Ero sivun ”Fatwa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Artikkelin laaja muokkaus.
Rivi 2: Rivi 2:


{{Työstetään|[[Käyttäjä:Toivo ja Toivo|Toivo ja Toivo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Toivo ja Toivo|keskustelu]]) 8. tammikuuta 2020 kello 16.07 (EET)}}
{{Työstetään|[[Käyttäjä:Toivo ja Toivo|Toivo ja Toivo]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Toivo ja Toivo|keskustelu]]) 8. tammikuuta 2020 kello 16.07 (EET)}}
'''Fatwa''' ({{k-ar|فتوى}}) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa jostain šariaa eli Jumalan lakia koskevasta kysymyksestä. Šarian asiantuntijoita ovat etenkin [[Mufti|muftit]], jotka pyydettäessä antavat lausuntoja. Fatwa on esittäjänsä uskonnollinen mielipide, mutta edustaa samalla yleispäteväksi katsottua šarian tulkintaa (''fiqh).''
'''Fatwa''' ({{k-ar|فتوى}}) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa jostain šariaa eli Jumalan lakia koskevasta kysymyksestä. Šarian lähteitä ovat Koraani ja Muhammedista kertovat ''hadithit'', joiden joukosta sunnalaisuudessa niin sanotut kuusi kirjaa ([[Kutub al-Sittah|kutub al-sittah]]) ovat tärkeimmät.


Islam kuitenkin kieltää tavallista maallikkoa itse tulkitsemasta pyhiä tekstejä. Al-Tirmidhi esittää ''hadithin'', jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: ''" Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen."'' <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sunnah.com/urn/639310|nimeke=The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips|tekijä=al-Tirmidhi|julkaisu=(Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951|viitattu=|kieli={{en}}}}</ref> Saadakseen tietää, mikä on islamin kanta johonkin asiaan, muslimin on kysyttävä sitä uskonoppineelta, joka osaa tulkita Koraania ja ''haditheja''. Šarian asiantuntijoita ovat etenkin [[Mufti|muftit]], joiden antamansa lausunnot, ''fatwat,'' ovat Jumalan laista annettuja tulkintoja (''fiqh).''
Lausunnossa ''mufti'' käy ensin läpi asiaankuuluvia Koraanin kohtia sekä ''haditheja'', jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia ja antaa lopuksi oman tulkintansa asiasta. ''Fatwa'' päättyy sanoihin "Allah tietää parhaiten". Vaikka Jumalan laki, ''šaria'', on ikuinen ja muuttumaton, siitä tehty lainopillinen tulkinta, ''fiqh,'' voi vaihdella''.''<ref>Hämeen-Anttila, 2004, 159</ref> Samasta asiasta on yleensä tarjolla erilaisia, myös keskenään ristiriitaisia fatwoja, jotka kaikki ovat silti islamilaisittain yhtä päteviä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=160–161|Julkaisija=Otava}}</ref> Uudemmat tulkinnat eivät kumoa vanhempia, mutta koska muslimit tyypillisesti seuraavat oman moskeijansa oppineiden mielipiteitä, uusimmat tulkinnat ovat käytännössä etusijalla. Fatwan merkitys riippuu sen antajan asemasta ja arvostuksesta.


== Neuvon kysyminen uskonasiassa ==
Kuka tahansa [[muslimi]] voi esittää mieltään askarruttavan kysymyksen pätevöityneelle uskonoppineelle eli [[mufti]]lle, joka antaa siihen parhaan mahdollisen uskoa ja lakia mukailevan vastauksen.
Islam on kaikenkattava uskonto, jonka sisältämät Jumalan lain määräykset ulottuvat koko inhimillisen elämän kirjolle. Ajatolla Khomeini onkin todennut, että "''ei ole yhtäkään seikkaa, josta islam ei olisi lausunut mielipidettään.''" <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ajatollah Khomeini|Nimeke=Ajatollahin ajatuksia|Vuosi=1980|Sivu=17|Julkaisija=Karisto}}</ref> Hartaat muslimit joutuvat tämän takia kääntymään uskonoppineiden puoleen monissa tavallisen elämän yksityiskohdissa.


