Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai

Armoa ei Siperiaan

Oletko kuullut vanhan anekdootin siitä, että elinkautiseen vankeuteen tuomittu haki armahdusta (Venäjän) keisarilta? Keisari käsitteli asian ja vankilan toimistoon tuli sähke:  ARMOA EI SIPERIAAN . Vankilan johtaja luki sen "Armoa ei, Siperiaan!" ja oli valmistelemassa kuljetusta itään. Sitten vankilan pappi sanoi, että pilkku pitää panna toiseen paikkaan ja että keisarin viesti on "Armoa, ei Siperiaan". Näin vanki vapautui. Tuo tuli mieleen, kun näin tämän muokkauksesi. Kiva nähdä samanlainen merkityksen päinvastoin-meno. --Pxos (keskustelu) 6. tammikuuta 2019 kello 17.51 (EET)

Muistan koulussa tuon kuulleeni jollain oppitunnilla kyllä. Tässä ei ollut sellaista, vaan lopullinen kirjoituasu vastasi koko ajan ollutta alkuperäistä ajatusta. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2019 kello 20.28 (EET)

Välimuoto oli kuitenkin hauska ja merkitys tosiaankin päinvastaisella suunnalla. Muokkaushistorioiden lukeminen kannattaa aina... --Lax (keskustelu) 7. tammikuuta 2019 kello 15.53 (EET)

Keuruun reitin valuma-alue

Pyydän taas samaa kuin viime vuoden tammikuussa, eli voisitko täydentää mallineeseen Keuruun reitin valuma-alue siihen rajautuvat vesistö- tai muut alueet? Olen ajatellut ajaa näiden järvien bottiajon muutaman päivän sisällä.--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2019 kello 22.30 (EET)

Palmu

Miten on mahdollista, että WS:ssa sallitaan pitkiä sitaatteja Palmu-elokuvista, kun sitä ei saanut tehdä esim. Alangon kohdalla? Filmejä, musiikkia ja kirjoja koskee sama tekijänoikeuslaki.--Risto hot sir (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.29 (EET)

Joku sitä siellä ihmetteli myös. En osaa sanoa.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2019 kello 21.32 (EET)

Jospa muutama prodi pakottaisi eräät avaamaan sanaisen arkkunsa ja luomaan yhtenäistä linjaa...--Risto hot sir (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 00.16 (EET)

Kysymyshän taisi olla siitä, ettei voi olla tekijänoikeudellisesti varma, onko mahdollista rikkomusta, mutta toissalta kun lyhyitä sitaatteja on muuallakin sallittu - jopa itse wiukipediassa - niin kuinka samat lyhyet sitaatit sitten voivat olla kiellettyjä wikisitaateissa? Silloinkin kun siellä poistettiin lyhyitä sitaatteja, niin lätkittiin mallineita, joissa puhuttiin kokmo teoksen lainaamisesta vaikka kysymyksessä oli lyhyt sitaatti. Noissa keskusteluissa päädyin yhtymään kantaan, että kun tilanne on tekjijänoikeudellisesti epävarma, niin riskiä ei voida ottaa, mutta toisaalta on ilmeistä, että asiaa ei varmaankaan ole joka kantiltaan selvitetty vielä loppuun asti, mihin muistan jonkun ao. keskusteluissa viitanneen. Mutta kun lisäselvitykset ovat työläitä, niin nähtäväksi jää, tuleeko niitä kukaan lopulta tehneeksi.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2019 kello 06.50 (EET)

Juu, silloin saapui kommandoryhmä Wikipediasta, joka ammuskeli kaikkea vuoden 1947 jälkeistä älymystöä, mutta jätti jostakin syystä rauhaan viihteen - jossa liikkuvat isot rahat ja suurimmat mahdolliset korvaukset tekijänoikeusrikkomuksista.--Risto hot sir (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 03.20 (EET)

Digitilaajille tarkoitetut artikkelit

Vain digitilaajille tarkoitetut artikkelit pitäisi merkitä (kuten Kansallisbiografia merkitään), jotta vältytään klikkijornalismilta. Jos artikkeli on arkistoitu johonkin palveluun, sen voi merkitä viitteeseen. Archive.org tekee tietääkseni tätä Wikipediaan linkitetyille artikkeleille nykyisin automaattisesti (asiasta on kertonut Zache). --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 09.38 (EET)

No sitten pitää merkirä molemmat. Toimivaa linkkiä ei nähdäkseni ole syytä salata lukijalta eikä hävittää.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 09.43 (EET)

Lähteeksi merkitty alkuperäinen linkki ei oikeasti toiminut vaan oli ohjattu digimuurin taakse. Kun olen tehnyt viime aikoina enemmän kuin kymmeniä viitteiden tarkistuksia, on tullut tunne, että tässä pitää nyt ensisijaisesti palvella lukijaa. Digitilaajalle asia ei näyttäydy samalta kuin satunnaiselle lukijalle, joka turhautuu jouduttuaan digilehden mainossivulle. --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.07 (EET)

Jos viimeisen virkkeen viittaus koskee InternetArchiveBotia (lyhyemmin IABotia), se ei ole vielä käytössä suomenkielisessä Wikipediassa, joskin täkäläisestä toteutuksesta on tehty pyyntö elokuun 2018 loppupuolella (ks. kahvihuone-ehdotus 2017, phab:T202804). Se toimii kyllä jo lukuisissa muissa wikeissä, muun muassa dewikissä, enwikissä, nowikissä, frwikissä ja svwikissä (CentralAuth). Botin on ohjelmoinut enwikin ylläpitäjä Cyberpower678 (hän aloitti IABot-projektin ennen ylläpitäjäksi valintaansa), joka on kertonut käyttäjäsivullaan saavansa Internet Archivelta rahoitusta kyseisen botin kehitystyöhön. –Ejs-80 13. tammikuuta 2019 kello 10.49 (EET)

Tuo nykyinen: [1] on hyvä muotoilu. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.50 (EET)

Muiden lehtien osalta kuin HS:n harmittelen tuota samaa. Maakunta-, seutu- ja paikallislehdissä on paljon erittäin laadukasta ja lähteenä tärkeää sisältöä. Ilmeisesti osasta lehtiä on Lehtiluukku-palvelun kautta ostettavissa sähköisiä irtonumeroita, joita olen toisinaan ostanutkin nimen omaan wikipediaa varten omalla kustannuksellani.

