Ero sivun ”Sebastian Kurz” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
alkukappaleen virtaviivaistamista |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
| allekirjoitus = Sebastian Kurz Signature.svg |
| allekirjoitus = Sebastian Kurz Signature.svg |
||
}} |
}} |
||
'''Sebastian Kurz''' (s. [[27. elokuuta]] [[1986]] [[Wien]]) on [[itävalta]]lainen poliitikko. Hän on toiminut [[Itävallan liittokansleri]]na |
'''Sebastian Kurz''' (s. [[27. elokuuta]] [[1986]] [[Wien]]) on [[itävalta]]lainen poliitikko. Hän on toiminut [[Itävallan liittokansleri]]na 2017–2019 ja uudestaan 7. tammikuuta 2020 lähtien.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c0b612cc-d224-4689-a61f-5bec024582ea | nimeke = Sanna Marin jäi nyt kakkoseksi - Itävallan Sebastian Kurzista tuli taas maailman nuorin pääministeri |tekijä = | julkaisu = IL | julkaisija = | ajankohta = 7.1.2020 | viitattu = 7.1.2020 }}</ref> Hän on toiminut [[Itävallan kansanpuolue]]en (ÖVP) johtajana toukokuusta 2017 lähtien.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005271621.html |Nimeke = Sebastian Kurz kahmii valtaa ja suosiota Itävallassa – nuori uudistaja haluaa maan nuorimmaksi kansleriksi|Ajankohta = 29.6.2017|Tekijä = Kauhanen, Anna-Liina|Julkaisu = Helsingin Sanomat|Viitattu = 17.12.2017}}</ref> Kurz toimi Itävallan ulkoministerinä 2013–2017 ja oli virassaan [[Euroopan unioni]]n historian nuorin ulkoministeri.<ref>{{Verkkoviite|Osoite = https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tenavatahdesta-tulee-itavallan-ulkoministeri/2447016|Nimeke = Tenavatähdestä tulee Itävallan ulkoministeri|Julkaisija = MTV|Ajankohta = 15.12.2013|Tekijä = Ahtiainen, Ilkka|Viitattu = 17.12.2017}}</ref> |
||
== ÖVP:n johdossa == |
== ÖVP:n johdossa == |
||
| Rivi 40: | Rivi 40: | ||
[[Kurzin I hallitus]] erosi 28. toukokuuta 2019 saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen, joka johtui skandaalista, jossa FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri [[Heinz-Christian Strache]] jäi kiinni korruptiosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10803939 | Nimeke = Itävallan liittokanslerille epäluottamuslause – videoskandaali johtaa hallituksen eroon |Julkaisu =yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Ajankohta = 27.5.2019 | Viitattu=6.10.2019}}</ref> Syyskuussa samana vuonna pidetyissä [[Itävallan parlamenttivaalit 2019|ennenaikaisissa vaaleissa]] Kurz vei puolueensa entistä suurempaan vaalivoittoon.<ref>{{Verkkoviite | osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10996202 | nimeke=Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat – Kirjeenvaihtaja: Kurz voi vapaasti valita hallituskumppaninsa | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | viitattu=2019-09-29}}</ref> |
[[Kurzin I hallitus]] erosi 28. toukokuuta 2019 saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen, joka johtui skandaalista, jossa FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri [[Heinz-Christian Strache]] jäi kiinni korruptiosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10803939 | Nimeke = Itävallan liittokanslerille epäluottamuslause – videoskandaali johtaa hallituksen eroon |Julkaisu =yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Ajankohta = 27.5.2019 | Viitattu=6.10.2019}}</ref> Syyskuussa samana vuonna pidetyissä [[Itävallan parlamenttivaalit 2019|ennenaikaisissa vaaleissa]] Kurz vei puolueensa entistä suurempaan vaalivoittoon.<ref>{{Verkkoviite | osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10996202 | nimeke=Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat – Kirjeenvaihtaja: Kurz voi vapaasti valita hallituskumppaninsa | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | viitattu=2019-09-29}}</ref> |