Yksinkertaisimmin muslimi voi kysyä neuvoa imaamilta, joka johtaa rukouksia moskeijassa. Perinteisesti kysymyksiin vastataan perjantairukouksen jälkeen, missä lainoppineen avustajat keräävät paperilapulle kirjoitetut kysymykset. <ref>Hämeen-Anttila, 2004,162-163</ref> Nykyisin on perustettu ''fatwa'' -neuvostoja, joita toimii myös myös internetissä palvelemassa uskovia.
Fatwat voivat käsitellä uskonnollisia aiheita, [[fiqh]]in tulkinnan yksityiskohtia tai arkipäiväisiä asioita. Periaatteessa fatwa on vastaus esitettyyn kysymykseen, mutta ajoittain oppineet tilaavat kysymyksiä kannattajiltaan ottakseen kantaa myös poliittisiin asioihin. Myös valtiovalta on voinut tilata fatwan omiin tarkoituksiinsa. Fatwan toimeenpanovalta ei periaatteessa kuulu uskonoppineelle vaan asianomistajalle. Perinteisesti yhteisö tai valtiovalta on huolehtinut fatwan toimeenpanosta, mutta usein se on jäänyt huomioimatta tai tulkittu uskonoppineen henkilökohtaiseksi mielipiteeksi.<ref name="islaminkasikirja27">{{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Islam: Taskusanakirja | Sivu=160–161 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-60-0}}</ref>


Fatwoja on historian saatossa tilannut esimerkiksi [[Osmanien valtakunta]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana hallitus tilasi oppineilta fatwan, joka velvoitti kaikki muslimit taistelemaan [[Ympärysvallat|ympärysvaltoja]] vastaan ''jihadin'' eli uskonosodan merkeissä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko|Vuosi=2004|Sivu=160–161|Julkaisupaikka=Helsingissä|Julkaisija=Otava|Tunniste=ISBN 951-1-18669-8|Nimike=Islamin käsikirja}}</ref>
Länsimaissa fatwa on usein liitetty ääri-islamististen tahojen jihad-retoriikkaan. Muslimille fatwa on ohjenuora kohti paratiisia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/maailma/116105/Fatwaa+leimaavat+vaarat+kasitykset| Nimeke = Fatwaa leimaavat väärät käsitykset| Tekijä = Malmberg, Lauri| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 6.3.2010| Viitattu = 20.8.2018}}</ref>


== Fatwan rakenne ja merkitys ==
== Poliittiset fatwat ==
Lausunnossa ''mufti'' käy läpi asiaankuuluvia Koraanin kohtia sekä ''haditheja'', jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia. Lopuksi hän antaa oman tulkintansa asiasta. Kun vaikeasta asiasta neuvoa kysytään muftilta, saadaan pitkä kirjallinen lausunto, joka toisinaan päätyy vain todennäköiseen arvioon. ''Fatwa'' päättyy aina sanoihin "Allah tietää parhaiten".
Poliittisia fatwoja on historian saatossa tilannut esimerkiksi [[Osmanien valtakunta]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana hallitus tilasi oppineilta fatwan, joka velvoitti kaikki muslimit taistelemaan [[Ympärysvallat|ympärysvaltoja]] vastaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimike=Islamin käsikirja | Sivu=160–161 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-1-18669-8}}</ref>


Vaikka Jumalan laki, ''šaria'', on ikuinen ja muuttumaton, siitä tehty lainopillinen tulkinta, ''fiqh,'' vaihtelee''.''<ref>Hämeen-Anttila, 2004, 159</ref> ''Muftin'' antama lainopillinen mielipide eli ''fatwa'' on periaatteessa vain hänen oma kantansa, mutta sen katsotaan silti aina edustavan yleispätevää šarian tulkintaa. ''Mufti'' voi myös vaikka muuttaa mieltään ja antaa kaksi keskenään ristiriidassa olevaa ''fatwaa. Tällöin'' molemmat ovat yhtä päteviä, ja uskova voi valita niiden välillä.<ref>Hämeen-Anttila, 2004, 162</ref> Samasta asiasta onkin yleensä tarjolla erilaisia, myös keskenään ristiriitaisia fatwoja, jotka kaikki ovat silti islamilaisittain päteviä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2004|Sivu=160–161|Julkaisija=Otava}}</ref> Uudemmat tulkinnat eivät liioin tarkoita sitä, että vanhemmat tulkinnat olisivat vääriä. Islamin monimuotoisuuteen kuuluu erilaisten näkemysten kirjo, vaikka monissa avainkysymyksissä islamilainen maailma jakaakin yhteiset tulkinnat. Käytännössä fatwan merkitys riippuu sen antajan asemasta ja arvostuksesta. Muslimit seuraavat normaalisti oman moskeijansa imaamin mielipiteitä, ja uusimmat tulkinnat ovat luonnollisesti etusijalla historiallisiin mielipiteisiin verrattuna.
Poikkeuksellisen voimakas poliittinen fatwa oli [[ajatollah]] [[Ruhollah Khomeini]]n vuonna 1989 [[Salman Rushdie]]lle langettama kuolemantuomio ja [[Osama bin Laden]]in vuonna 1998 esittämä fatwa, jossa verrattiin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] joukkoja [[saatana]]an, julistettiin pyhä sota [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] vastaan ja kehotettiin tappamaan kaikki amerikkalaiset ja heidän liittolaisensa ”missä ja millä keinoilla tahansa”. [[Syyskuun 11. päivän terroriteot|Syyskuun 11. päivän terrori-iskuja]] vuonna 2001 pidetään suorana seurauksena bin Ladenin fatwasta.