Kaikkein hulluinta kuitenkin on, että edes ne lehdet, joilla tälllainen mahdollisuus on, eivät taida ilmoittaa sitä missään selvästi, vaan pitää mennä erikseen Lehtiluukkuun katsomaan, onko joku lehti siellä. Sen sijaan tarjotaan joko kahden viikon ilmaista tilausta tai määräaikaista maksullista tilausta (ehkä tarjouksena).

Mielestäni lehdet, joilla joko ei ole mahdollisuutta ostaa digitaalista irtonumeroa, tai jotka eivät kerro tästä mahdollisuudesta selvästi, vaikka sellainen olisikin, sahaavat omaa oksaansa.

Eivät siis ymmärrä, että heidään laadukkaalla ja hyödyllisellä sisällöllään on kiinnostusta yli maakuntarajojen koko maan laajuisesti, ja juuri tätä vartenhan irtonumerot ovat.

Joku, jonka työstä tai ammatista merkittävä osa on lehtien seuraamista, voii joko työnantajan tai omaan piikkiin tilata esim. kaikki Suomen suurimmat maakuntalehdet. Sen sijaan kuka tahansa asioista kiinnostunut voisi välillä ostaa niistä yksittäisiä irtonumeroita. Mihin kuvitellaan että tämä tarve olisi digitalisaation myötä hävinnyt?

Toki ne löytyvät kirjastoista, ja ovat aina löytyneet, mutta siitä huoilimatta on aina ostettu myös irtonumeroita ja ostettaisiin vastakin, jos olisi mahdollisuus.

Wikipedian kohdalla tässä tulee tietysti lähdekirjasto. Pitääkin ehdottaa lehtiluukkua sinne neuvottelukohteeksi.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.50 (EET)

En olisi osannut paremmin sanoa

Tässä vähän päänsilitystä kommentista [2]. Mietin kovasti miten sanoisin, mutta en vielä ollut saanut muotoilluksi, ja kommenttisi sisältää ajatuksen jota en saanut julki. --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 10.20 (EET)

Kun tuossa juuri tänään toisessa keskustelussa kahvihuoneessa tulivat esiin nuo esimerkit, niin niihin oli pakko viitata. Tuossa yllä taas samassa keskustelussa myös jo kävi ilmi, että ison ja pienen wikin raja ei edes kulje en ja fi-wikiewn välillä. Erot ovat silloin vain eri kokoisten suurten wikien välisiä eroja. Ne ovat moninaisia ja riippuvat paljon aihepiiristä. Yleensä tehokas wikipedian käyttö sekä lukijana että muokkaajana vaatii kaikkien niiden wikipedioiden käyttöä, joiden kieltä vain hiukankin osaa, ja kriittisimmissä kohdissa myös niiden wikien, joiden kieltä ei edes osaa mutta pystyy googfle-kääntäjällä tai linkeistä kaivamaan edes jotain. Jos tuntee aiheen hyvin, niin sekin saattaa onnistua tehokkaasti ja luotettavasti. Kun kielialueemme on pieni, niin tämä wikienvälisyys on myös meillä keskeisempi osa wikipedismiä kuin suurilla kielialueilla. Ja euroopassahan myös hyvin monissa maissa ihmiset osaavat useampia kieliä. Ja kun puhutaan wikin suuruudesta niin de-wiki, jonka kieltä aika moni on Suomessa sattunut lukemaan koulussa, on aika suuri ja laadukas wiki ja usein peittoaa en-wikin monessa aiheessa. - Ja tietysti myös varmaan yhtä lailla fr- ja ru-wikit. - Eli sinällään Suomessa on vanhastaan aika hyvin osatrtu valita koulussa (ja myös kansalaiusopistoissa ym.) opetettavat kielet.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2019 kello 11.04 (EET)

Ulkoluodon kylä hukassa

Osaisitko auttaa minua? En löydä Särkisalon Ulkoluodon rekisterikylää peruskartalta, jonka mukaan Ulkoluodolla olisi kolme kylää: Tessvärr, Siksalo ja Söderby. Mistä voisin lähteä etsimään? --Vnnen (keskustelu) 14. tammikuuta 2019 kello 20.24 (EET)

Kun kysessä on Varsinais-Suomi, josta Kansallisarkiston digitaaliarkisto sisältää maanmitaushallituksen uudistusarkiston kartat ja uudistusten luettelot, niin sieltä voi koettaa etsiä. kun valitsee hakutoiminnon puunäkymän niin kohdasta Maanmittaushallitus löytyy Maanmittaushallituksen uudistosarkisto ja siellä omana kohtanaan uudistushakemistot ja itse uudistukset kunnittain (noin 1960-luvun kuntajaon mukaan). Sitä ennen MML:n Vanhat painetut kartat -palvelusta voi katsoa peruskartan vanhempia painoksia, jos et jo katsonut.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 12.41 (EET)

Peruskartassa 1966 ei näkynyt, joten pitää mennä vanhempiin. Lounaistriedon (ent. Lounaispaikka) karttapalvelusta voi myös katsoa: aineistot tiedontuortajittain - turun museokeskus - maisemahistoriakartat.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 12.46 (EET)

Ei ollut sielläkään muita kuin nuo kolme mainittua kylää.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 13.06 (EET)

Uuudistushakemistossa ei ole Särkisaloon annettu rekisterikylää nimeltä Ulkoluoto: [3]. Mistä on löytynyt tieto tämännimisestä rekisterikylästä särkisalossa?--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 12.56 (EET)