||
Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa kansanpuolue pääsi lopulta tammikuussa 2020 sopuun toisen vaalivoittajan, [[Vihreät (Itävalta)|vihreiden]] kanssa hallituksen muodostamisesta. Vihreät nousivat näin ensimmäistä kertaa Itävallan hallitukseen. Kurz katsoi kansanpuolueen ja vihreiden onnistuneen ”yhdistämään parhaat puolet molemmista maailmoista”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/itavalta-saa-kuukausien-jalkeen-uuden-hallituksen-sebastian-kurz-vie-sanna-marinilta-nuorimman-istuvan-paaministerin-tittelin-takaisin-itselleen/832906/ | Nimeke=Itävalta saa kuukausien jälkeen uuden hallituksen | Ajankohta=2.1.2020 | Tekijä=Wallenius, Daniel | Julkaisu=Kaleva | Viitattu=12.1.2020}}</ref> |
Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa kansanpuolue pääsi lopulta tammikuussa 2020 sopuun toisen vaalivoittajan, [[Vihreät (Itävalta)|vihreiden]] kanssa hallituksen muodostamisesta. Vihreät nousivat näin ensimmäistä kertaa Itävallan hallitukseen. Kurz katsoi kansanpuolueen ja vihreiden onnistuneen ”yhdistämään parhaat puolet molemmista maailmoista”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/itavalta-saa-kuukausien-jalkeen-uuden-hallituksen-sebastian-kurz-vie-sanna-marinilta-nuorimman-istuvan-paaministerin-tittelin-takaisin-itselleen/832906/ | Nimeke=Itävalta saa kuukausien jälkeen uuden hallituksen | Ajankohta=2.1.2020 | Tekijä=Wallenius, Daniel | Julkaisu=Kaleva | Viitattu=12.1.2020}}</ref> Kun Kurz aloitti toisen hallituksensa johdossa 7. tammikuuta 2020, hänestä tuli maailman nuorin istuva pääministeri: hän on kuukausi ennen Kurzin toisen kanslerikauden alkua Suomen pääministerinä aloittanutta [[Sanna Marin|Sanna Marinia]] vuoden nuorempi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11141187|nimeke=Sebastian Kurz vie Sanna Marinilta nuoruusennätyksen – Itävallan vaalit pidettiin jo syyskuussa, mutta hallitussopu syntyi vasta nyt|tekijä=Nurminen, Jussi|julkaisu=Yle Uutiset|julkaisija=|ajankohta=1.1.2020|viitattu=3.1.2020}}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 12. tammikuuta 2020 kello 14.35
| Sebastian Kurz | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Liittokansleri Kurz vuonna 2018 |
|
| Itävallan liittokansleri | |
|
Kurzin II hallitus
7.1.2020– |
|
| Presidentti | Alexander Van der Bellen |
| Edeltäjä | Brigitte Bierlein |
|
Kurzin I hallitus
18.12.2017–28.5.2019 |
|
| Presidentti | Alexander Van der Bellen |
| Edeltäjä | Christian Kern |
| Seuraaja | Brigitte Bierlein |
| Itävallan ulkoministeri | |
|
16.12.2013–18.12.2017
|
|
| Liittokansleri |
Werner Faymann Christian Kern |
| Edeltäjä | Michael Spindelegger |
| Seuraaja | Karin Kneissl |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. elokuuta 1986 Wien, Itävalta |
| Tiedot | |
| Puolue | Itävallan kansanpuolue |
| Kumppani | Susanne Thier |
| Tutkinnot | Wienin yliopisto |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.sebastian-kurz.at | |
Sebastian Kurz (s. 27. elokuuta 1986 Wien) on itävaltalainen poliitikko. Hän on toiminut Itävallan liittokanslerina 2017–2019 ja uudestaan 7. tammikuuta 2020 lähtien.[1] Hän on toiminut Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) johtajana toukokuusta 2017 lähtien.[2] Kurz toimi Itävallan ulkoministerinä 2013–2017 ja oli virassaan Euroopan unionin historian nuorin ulkoministeri.[3]
ÖVP:n johdossa