Fatwan toimeenpano ei kuulu uskonoppineelle vaan asianomistajalle.<ref name="islaminkasikirja27">{{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Jaakko | Nimeke=Islam: Taskusanakirja | Sivu=160–161 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Basam Books | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 952-9842-60-0}}</ref>

== Kuuluisia fatwoja ==
Tunnettuja fatwoja ovat [[ajatollah]] [[Ruhollah Khomeini]]n vuonna 1989 [[Salman Rushdie]]lle langettama kuolemantuomio, jonka myötä ''fatwan'' käsite oikeastaan tuli länsimaissa tunnetuksi. Toinen kuuluisa ''fatwa'' on [[Osama bin Laden]]in vuonna 1998 antama. Siinä [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] joukkoja verrattiin [[saatana]]an, julistettiin pyhä sota [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoja]] vastaan ja kehotettiin tappamaan kaikki amerikkalaiset ja heidän liittolaisensa ”missä ja millä keinoilla tahansa”. [[Syyskuun 11. päivän terroriteot|Syyskuun 11. päivän terrori-iskuja]] vuonna 2001 pidetään suorana seurauksena bin Ladenin fatwasta.
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}


Aiheesta muualla


== Aiheesta muualla ==
* http://www.pimall.com/nais/fatwah.htm*
* http://www.pimall.com/nais/fatwah.htm*
* [http://www.islamtoday.com/fatwa_archive_main.cfm Fatwa-arkisto]. {{en}}
* [http://www.islamtoday.com/fatwa_archive_main.cfm Fatwa-arkisto]. {{en}}

Versio 8. tammikuuta 2020 kello 17.57

Damaskoslaisen Umaijadi-moskeijan imaamin Muaz al-Khatibin käsinkirjoittama fatwa vuodelta 2008.


Fatwa (arab. فتوى‎) on kirjallinen lainopillinen lausuma, jonka islamilainen uskonoppinut antaa jostain šariaa eli Jumalan lakia koskevasta kysymyksestä. Šarian lähteitä ovat Koraani ja Muhammedista kertovat hadithit, joiden joukosta sunnalaisuudessa niin sanotut kuusi kirjaa (kutub al-sittah) ovat tärkeimmät.

Islam kuitenkin kieltää tavallista maallikkoa itse tulkitsemasta pyhiä tekstejä. Al-Tirmidhi esittää hadithin, jonka mukaan ibn Abbas kuuli Jumalan lähettilään sanoneen: " Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen." [1] Saadakseen tietää, mikä on islamin kanta johonkin asiaan, muslimin on kysyttävä sitä uskonoppineelta, joka osaa tulkita Koraania ja haditheja. Šarian asiantuntijoita ovat etenkin muftit, joiden antamansa lausunnot, fatwat, ovat Jumalan laista annettuja tulkintoja (fiqh).

Neuvon kysyminen uskonasiassa

Islam on kaikenkattava uskonto, jonka sisältämät Jumalan lain määräykset ulottuvat koko inhimillisen elämän kirjolle. Ajatolla Khomeini onkin todennut, että "ei ole yhtäkään seikkaa, josta islam ei olisi lausunut mielipidettään." [2] Hartaat muslimit joutuvat tämän takia kääntymään uskonoppineiden puoleen monissa tavallisen elämän yksityiskohdissa.