Peruskartassa 1980 ei myöskään ollut. Olisiko ulkoluoto-niminen kylä muodostettu tämän jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 13.06 (EET)

Wikiprojekti:Suomen kylät/Suomenmaan toisen painoksen kyläluettelo#Salo ei sisällä kylää nimeltä Ulkoluoto tai Utö, kuten ei myöskään Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 riveillä 14078–14103. Sen sijaan Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Finby mainitaan Utö. Jos kylä on ollut olemassa, niin se lienee poistettu ennen 1960-lukua. Siksalon työvuosiksi on merkitty 1691, 1929 ja 1951, muttei siellä lue mitään Ulkoluodosta tai Utöstä. Söderby ja Tessvär kohdalla ei myöskään mainintaa. Sivulla Särkisalo lähteenä oleva kyläluettelo on Sukututkimusseuralta, jonne se on saatettu ottaa suoraan Suomenmaa-kirjasta. Sivulla Ulkoluoto taas lukee saarella sijaitsevan Ulkoluodon ja Siksalan kylät. Onkohan Ulkoluodon kylä varmasti ollut edes olemassa vai olisiko 1920-luvun Suomenmaahan tullut virhe? Mainitaanko kylää missään muussa lähteessä kuin 1920-luvun Suomenmaassa? --Raksa123 (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 17.42 (EET)

Ulkoluodon saarella näkyy olleen peruskartassa kansakoulu, joka on sijainnut likimain noiden kolmen kylän rajalla. Tietoa koulun nimestä ei ole Wikipediassa nyt. Jos koulu olisi nimetty Ulkoluodon mukaan, mikä hyvin voi olla mahdollista, niin ehkä se siitä olisi voinut johonkin lähteeseen päätyä kylän nimeksi tai sitten nimeä Ulkoluoto olisi muuten voitu käyttää noiden kolmen kylän kokonaisuudesta samannimisellä saarella. Uudistusten luettelosta ei löydy tietoja kylämuutoksista luettelon pitoaikana.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 18.14 (EET)

Juu Suomen Sukututkimusseuran luettelosta olen tuon Utön alunperin bongannut. Mielenkiintoinen tilanne. Onko Suomenmaassa yleisestikin virheitä? --Vnnen (keskustelu) 15. tammikuuta 2019 kello 22.50 (EET)

Luulen että vanhassa Suomenmaassa on yleisesti virheitä ja puutteita. Muistaakseni jostain kunnasta puuttui useita kyliä. Lienee käytetty epätasaisia informantteja. Uuusi Suomenmaa (1960-70-luvut) on tarkempi, mutta siinä on sitten hirmuinen määrä enklaaveja ja eksklaaveja.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2019 kello 10.06 (EET)

Hmm, sen sijaan vanhoissa listoissa ei näy Niksaaren kylää. --Vnnen (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.35 (EET)

Missä uusissa se on?--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.38 (EET)

T'ässä: [4] se on, joten se näyttää olevan historiallinen kylä.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.39 (EET)

Ja se on ollut vielä myös yllä linkitetyssä vuoden 2013 kyläluettelossa nimellä Niksår.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 16.42 (EET)

Niksaari/Niksor/Niksår lisäksi myös Kuivasto/Kvigos näyttää puuttuvan Suomenmaan 1. painoksesta. --Raksa123 (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 19.23 (EET)

Kyllä sen niin täytyy mennä, että Utön kylää ei ole olemassakaan. Niksaari sen sijaan on. Särkisalon 26 kylää (monessä lähteessä on myös Perniön Träskböle ja Latokartano) on selvitetty ja paikannettu. Vielä kun niistä saisi tehtyä artikkelit... --Vnnen (keskustelu) 25. tammikuuta 2019 kello 13.21 (EET)

Koetin muuten joskus selvittää samalta suunnalta Breidilää ja Fulkkilaa mutta en saanut selkoa. Vaatisi hyvin perusteellista lähteiden läpikäyntiä, mihin ei ollut aikaa. Kun kartanot järjestelevät maaomaisuuksia, niin kylien koko alueet näyttäisivät joissain tapauksissa vaihtaneen paikkaa. Olikohan se nyt Kytö Halikossa, josta joskus teit tällaisen havainon. Lisäksi myös maanmittaustoimituksissa kylät voivat joskus kadoita osittain tai kokonaan. Osittain kadonneita ovat mm. Säräjärvi ja Ylenjoki (Somero), kokonaan kadonnut on Valajärven kylä Urjalassa, kun sieltö maanmittaustoimitusten kartat eiuvät ole netissä, niin pitäisi hankkia karttoja arkistoista tai vähintään pitäjänhistorioita, jos haluaisi tutkia. Myös Pernajan Sarvoilahden karetanoon on yhdistetty kokonaisia kyliä, mutta kun Uuudeltamaalta ovat maanmittauskartat netissä, nin sitä jopa pystyisi tutkimaan, samoin kun näitä Varsinais-Suomen kyliä.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2019 kello 09.49 (EET)

Tein mallineen

jossa Latokartano ja Träskböle on jätetty pois naapurikuntien kylinä. Kirjoitusasut ovat nykykartan mukaiset, paitsi Tessvär/Tessvärr kohdalla, jossa kartalla talon nimessä on yksi r, mutta kylän nimessä kaksi r-kirjainta. Förby ei ole enää taajama, mutta onkohan kirkonkylä koskaan ollutkaan? Kirkonkylä taitaa virallisesti olla Finbyn rekisterikylä, joka kääntyisi Särkisaloksi, mutta Särkisalon kirkonkylä kertoo selkeämmin mistä on kyse. Linkitykset tarvittavine täsmenteineen pitäisi tehdä myös artikkeleihin Särkisalo, Luettelo Salon kylistä ja Luettelo Suomen kylistä vuosina 1919–1931#Finby. Luettelo Varsinais-Suomen kansakouluista#Särkisalo perusteella koulupiirejä ei kannata listata erikseen. --Raksa123 (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 17.22 (EET)