ÖVP:n johtoon Kurz valittiin virallisesti heinäkuussa 2017. Ulkoministerinä hän oli vetänyt erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tiukkaa maahanmuuttolinjaa, mikä oli kasvattanut hänen suosiotaan. ÖVP:n johtajana Kurz ajoi läpi muutokset, joilla hän sai puoluejohtajana enemmän valtaa muun muassa virkanimityksiin ja poliittisiin linjavetoihin. Kurzin johdolla ÖVP linja muuttui oikeistolaisemmaksi ja puolue otti itselleen aiemmin Itävallan vapauspuolueen (FPÖ) esillä pitämiä teemoja esimerkiksi maahanmuuttoon liittyen. Kurz myös nimesi ÖVP:n ”uudeksi kansanpuolueeksi” (saks. Die neue Volkspartei) ja vaihtoi puolueen tunnusvärin mustasta turkoosiksi.[4]
Kurz johdatti ÖVP:n vaalivoittoon vuoden 2017 parlamenttivaaleissa.[5] ÖVP ja FPÖ muodostivat joulukuussa 2017 koalitiohallituksen, jonka johtoon Kurz nousi. Hän tuli Itävallan liittokansleriksi 31-vuotiaana eli oli virkaan noustessaan EU:n nuorin pääministeri.[6]
Kurzin I hallitus erosi 28. toukokuuta 2019 saatuaan parlamentilta epäluottamuslauseen, joka johtui skandaalista, jossa FPÖ:n johtaja, varaliittokansleri Heinz-Christian Strache jäi kiinni korruptiosta.[7] Syyskuussa samana vuonna pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa Kurz vei puolueensa entistä suurempaan vaalivoittoon.[8]
Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa kansanpuolue pääsi lopulta tammikuussa 2020 sopuun toisen vaalivoittajan, vihreiden kanssa hallituksen muodostamisesta. Vihreät nousivat näin ensimmäistä kertaa Itävallan hallitukseen. Kurz katsoi kansanpuolueen ja vihreiden onnistuneen ”yhdistämään parhaat puolet molemmista maailmoista”.[9] Kun Kurz aloitti toisen hallituksensa johdossa 7. tammikuuta 2020, hänestä tuli maailman nuorin istuva pääministeri: hän on kuukausi ennen Kurzin toisen kanslerikauden alkua Suomen pääministerinä aloittanutta Sanna Marinia vuoden nuorempi.[10]
Lähteet
- ↑ Sanna Marin jäi nyt kakkoseksi - Itävallan Sebastian Kurzista tuli taas maailman nuorin pääministeri IL. 7.1.2020. Viitattu 7.1.2020.
- ↑ Kauhanen, Anna-Liina: Sebastian Kurz kahmii valtaa ja suosiota Itävallassa – nuori uudistaja haluaa maan nuorimmaksi kansleriksi Helsingin Sanomat. 29.6.2017. Viitattu 17.12.2017.
- ↑ Ahtiainen, Ilkka: Tenavatähdestä tulee Itävallan ulkoministeri 15.12.2013. MTV. Viitattu 17.12.2017.
- ↑ Alenius, Jari: ”Ihmelapsi” ja ”musta Messias” – tällainen on Itävallan tuleva 31-vuotias liittokansleri is.fi. 16.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.10.2019.
- ↑ Austria far right: Freedom Party wins key posts in new government bbc.com. 16.12.2017. BBC News. Viitattu 17.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Äärioikeisto hallitusvastuuseen Itävallassa – erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma 18.12.2017. Yleisradio. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Itävallan liittokanslerille epäluottamuslause – videoskandaali johtaa hallituksen eroon yle.fi. 27.5.2019. Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2019.
- ↑ Sebastian Kurzista odotetusti vaalivoittaja Itävallassa, oikeistopopulistit romahtivat – Kirjeenvaihtaja: Kurz voi vapaasti valita hallituskumppaninsa yle.fi. Yle Uutiset. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Wallenius, Daniel: Itävalta saa kuukausien jälkeen uuden hallituksen Kaleva. 2.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
- ↑ Nurminen, Jussi: Sebastian Kurz vie Sanna Marinilta nuoruusennätyksen – Itävallan vaalit pidettiin jo syyskuussa, mutta hallitussopu syntyi vasta nyt Yle Uutiset. 1.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sebastian Kurz Wikimedia Commonsissa
- Virallinen sivusto (saksaksi)
| Edeltäjä: Reinhold Mitterlehner |
Itävallan kansanpuolueen johtaja 2017– |
Seuraaja: (nykyinen) |
| Edeltäjä: Frank-Walter Steinmeier |
ETYJ:n puheenjohtaja 2017 |
Seuraaja: Karin Kneissl |
| ||||||||||||||||||
