Ero sivun ”Meänmaa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
{{cite web |url = http://www.riksdagen.se/webbnav/index.aspx?nid=3911&bet=1999:1176 | title = Lag (1999:1176) omrätt att använda finska och meänkieli hos förvaltningsmyndigheter och domstolar {{sv}} | author = Sveriges Riksdag | date=1999-12-09 | accessdate = 2008-03-16}}</ref> Kuitenkin Ruotsin ulkopuolella sitä pidetään suomen kielen [[peräpohjalaiset murteet|peräpohjalaisiin murteisiin]] kuuluvina murteina. Suomen/meänkielen ohella muita Meänmaan kieliä ovat [[ruotsin kieli|ruotsi]], [[pohjoissaame]] ja [[luulajansaame]]. Meänmaan [[kulttuuri-identiteetti|identiteetin]] korostaminen on vahvempaa Ruotsissa, missä tornionlaaksolaiset ovat olleet maassaan vähemmistön edustajia, kun taas Suomessa asuvat ovat olleet maansa valtaväestöä. Tästä johtuu myös meänkielen aseman poikkeava tulkinta maiden välillä. |
{{cite web |url = http://www.riksdagen.se/webbnav/index.aspx?nid=3911&bet=1999:1176 | title = Lag (1999:1176) omrätt att använda finska och meänkieli hos förvaltningsmyndigheter och domstolar {{sv}} | author = Sveriges Riksdag | date=1999-12-09 | accessdate = 2008-03-16}}</ref> Kuitenkin Ruotsin ulkopuolella sitä pidetään suomen kielen [[peräpohjalaiset murteet|peräpohjalaisiin murteisiin]] kuuluvina murteina. Suomen/meänkielen ohella muita Meänmaan kieliä ovat [[ruotsin kieli|ruotsi]], [[pohjoissaame]] ja [[luulajansaame]]. Meänmaan [[kulttuuri-identiteetti|identiteetin]] korostaminen on vahvempaa Ruotsissa, missä tornionlaaksolaiset ovat olleet maassaan vähemmistön edustajia, kun taas Suomessa asuvat ovat olleet maansa valtaväestöä. Tästä johtuu myös meänkielen aseman poikkeava tulkinta maiden välillä. |
||
Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen 1809, jolloin se jaettiin Ruotsin ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n kesken [[Haminan rauha]]ssa. Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken. Vuosisadan vaihteessa etenkin Ahvenanmaan kiistan yhteydessä puhuttiin [[Länsipohjan kysymys|Länsipohjan kysymyksestä]], jolloin Suomessa ehdotettiin jopa alueen liittämistä |
Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen 1809, jolloin se jaettiin Ruotsin ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]n kesken [[Haminan rauha]]ssa. Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken. Vuosisadan vaihteessa etenkin Ahvenanmaan kiistan yhteydessä puhuttiin [[Länsipohjan kysymys|Länsipohjan kysymyksestä]], jolloin Suomessa ehdotettiin jopa alueen liittämistä Suomeen. |
||
[[15. heinäkuuta]] [[2007]] otettiin käyttöön [[Meänmaan lippu]], {{k-fit|Meänmaan flaku}}. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen. Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä [[Tornionjoki|Tornionjokea]] näiden välissä. Jäätynyt joki ei ole maantieteellinen este eri rantojen välillä. Päivä on jatkossa Meänmaan kansallispäivä. Meänmaalaiset kokoontuvat jatkossa säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista ''Meän tinkereille'' ({{k-fit|tingata}} on {{k-fi|keskustella, väitellä}}). |
[[15. heinäkuuta]] [[2007]] otettiin käyttöön [[Meänmaan lippu]], {{k-fit|Meänmaan flaku}}. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen. Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä [[Tornionjoki|Tornionjokea]] näiden välissä. Jäätynyt joki ei ole maantieteellinen este eri rantojen välillä. Päivä on jatkossa Meänmaan kansallispäivä. Meänmaalaiset kokoontuvat jatkossa säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista ''Meän tinkereille'' ({{k-fit|tingata}} on {{k-fi|keskustella, väitellä}}). |
||
Versio 26. marraskuuta 2019 kello 14.23
.svg)
Meänmaa (suom. yleiskielellä Meidän maamme, meänkieleksi Meänmaa) on suomenkielinen tai/ja meänkielinen alue Tornionlaaksossa, Suomessa ja Ruotsissa.
Meänmaa-käsitteen isä on kirjailija Bengt Pohjanen. Alueella valtakielenä puhuttu meänkieli on saanut Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman, saman arvoisen muun muassa suomen rinnalla.[1] Kuitenkin Ruotsin ulkopuolella sitä pidetään suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvina murteina. Suomen/meänkielen ohella muita Meänmaan kieliä ovat ruotsi, pohjoissaame ja luulajansaame. Meänmaan identiteetin korostaminen on vahvempaa Ruotsissa, missä tornionlaaksolaiset ovat olleet maassaan vähemmistön edustajia, kun taas Suomessa asuvat ovat olleet maansa valtaväestöä. Tästä johtuu myös meänkielen aseman poikkeava tulkinta maiden välillä.
Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen 1809, jolloin se jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken Haminan rauhassa. Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken. Vuosisadan vaihteessa etenkin Ahvenanmaan kiistan yhteydessä puhuttiin Länsipohjan kysymyksestä, jolloin Suomessa ehdotettiin jopa alueen liittämistä Suomeen.
15. heinäkuuta 2007 otettiin käyttöön Meänmaan lippu, meänkieleksi Meänmaan flaku. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen. Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä Tornionjokea näiden välissä. Jäätynyt joki ei ole maantieteellinen este eri rantojen välillä. Päivä on jatkossa Meänmaan kansallispäivä. Meänmaalaiset kokoontuvat jatkossa säännöllisesti keskustelemaan alueen yhteisistä asioista Meän tinkereille (meänkieleksi tingata on suom. keskustella, väitellä).
Meänkieltä ja -kulttuuria edistämään on perustettu yhdistys Meänmaan-Tinkerit.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Sveriges Riksdag: Lag (1999:1176) omrätt att använda finska och meänkieli hos förvaltningsmyndigheter och domstolar (ruotsiksi) riksdagen.se. 9.12.1999. Viitattu 16.3.2008.
Aiheesta muualla
- Birger Winsa: Meän kieli ja torniolaaksolaisitten kakskielisyys, Virittäjä 1993
- Tornionlaaksolaisten rotututkimuksista ja kielisyrjinnästä tehdään selvitys Yle, 2017
| ||||||||||||||||||||