Ensimmäinen kommentti kun en nyt ehdi vastata kaikilta osin: Onko tuo kylän nimi muodossa Tessvärr peräisin peruskartan punaisella painetuista kylännimistä? Ne eivät aina vastaa nykyisen uusimman nimistönhuollon käsitystä. Kuulemma kylännimet sisältävä kirja Alastarolla, Ylistarossa on nykyään Kotuksen sivuilla jossain netissä, lisäksi on Kotuksella netissä Suomen ruotsinkieliset paikannimet -julkaisu ja katsoa voi myös Suuresta suomalaisesta paikannimikirjasta. Peruskarttakaan tosin ei ole virheetön, ja paikannimikirjassakin on löydetty virheitä. Tuo Alastarolla Ylistarossa -kirjan aineisto on hyvä, mutta en nyt muista siihen linkkiä. Sitä olen yleensä käyttänyt kylännimien tarkistamiseen, mutta juuri nyt kirja ei ole käsillä, enkä ehdi etsiä linkkiä. --Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 17.35 (EET)

Liedon susi

Laiton maililla sulle linkin suunnistuskarttaan mutta siihen ei taida olla merkitty sitä paikkaa.--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 17.28 (EET) Toinen linkki https://www.liedonparma.fi/@Bin/258363/Luontopolun+kartta.pdf (tässä ei näy mitään).--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 17.32 (EET)

Eipä näy ainakaan lähteen viittaamassa paikassa. Tiedä sitten, viittaako kartan symboli lähteessä tarkkaan vai l,ikimääräiseen sijaintiin.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 17.56 (EET)

Nuo suunnistuskartat ovat suunnistusseurojen tekemiä eikä niitä juuri julkaista verkossa maksutta katsottavaksi. Myyntituloilla katetaan tekokustannuksia. Oikea suunistuskartta voisi olla niin tarkka, että siinä näkyy kivi, johon muistokyltti on kiinnitetty. Kivi ei ole kovin suuri eikä tuon kokoisia pultereita yleensä pidetä kokonsa puolesta sellaisina, joista suunnistajan tarvitsee tietää. Eivät ole maamerkkejä. Kantinkummun muistokivi oli isompi. Mutta Parmaharjun metsä on täynnä polkuja, ja ehkä muistomerkki on viitoitettukin.--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.02 (EET)

Muistomerkki on erityiskohde, jolle on oma symbolinsa, ja kuvien mukaan kumpikin muistomerkki on melko samannäköinen. Lähinnä siis voi olla kysymys siitä että liedossa sitä ei ole tullut merkityksi. Todennäköinen syy ehkä se, onko vai ei kartan tekijä ollut tietoinen muistomerkistä. (Tai jos muistomerkki ei ole kovin vanha, niin joku kartta voi olla sitä vanhempikin.)--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.10 (EET)

Paljon on muistomerkkejä, joita ei ole merkitty esim. Karttapaikkaan, vaikka muistomerkit ovat vanhoja ja "merkittäviä".--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.16 (EET)

Ja paljon on peruskartasta puuttuvaa tietoa, jota on merkitty suunnistuskarttaan (kuten tuo Kantinmäen muistomerkki), mutta nyt vain ei tärpännyt. Liedon kirjaston kotiuseutukokoelmaa voisi yrittää tai kysyä lähdesivua ylläpitävältä museolta. Vastaantulijoilta kysyinkin tänään, mutta ei tärpännyt. --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.21 (EET)

Löytyi rekisteröitymistä edellyttävä linkki: [5].--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.04 (EET)

Eiköhän se ollut siinä!--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.08 (EET)

"Kätkö on member only -kätkö joten tietoja ei voida esittää sinulle." --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2019 kello 18.18 (EET)

Kommenttien pituudesta, määrästä ja editoinnista taas

Hei, tämä on nyt taas tätä, josta sinulle on usein huomautettu. Tuohon keskusteluun ei taatusti kukaan muu halua enää osallistua. Voisit siivota sivun itse lukukelpoiseen muotoon, mielellään yhdellä muokkauksella. -Ochs (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.22 (EET)

Ei kannattaisi lla hätäinen: olin juuri luomassa sivun pohjalta käyttäjän esseetä. Minä kokeneena paksunahkaisena wikipedistinä en tästä karkotu, mutta voisin heti luetella useammalla kuin yhden käden sormilla tapauksia, jossa jonkun aiheen huippuansiantuntijoita (jollainenb en ole millään alalla, tai ainakaan tuon kirjoituksen aihepiirissä) on karkotettu, jos suomeksi sanotaan, turhanmpäiväisellä nillittämisellä. Joku raja immediatismillekin. Nytkin tämä kommentti tuli tasan sillä hetkellä kun olin painamassa enteriä luodakseni siuvun käyttäjän mielipidekirjoitukselle.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.27 (EET)

Tuo "taatusti kukaan muu" on myös täyttä humpuukia. Jos luonnostelen käyttäjän esseetä taärkeästä aihesta, niin tuo "taatusti kukaan muu" sinulla on sanonko missä. (Tämä nyt vain hyväntahttoisena vitsinä.) Ei nyt saisi heittäytyä muotoseikkoja palvovaksi pilkunviilaajaksi niin että sisältö ja asia sivuutetaan. Jos käyttäjän eessetä on puoli tuntia työstetty keskustrelusivulla, joka on antsanut siihen kimmokkeen, niin siihenkö maailma tai wikipedia kaatuu? Joku järki.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.31 (EET)

Täällä on sellaissta skeidaa artikkeliavaruus puolillaan että parempaakin nillitettävää lulisi olevan. Nytkin tuon käyttäjän esseen perustaminen viivästyi monella minuutilla.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.33 (EET)

