Ero sivun ”Karl Fredrik Wilkama” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Piste pois näin lyhyestä kuvatekstistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Henkilö/sotilashenkilö
[[Tiedosto:Wilkama2.jpg|thumb|250px|Karl Fredrik Wilkama]]
| nimi = Kalle Wilkama
| alkuperäinen nimi = Karl Fredrik Wilkman
| kuva = Wilkama2.jpg
| kuvateksti = Karl Fredrik Wilkman
| muut nimet =
| syntymäaika = [[27. maaliskuuta]] [[1876]]
| syntymäpaikka = [[Helsinki]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|27|03|1876|15|07|1947}}
| kuolinpaikka = Helsinki
| kansalaisuus = {{FIN}}
| ammatti = sotilas
| maa = [[Venäjän keisarikunta]]/[[Suomi]]
| palvelusvuodet =
| komentajuudet = [[puolustusvoimain komentaja|Suomen Armeijan päällikkö]]
| sodat =
| sotilasarvo = jalkaväen kenraali
| kunniamerkit =
| ylennykset =
| joukko-osasto =
| joukkoyksikkö =
| perusyksikkö =
| allekirjoitus =
| kotisivu =
| linkin nimi =
}}
'''Karl Fredrik (Kalle) Wilkama''' (vuoteen 1919 '''Wilkman''', [[27. maaliskuuta]] [[1876]] [[Helsinki]] – [[15. heinäkuuta]] [[1947]] Helsinki) oli suomalainen [[jalkaväenkenraali]]. Hän toimi Suomen sotajoukkojen [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkönä]] sekä ensimmäisenä [[puolustusvoimain komentaja]]na nimikkeillä Suomen armeijan päällikkö ja sotaväen päällikkö.
'''Karl Fredrik (Kalle) Wilkama''' (vuoteen 1919 '''Wilkman''', [[27. maaliskuuta]] [[1876]] [[Helsinki]] – [[15. heinäkuuta]] [[1947]] Helsinki) oli suomalainen [[jalkaväenkenraali]]. Hän toimi Suomen sotajoukkojen [[puolustusvoimien ylipäällikkö|ylipäällikkönä]] sekä ensimmäisenä [[puolustusvoimain komentaja]]na nimikkeillä Suomen armeijan päällikkö ja sotaväen päällikkö.


Rivi 32: Rivi 57:
=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{viitteet}}
{{DEFAULTSORT:Wilkama, Karl Fredrik}}
{{AAKKOSTUS:Wilkama, Karl Fredrik}}
{{Puolustusvoimain komentajat}}
{{Puolustusvoimain komentajat}}


Versio 17. marraskuuta 2019 kello 03.03

Kalle Wilkama
Karl Fredrik Wilkman
Karl Fredrik Wilkman
Karl Fredrik Wilkman
Henkilötiedot
Syntynyt27. maaliskuuta 1876
Helsinki
Kuollut15. heinäkuuta 1947 (71 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti sotilas
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Venäjän keisarikunta/Suomi
Komentajuudet Suomen Armeijan päällikkö
Sotilasarvo jalkaväen kenraali

Karl Fredrik (Kalle) Wilkama (vuoteen 1919 Wilkman, 27. maaliskuuta 1876 Helsinki – 15. heinäkuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen jalkaväenkenraali. Hän toimi Suomen sotajoukkojen ylipäällikkönä sekä ensimmäisenä puolustusvoimain komentajana nimikkeillä Suomen armeijan päällikkö ja sotaväen päällikkö.

Perhe ja nuoruusvuodet

Wilkaman vanhemmat olivat Lopelta kotoisin oleva tiilitehtailija, maanviljelijä ja leastadiolaiskristitty saarnamies Karl Wilkman (ent. Jalaistus) (1844–1914) ja Eeva Wilkman (1850–1928).[1] [2]

Wilkman syntyi Helsingissä Annankadulla, jossa hän jo nuorena kuunteli isänsä kertomuksia saarnausmatkoistaan ja ennen kaikkea seitsemän vuoden palvelusajastaan Venäjän laivastossa. Annankadulta Wilkmanit muuttivat hänen isänsä itse rakentamaan taloon n:o 7 Ruoholahdenkadulle. Ruoholahdenkadulla Wilkman sai tottua alituisiin rukoushetkiin ja kokouksiin. Wilkmanien perhe muutti vuonna 1886 jo aikaisemmin ostamalleen Åminnen tilalle Espooseen, jonne muurarimestari Wilkman rakensi tiilitehtaan, jonka tuotanto oli 1,7 milj. tiiltä vuodessa. Åminnen tilla harjoitettiin myös maataloutta, johon kaupungissa aikaisemmin asunut Wilkmankin pääsi nyt perehtymään yhdessä nuoremman veljensä Oskarin kanssa (Oskar Wilkman oli myöhemmin Suomen olympiaedustajana ratsastuksessa kaksissa olympialaisissa[3]).[4]

