pathogens5010005. ISSN 2076-0817. Artikkelin verkkoversio.
  2. Kerro, kerro kakkavaippa! Helsingin yliopisto. 25.1.2017. Viitattu 7.3.2020.
  3. Gut flora and metabolism are altered in epilepsy and partially restored after ketogenic diets. Microbial Pathogenesis, 1.6.2021, nro 155, s. 104899. doi:10.1016/j.micpath.2021.104899. ISSN 0882-4010. Artikkelin verkkoversio. en
  4. Emilie Viennois, Alexis Bretin, Philip E. Dubé, Alexander C. Maue, Charlène J.G. Dauriat, Nicolas Barnich: Dietary Emulsifiers Directly Impact Adherent-Invasive E. coli Gene Expression to Drive Chronic Intestinal Inflammation. Cell Reports, 6.10.2020, nro 1. PubMed:33027647. doi:10.1016/j.celrep.2020.108229. ISSN 2211-1247. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.