Luonnostele esseesi muualla kuin artikkelin keskustelusivulla. -Ochs (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.34 (EET)

Nillitä joutavista muualla kuin täällä.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.35 (EET)

Joku raja lapselliselle nillittämiselle. Tähänkö lulet että wikipedia kaatuu. Lue mitä sanoin yllä.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.36 (EET)

Ja tuokin piti sanoa kahteen kertaan. Ochs puhuu vähän mutta asiaa. Jaaritteleva ja jahkaileva kirjoitustapasi ei ole hunajaa lukijaparvelle. Kahvihuoneissa esiintyessään se on vielä ikävämpää kuin artikkelien keskustelusivuilla. --Lax (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 10.22 (EET)

Nyt puhuttiin artikkelin keskustelusivusta.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 10.29 (EET)

Yhdestä asiasta keskustelu ei estä sen vertailua tai rinnastamista toisiin varsinkaan, kun molemmissa on kyse samasta perusongelmasta. Otsikossakaan ei ole rajausta artikkelien keskustelusivuihin. --Lax (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 11.52 (EET)

Tällä välin viimeistelin tuon käyttäjän esseen: Käyttäjä:Urjanhai/Interwikit Onko se jotenkin huono tai tarpeeton? Nyt puhuttiin tästä. --Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 11.55 (EET)

Siitä esseestä voidaan keskustella eri säikeessä tai vaikka eri sivulla (linkki kahvihuoneessa ilman sen kummempaa jaarittelua on ihan ok). Tässä osiossa sinä olet ainoa, joka on keskustellut siitä. --Lax (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 12.11 (EET)

Jos eesseetä on luonnosteltu puoli tuntia sunnuntai-aamuna artikkelin keskustelusivulla, niin siihenkö maailma ja wikipedia kaatuu?

Tällä välin kirjoitin jo aiemmin käyttäjän eseeksi omalle sivulleen siirtämääni esseesseen uuden kappaleen kun edellisten kommenttien välillä viimeistelin sen muuten.

Niin kuin jo sanoin, olin täsmälleen painamassa enteriä käyttäjän esseesivun luomiseksi kun tämä keskustelu alkoi, ja tämän keskustelun kuluessa viimeistelin esseen, joka on tätä keskustelua pitempi.

Teitä on täällä jo kolme keskustelijaa keskustelkemassa siitä, että eessen luonnos oli puoli tuntia artikkelin keskustelusivulla. Sillä aikaa minä kirjoitin tätä keskustelua huomattavasti pidemmän esseen valmiiksi.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 12.31 (EET)

Ja se mitä kommentoin kun sanoin "Nyt puhutaan tästä", oli laxin kommentti. Ei siis essee koska se mistä puhutiin oli tuo mistä keskustelu alkoi.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 12.40 (EET)

Nyt siirsin tuosta alkaneen yleisen pohdinnan käyttäjän esseen luonnokseksi. Se on edelleenkin tärkréää pohdintaa tärkeästä aiheesta ja trärkeää jokaiselle interwikejä muokkaavalle. Se mikä koski itse artikkelia on tärkeää artikkelin kannalta. Mikä ei ole tärkeää, on koko tämä keskustelu.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2019 kello 09.51 (EET)

Senaatin karttojen karttamerkit

Hei! Sekä wikipedian Senaatin karttoja käsittelevästä artikkelista, että myöskin muuten netistä ei tunnu löytyvän karttamerkkien selitteitä. Joitakin merkkejä kyllä on selitetty, mutta ei kaikkia. Tiedätkö sinä noista tarkemmin? Esimerkiksi tämä kartta:[6] Jos nyt katsoo vaikka aivan sen vasenta yläkulmaa, niin siellä on vaalean ruskealla merkittyjen peltojen lisäksi hieman tummemmalla ruskealla esimerkiksi niittyjä. Mutta mitä merkkaavat siniset ja tummemman punaruskeat peltolohkot? Tai punaisella merkatut kalliot? --albval(keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 12.42 (EET)

Selitteitä on muutamissa paikoissa. Kun kartoista on kaksi sarjaa (joista molemmat nykyään KA:n digitaaliarkistossa), niin siinä toisessa, jossa on pellot keltaisella ja niityt kirkkaan vihreällä (entinen sota-arkiston sarja: [7]), on joka lehden reunassa merkkien selitys, mutta se ei auta värien osalta tähän sarjaan, jossa on toisenlainen väritys.

Kuitenkin tämänkin Senaatin karttakokoelman sarjan karttojen väreistä on myös selostuksia erillään itse kartoista:

• Ensimmäinen oli jokin KA:n paperille konekirjoitettu tai monistettu arkistoluettelo, joka on KA:ssa Hgissä jossain niistä hyllyistä missä on vielä vanhoja painettuja luetteloita. (Minulla on jossain ao. sivuista valokopio.)
• Sitten on jossain ehkä 1980-luvun paikkeilla Heli Ek tehnyt TKK:lle Otaniemessä diplomityön venäläisistä topografikartoista. Siinä on valokuvakuvitus ja se sisältää myös selitteitä. Siitäkin on minulla valokopio, joskin mustavalkoisena.
• Ja sitten josain Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monisteessa, missä on käsitelty perinnebiotooppien historiaa, on sanallisesti selostettu näitä värejä. Se on tämä: [8]. Selite on sivulla 14.
• Myös Erkki Ropella Lahdesta on ollut kartoista sivusto: [9] jossa googlaus näyttää olevan postimerkkikuvia jotka voivat olla selitteen osia, esim. [10] Mutta linkin etusivulta eikä Ropen sivuston etusivulta ei näytä pääsevän selitteisiin.