Wilkman aloitti opintiensä Elli Hertzin valmistavasta koulusta, josta hän siirtyi varsinaiselle koulutielle Suomalaiseen alkeisopistoon (myöh. Suomalainen normaalilyseo), jonka neljänneltä luokalta hän siirtyi opiskelemaan Haminan kadettikouluun, jonne hänet valittiin toisella yrittämällä kesällä vuonna 1891.

Sotilasura

Kadettikoulusta hän valmistui kahdeksan vuoden kuluttua vuonna 1899 ja hänet ylennettiin upseeriksi Venäjän keisarillisen kaartin joukkoihin Pietarhovissa.[5] Hän opiskeli Pietarin yleisesikunta-akatemiassa josta valmistui 1907 ja palveli sitten ratsumestarina Liettuan Kaunasissa Novorossijskin kaartinrykmentissä.

Ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa 1914 hän taisteli Itä-Preussin Romintenissa ja toimi muun muassa tiedustelutehtävissä. Hänet palkittiin Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkillä ja ylennettiin everstiksi. Myöhemmin hän komensi ulaanirykmenttiä vetäytymistaisteluissa viheliäisissä oloissa Pripetin soilla, ja toimi edelleen rykmentinkomentajana Bessarabiassa ja kenraali Gustaf Mannerheimin joukoissa Karpaateilla.

Vallankumouksen jälkeen Wilkman palasi Suomeen kesken sisällissodan helmikuussa 1918, onnistui kiertämään punaisesta Helsingistä Kannaksen kautta valkoisten puolelle, liittyi Mannerheimin armeijaan ja johti Länkipohjan taistelussa hyökkäystä kohti Tamperetta ja osallistui Tampereen valtaukseen. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi huhtikuussa 1918.

Kenraalimajuri Wilkman nimitettiin Suomen sotajoukkojen ylipäälliköksi toukokuun lopussa 1918, kun ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheim sai pyytämänsä eron tehtävästä. Mannerheimin ero liittyi ulkopoliittiseen saksalaissuuntaukseen, jonka vuoksi hän ajautui erimielisyyksiin Svinhufvudin senaatin kanssa. Wilkmanin ensimmäinen kausi Suomen sotajoukkojen ylipäällikkönä ei kestänyt kuin 2,5 kuukautta, elokuuhun 1918 saakka.

Vasta perustettuun armeijan päällikön virkaan Wilkman tuli vuoden 1919 alussa eroten saman vuoden kesäkuussa. Toisen kerran, nyt Wilkamaksi nimensä muuttaneena hän komensi armeijaa - nimityksenä sotaväen päällikkö - syyskuusta 1919 elokuuhun 1924. Hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1922.

Kolmas komentajuuskausi oli 1925-1926, jolloin tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander nimitti hänen seuraajakseen Aarne Sihvon. Jalkaväenkenraaliksi Wilkama ylennettiin sotaväen lippujuhlan päivänä 1928.

Wilkama palveli talvi- ja jatkosodan ajan ylipäällikön erityistehtävissä, kiertämässä sairaaloita ja jakamassa kunniamerkkejä. Wilkama oli uskonnollinen mies, joka osallistui aktiivisesti seurakuntatoimintaan Helsingissä. Hän oli Keski-Helsingin seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen vuodesta 1932 ja toimi seurakunnassa myös pyhäkoulunopettajana. [6]

Karl Fredrik Wilkaman puoliso vuodesta 1920 oli filosofian maisteri Laina Aili Nikko (1884–1975). Heidät on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. [7]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Pönniäinen 1945: 7–14.
  2. ↑ Voitto Viro: Vanha hautausmaa, s. 73. Helsinki: Otava, 1993.
  3. ↑ Pönniäinen 1945: 25.
  4. ↑ Pönniäinen 1945: 15–22.
  5. ↑ Pönniäinen 1945: 23–31.
  6. ↑ Viro 1993, s. 73.
  7. ↑ Viro 1993, s. 73.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Karl_Fredrik_Wilkama&oldid=18539462”