Yksinkertaisimmin muslimi voi kysyä neuvoa imaamilta, joka johtaa rukouksia moskeijassa. Perinteisesti kysymyksiin vastataan perjantairukouksen jälkeen, missä lainoppineen avustajat keräävät paperilapulle kirjoitetut kysymykset. [3] Nykyisin on perustettu fatwa -neuvostoja, joita toimii myös myös internetissä palvelemassa uskovia.

Fatwoja on historian saatossa tilannut esimerkiksi Osmanien valtakunta. Ensimmäisen maailmansodan aikana hallitus tilasi oppineilta fatwan, joka velvoitti kaikki muslimit taistelemaan ympärysvaltoja vastaan jihadin eli uskonosodan merkeissä.[4]

Fatwan rakenne ja merkitys

Lausunnossa mufti käy läpi asiaankuuluvia Koraanin kohtia sekä haditheja, jotka yleensä ovat keskenään ainakin jossain määrin ristiriitaisia. Lopuksi hän antaa oman tulkintansa asiasta. Kun vaikeasta asiasta neuvoa kysytään muftilta, saadaan pitkä kirjallinen lausunto, joka toisinaan päätyy vain todennäköiseen arvioon. Fatwa päättyy aina sanoihin "Allah tietää parhaiten".

Vaikka Jumalan laki, šaria, on ikuinen ja muuttumaton, siitä tehty lainopillinen tulkinta, fiqh, vaihtelee.[5] Muftin antama lainopillinen mielipide eli fatwa on periaatteessa vain hänen oma kantansa, mutta sen katsotaan silti aina edustavan yleispätevää šarian tulkintaa. Mufti voi myös vaikka muuttaa mieltään ja antaa kaksi keskenään ristiriidassa olevaa fatwaa. Tällöin molemmat ovat yhtä päteviä, ja uskova voi valita niiden välillä.[6] Samasta asiasta onkin yleensä tarjolla erilaisia, myös keskenään ristiriitaisia fatwoja, jotka kaikki ovat silti islamilaisittain päteviä.[7] Uudemmat tulkinnat eivät liioin tarkoita sitä, että vanhemmat tulkinnat olisivat vääriä. Islamin monimuotoisuuteen kuuluu erilaisten näkemysten kirjo, vaikka monissa avainkysymyksissä islamilainen maailma jakaakin yhteiset tulkinnat. Käytännössä fatwan merkitys riippuu sen antajan asemasta ja arvostuksesta. Muslimit seuraavat normaalisti oman moskeijansa imaamin mielipiteitä, ja uusimmat tulkinnat ovat luonnollisesti etusijalla historiallisiin mielipiteisiin verrattuna.

Fatwan toimeenpano ei kuulu uskonoppineelle vaan asianomistajalle.[8]

Kuuluisia fatwoja

Tunnettuja fatwoja ovat ajatollah Ruhollah Khomeinin vuonna 1989 Salman Rushdielle langettama kuolemantuomio, jonka myötä fatwan käsite oikeastaan tuli länsimaissa tunnetuksi. Toinen kuuluisa fatwa on Osama bin Ladenin vuonna 1998 antama. Siinä Yhdysvaltain joukkoja verrattiin saatanaan, julistettiin pyhä sota Yhdysvaltoja vastaan ja kehotettiin tappamaan kaikki amerikkalaiset ja heidän liittolaisensa ”missä ja millä keinoilla tahansa”. Syyskuun 11. päivän terrori-iskuja vuonna 2001 pidetään suorana seurauksena bin Ladenin fatwasta.

Lähteet

  1. al-Tirmidhi: The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips (Engl. reference) Vol. 5, Book 44, Hadith 2951. (englanniksi)
  2. Ajatollah Khomeini: Ajatollahin ajatuksia, s. 17. Karisto, 1980.
  3. Hämeen-Anttila, 2004,162-163
  4. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja, s. 160–161. Helsingissä: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
  5. Hämeen-Anttila, 2004, 159
  6. Hämeen-Anttila, 2004, 162
  7. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 160–161. Otava, 2004.
  8. Hämeen-Anttila, Jaakko: Islam: Taskusanakirja, s. 160–161. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.

Aiheesta muualla

Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.