Ulkomuistista ja em. lähteiden perusteella värit tässä venäläistyylisessä versiossa menevät näin:

• Värittämätön = pelto
• vaaleanvihreä = niitty (tässä kellanrusehtava, sävy vaihtelee lehdittäin piirtäjän mukaan)
• vaalean siniharmaa = "metsätön maa", joka voi olla laidunketo, tai hakkuuaukea (L-symbolilla kuten vanhassa peruskartassa) tai paloaukea (haarainen L-symboli kuten vanhassa peruskartassa), tai pensoittunut kuten tuossa, jolloin pensassymbolin väri kertoo puulajisuhteet (ks. edempänä)
• violetti = havumetsä (tällä lehdellä väri melko vaalea, joillan lehdillä vähän kirkkaamman violetti)
• oranssi = sekametsä (tässä aika kirkas)
• kirkkaan vaalean sininen = lehtimetsä (tässä aika kirkas)
• pensassymbolit: värit kuten yllä: lehtipuupensaikko voi olla ehkä pajukkoa, havupuupensaikko voi olla ehkä katajikkoa, sekapuupensaikko = mitähän voisi olla? pajukkoa ja kuusennäreitä?
• punainen = kallio
• sininen vaakaviiva = suo tai soistunut, niityn päällä se on kostea niitty.

Toinen sarja on väritetty ruotsalais-suomalaisen perinteen mukaan. Siinä ulkomuistista:

• kirkkaan keltainen = pelto
• Kirkkaan vihreä = niitty
• syvän siniharmaa = "metsätön maa"
• värittämätön = metsä
• suot ja kalliot kuten toisessakin sarjassa

Jos etsii saman lehden kummastakin sarjasta (esimerkkilehti tässä: [11]), niin voi verrata. Siinä näkyy myös karttalehden vasemmassa reunassa selite sota-arkiston sarjan merkeille ja väreille.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 18.32 (EET)

Ping myös Käyttäjä:Susannaanas jos ei ole tullut puheeksi tämä selitystieto. Muutamia muitakin lähteitä voi olla, mutta en nyt muista tarkasti, oliko jossain muussa lähteessä lueteltu myös noita värejä. Näistä kartoista pystyisi hyvin kirjoittamaan artikkelin ja myös lähteistämään sen hyvin. Taitaa olla sarjaa "suutarin lapsilla ei ole kenkiä" että ei ole tullut tehtyä.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 18.59 (EET)

Kiitos! Tällä ja nykymaaston tuntemuksella koko digitoitavan alueen maankäyttö on nyt selvillä! Olen siis yhtä omaa projektia varten digitoimassa tuota aluetta sekä Senaatinkartalta, 1960-luvun peruskartalta että nykyiseltä maastokartalta / ilmakuvasta. Todella mielenkiintoista seurata maankäytön, asutuksen ja tiestön muutoksia --albval(keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 19.03 (EET)

Olen itsekin tehnyt vastaavia digitointeja (siis vektoroimalla) useammaltakin alueelta mutta en juuri tuosta. Tuostahan näkee vielä aidatkin, ja jos saa toisista lähteistä saman ajan kiinteistörajat, niin saa koko maatilan mikrohistorian tarkemmin kuin peruskartalta. Tosin jossain isommissa metsissä kartoittajat ovat voineet säveltää maastonmuotoja myös omasta päästään, mutta kylien luona on aika tarkkaa.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 19.12 (EET)

Kun ollaan Varsinais-Suomessa niin pystyy vielä maanmittaustoimitusten uudistuksista katsomaan, onko täydentäviä karttoja ajankohdilla noitten väliltä. Ja Lounaistiedon karttapalvelussa on TMM:n vektoroinmat isojakokartat.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 19.23 (EET)

Jeps, tuo senaatinkartta on ainakin noilla nurkilla tosi hyvin paikkansapitävää. Uudistusarkistossa ja isojakokartoissa ei valitettavasti ole tuolta mitään, jakamattomia yksinäistiloja kun ovat. --albval(keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 20.39 (EET)

Se on yleinen tilanne. Tästä muodostuu monin paikoin senaatinkartan ja vanhimman peruskartan välille kokonaan vailla tietoja oleva ajanjakso. - Tuolla onneksi, kun asutus lienee jo esihistoriallisella ajalla syntynyttä, muutokset myöhemmällä ajalla eivät ole suuria. Jossain saattaa olla, että pitäisi haastatella 80-vuotiaita ihmisiä ja kysellä, mitä nämä ovat kuulleet vanhemmiltaan.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2019 kello 10.05 (EET)

Merkittävyys

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi artikkelin Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys merkittävyys on epäselvä ja artikkeli saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? --Superkissan (keskustelu) 31. maaliskuuta 2019 kello 19.25 (EEST)

Typomuokkaus

Tässä muokkauksessa tapahtui Htm:n tunnukselle jotain. Varmaan parempi että korjaat itse, ellei joku muu sitten ehdi ensin. --Abc10 (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 08.10 (EEST)

Korjattu. Jokin virhemuokkaus. Kiitos vinkistä.--Urjanhai (keskustelu) 29. toukokuuta 2019 kello 09.18 (EEST)

Olisiko kommentteja mahdollista yhdistää?

Katselin pohdintaasi ja löysin kahden ajatelman väliin sisennetyn kolmannen ajatelman, joka on ikään kuin vastaus itsellesi omien kommenttien väliin. Näyttää urjalta. Olisiko mitenkään mahdollista editoida noita niin, että saisit niistä aikaan vain yhden ainoan kommentin? --Pxos (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 17.16 (EEST)

Tjaa, ehditkin polttaa koko roskan jo pohjaan. Nyt on se ongelma, että editoinnin kellonaikaa ei ole esillä. Tuossa on kolme kommenttia, joista yksi on toisten välissä, ja kahta kommenttia on jälkeenpäin muutettu ilman että on kerrottu, koska niitä on muutettu. Menee pahemmaksi koko ajan. --Pxos (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 17.21 (EEST)

No voinhan nuo kellonajatkin sinne lisätä. Tuo ei kaiken kaikkiaan ole niin tärkeä kommentti, että sillä olisi suurta merkitystä mihinkään.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2019 kello 17.30 (EEST)

Päijänne

Olen työstämässä AWB-ajoa Kymijoen vesitösn järvistä ja kohtasin rajuna realiteettina Päijänteen lähialaueen järvet, joita on noin 500. Muutenkin järven mittakaava on Suomen oloissa valtava, ja kun pieniä järviä on kohdeltu kirjoittamisessa varsin seikkaperäisesti, olisi Päijänteellekin laadittava hyvä artikkeli. Nykyinen on jälkiviisaana arvostellen ”kuin voimaton yritys päästä alkuun”. Itseänikin hirvittää, millaiseen urakkaan se johtaa. Siitä saattaa lopulta tulla varsin pitkä ja ajattelin kysellä näkökulmia sen toteuttamiseksi. Kannatatko sinä aiheen jakamista erillisiin artikkelehin?--J Hokkanen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 11.25 (EEST)

En voi sanoa olevani asiantuntija, ja lisäksi en juuri nyt ehdi oikein perehtyäkään, mutta jos vertaa Saimaaseen niin (oikeastaan voisi kai sanoa että pystymetsämaallikkona) Päijänne vaikuttaa vaikeammalta jakaa useampaan kuin yhteen artikkeliin. Ja kun Saimaakin on yhtenä artikkelina, vaikka sen monista osista on ja on varmaan hyväkin olla artikkelit niin en osaa asiaa tutkimatta edes sanoa, jakautuuko Päijänne yhtä selviin tai tunnettuihin osiin. Muutkin kuin alueella asuvat varmaan aika usein tuntevat Saimaan monien osien nimet ja ne ovat "vesi"-päätteisiä, mikä on tyypillinen järven nimen osa, mutta mahtaako Päijänteen osina olla lähinnä selkiä, mikä viitaisi siihen, että se hahmottuu enemmän yhtenä järvenä. Mutta tämä enemmän arvailuna, kun en nyt ehdi asiaa tutkia. Nythän kyllä kumpikin artikkeli, sekä Päijänne että saimaa ovat varsin suppeita, ja kummastakin lähteitä on hyvin kattavasti niin työ on samalla sekä kiitollinen että suuri.--Urjanhai (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Voit olla oikeassa, että siitä tulee sanomista, jos toimii yleistä ajattelutapaa vastaan. Koetan siirtää laivaluettelon vesiliikenne-artikkeliin ja kertoilla yleisasiat SYKE'n faktojen mukaisesti. Varaan siihen syksyyn asti aikaa, niin ei tule väsymyksestä tai kyllästymisestä johtuvaa keskeyttämistä. Jos lisäillen asioita palottain, niin riemastumisen havaitsee ajoissa...--J Hokkanen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 21.55 (EEST)

Kommentti kommenttipyynnössä

Hei! Kommenttina, että kommenttisi tuoreessa kommenttipyynnössä [12] ei kyllä kovin asiallinen. Gopase+f:n (jota hyvin selvästi tarkoitit, vaikket nimeä maininnut), ulkopuolisen käyttäjän toimintaa ei muutenkaan tarkoituksenmukaista käsitellä tuossa, mutta kun se tehdään vielä noin jyrkkään sävyyn (syytös vuosia jatkuneesta tarkoituksellisesta kiusaamisesta), ei hyvä. Ehdin jo miettiä, tulisiko koko kommenttisi poistaa (meneekö kiusaamisväite HH:n puolelle, sitä mietin), mutta kun toinen käyttäjä oli jo ehtinyt hyvin yksipuoliseen näkemykseesi pitkästi vastata, jäi nyt väliin. --Nironen (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 11.03 (EEST)

En tiedä, voidaanko puhua "ulkopuolisesta", kun kyseessä on pitkä prosessi, jonka satoa nyt niitetään. Vaihtoehtojahan kommenttipyynnössä on nyt kaksi: joko käsitellään vain nykyisten tunnusten välistä kiistaa (mikä kai olisi parempi) tai sitten kaivetaan esiin eri tunnusten vanhoja syntejä (minkä muut jo tuossa tekivät minua ennen, mutta mikä luultavasti ei ole parempi). Mutta jos niin tehdään, niin ei kai voida sivuuttaa tuota kokonaiskuvaakaan. Oikeudenmukaista ei ole sekään, jos yksi tekee jatkuvaa pyöritystä sääntöihin vedoten ja toinen siitä sitten pimahtaa ja saa pimahtamisestaan rangaistuksia ja lopulta pimahtaa täysin. Vaihtoehtoja kommenttipyynnössä on siis kaksi (minkä ajatuksen tuolla jo sanoinkin kun vastasin mainitsemaasi kommenttiin): käsitellään joko vain näiden tunnusten muokkauksia tai sitten tullaan laajempiin kysymyksiin. Siihen kummin päin tulisi menetellä en osaa antaa vastausta. Jos on ongelmia niin ei voi olla niin ettei ongelmista saisi kertoa. Tekstimassa vain on niin valtava että sitä ei enää kukaan vapaaehtoisprojektissa voi hallita.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 11.25 (EEST)

Mutta olet oikeassa, että kommenttini näköjään oli liian nopeasti kirjoitettu. Aamu-unisena olisi kai ensin pitänyt mennä lenkille ja avata tietokone vasta sitten. Kiusaamisen sijasta olisi ollut täsmällisempää puhua vaikka kommunikointitavasta, joka helposti voi tuottaa kokemuksen kiusaamisesta tai muuten on viestinnän sujuvuutta ajatellen kitkainen. Ehkä se pitää tuonne vielä korjata. --Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 11.58 (EEST)

Oikea ilmaisu olisi ollut "Helposti kiusaamiskokemuksen aiheuttava hyökkäävä toimintatapa". Muutin nuo kohdat kommenteissani tuohon muotoon. Ei pitäisi edes avata tietokonetta ennen kuin on käynyt lenkillä.--Urjanhai (keskustelu) 9. kesäkuuta 2019 kello 12.32 (EEST)

Administrativ historik

Pöytyä-artikkelin Historia-osiosta tuli mieleen, että olisikohan kunta-artikkeleissa syytä olla oma osio hallintohistorialle ("Administrativ historik", esim. sv:Svenljunga_kommun#Administrativ_historik) vai millä nimellä sitä kutsuisikaan. Sellaisessa voisi mainita seurakunnan ja sittemmin kunnan perustamistiedot, kuntamuodon muutokset, kunnan nimenmuutokset, kuntaliitokset ja eri aikoina tapahtuneet pienetkin osakuntaliitokset. Siihen sopisivat myös tiedot mahdollisista taajaväkisistä yhdyskunnista sekä läänin ja maakunnan vaihtumisesta. --Raksa123 (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 15.44 (EEST)

Kyllä noita voisi artikkeleissa käsitellä. Oikeastaan tulee vain mieleen, että miten tuon suhteuttaisi jäsennyksessä muuhun historiaan.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 20.59 (EEST)

Ruotsin kunta-artikkeleissä näköjään historia käsitelläänkin kai taajamaan yhteydessä, esim. sv:Göteborg. Suomessa taas ei voi tehdä niin mutta joka tapauksessa tieto on artikkelissa hyvä olemassa.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 21.52 (EEST)

Artikkelissa Vesilahti on kunnan aluemuodostuksesta oma osio, mutta tuo yleisempi konsepti, jota esität on paremmin malliksi sopiva.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 21.57 (EEST)

Ja tosiaan pöytyästä tuo muodostui artikkelia muokatessa. Tuolla alueella entiset emäseurakunnat ovat hajonneet pikkukuntiin, jotka taas ovat yhdistyneet mutta eivät aina samaan pitäjään josta ovat alkujaan erkaantuneet. Nämä historialliset tiedot ovat tarpeen kun esim. vanhat lähteet kertovat että Kartanonkylän kartano oli Tammelassa tai Prättäkitti vaikutti Loimaalla. Nämä ovat siis tietoa, joka hyvin sopii artikkeleihin.--Urjanhai (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 22.06 (EEST)

Luettelo Suomen kaupungeista (taajamat)

Huomasin uuden artikkelin Luettelo Suomen kaupungeista (taajamat), mutta se kaipaisi jollain tavalla hiomista nimen ja määrittelyn osalta. Ideana on näemmä ollut luetella ne taajamat, jotka ovat nimensä puolesta keskustaajamia, ja tällä tavoin saada kuvaa "kaupunkien" väkiluvuista. --Raksa123 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2019 kello 00.31 (EEST)

Ekonomisti

Tuosta muutoksesta ekonomisti → taloustieteilijä [13]: Toki voi noinkin muuttaa, mutta kyllä ne taitavat olla molemmat ihan kunnon suomea, kun sanakirjakaan ei liitä ekonomistiin varoitusmerkintöjä. --Jmk (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 13.57 (EEST)

No kai se sitten on uskottava, jos sanakirjassa noin lukee. Veikkaan ettei ollut sanakirjassa silloin kun itse kävin koulua.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 14.01 (EEST)

Niin no, yleensähän ihmiset ovatkin vakaasti siinä uskossa, että juuri heidän nuoruudessaan oppimansa kielen muoto on se oikea. Aiemmat sukupolvet eivät vielä osanneet puhua oikein, ja myöhemmät ovat sitten kielen pilanneet. --Jmk (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 14.04 (EEST)

Sehän on tosiasia, että virallisen kielenhuollon virtaukset vaihtelevat, eivätkä kaikki siellä luodut uudistukset jää elämään. Sopii vain toivoa, että tämä jää yhdeksi niistä.--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 14.09 (EEST)

Kannustan käytämään kotoperäisiä sanoja vierasperäisten sijasta silloin kun niiden merkitys on sama. Taloustieteilijästä on helpompi sorvarinkin arvata mitä se tarkoittaa. Suomi on ainoa paikka missä suomea puhutaan laajemmalti, ja sen säilyminen kaikkien alojen sanastossa on meidän velvollisuutemme. --85.76.98.185 30. kesäkuuta 2019 kello 14.08 (EEST)

Voihan näille kahdelle sanalle pohtia sellaista merkityseroa, että taloustieteilijä on se yliopistotyyppi joka julkaisee jotakin tieteellistä, kun taas ekonomisti on pankin tai jonkin tutkimuslaitoksen kovapalkkainen ennustajaeukko. --Hartz (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 14.10 (EEST)

Niin joo, tästähän voi tulla merkitysero (mahdollisesti, en osaa sanoa).--Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 14.18 (EEST)

Siitä tulee helposti myös omaa tutkimusta.--Htm (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.14 (EEST)

Niin, sehän tietysti vaatisi lähteen. Muuten kyseessä on vain tyyliero. --Urjanhai (keskustelu) 30. kesäkuuta 2019 kello 15.27 (EEST)

Berner

Moikka! Sitaattisi sivulla Anne Berner svenska wikisitaateissa on näköjään poistettu. Onko OK?--Risto hot sir (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 17.19 (EEST)

Ai, olenko sinnekin lisännyt jotain. En edes muista mitä ihmettä olisin voinut lisätä sinne ruotsiksi. Suomenkielisiin olen jotain saattanut lisätäkin.--Urjanhai (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 18.01 (EEST)

No nyt muistin kun kävin katsomassa. Olin näköjään merkinnyt uutisen otsikon sitaatiksi, mutta uutisesta löytyi kyllä yhtä hyvin sopiva sitaattikin.--Urjanhai (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 18.05 (EEST)

Alanko

Heippa taas! Nostin muinaisen kysymyksesi esille Smaug the Goldenin keskustelusivulla. Mielipiteitä?--Risto hot sir (keskustelu) 5. heinäkuuta 2019 kello 01.34 (EEST)