Prättäkitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ypäjän Mannisten kylän vanhaa tonttia Loimijoen rannassa.

Prättäkitti (myös Rättäkitti) oli 1600-luvulla elänyt noita ja ennustaja ja Mannisten kylän Tepon talon emäntä Loimaalla, nykyisellä Ypäjällä.

Ennustuksia ja tarinoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prättäkitin kerrotaan muun muassa ennustaneen Loimaan kirkon palon vuonna 1888,[1] ja että Loimaan Peltoisten Välimetsässä vielä on joskus kaupunki, että maailma vyötetään rautaisella vyöllä ja että Loimijoen yli tehdään rautainen silta, jota ajetaan rautaisilla hevosettomilla vaunuilla.[1] Tarinan mukaan Prättäkitin kuoleman jälkeen hänen arkkunsa oli niin painava ettei sitä saatu hevosella vedetyksi mäen päälle, ja arkku lensi useaan kertaan kuuseen.

Tutkimusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prättäkitti on kiehtonut ihmisten mielikuvitusta: häneen liittyvistä tarinoista on kirjoitettu Suomessa sekä tutkielmia että kaunokirjallisia sovituksia.[2] Prättäkittiä tutkinut folkloristi Kristiina Kestinen liittää tarinat Rättäkitistä varsinkin rautatien Loimaalle 1800-luvun lopussa tuomaan modernisaatioon.[3] Prättäkitistä on kirjoittanut myös suomen kielen tutkija Niilo Ikola.[4]

Tarinoiden sovituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaalainen kirjailija Pirkko Jaakola on kirjoittanut kuunnelman Prättäkitti, noita Nousiaisista (1980)[5], josta on tehty myös käännös saksaksi[6] ja näytelmäsovitus.[7] 2000-luvulla Prättäkitistä on ilmestynyt myös satukirja.[8] Vuonna 2016 Ypäjän Musiikkiteatteri esitti Prättäkitistä kertoviin tarinoihin perustuvan lastennäytelmän Prättäkitti ja Yrjä Pytyn tapaus.[9]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ikola, Niilo: Rättäkitti. Loimaalainen noitatarina. Teoksessa: Satakunta. Kotiseutututkimuksia II, s. 90-96. Helsinki: Satakuntalainen osakunta, 1911. Julkaisun verkkoversio (viitattu 27.5.2010).
  • Kestinen, Kristiina (1990). Rättäkitti. Satakuntalainen noitanainen kansanperinteen valossa. Folkloristiikan syventävien opintojen tutkielma, Turun yliopiston folkloristiikan laitos. 116 s.
  • Välimäki, Anja (1999). Prättäkitti - Mannisten Tepon outo emäntä. Loimaa, Ooli, 1999. ISBN 952-5278-02-6

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ikola, Niilo: Rättäkitti. Loimaalainen noitatarina. Teoksessa: Satakunta. Kotiseutututkimuksia II, s. 91. Helsinki: Satakuntalainen osakunta, 1911. Julkaisun verkkoversio (viitattu 27.5.2010).
  2. Veikko Laakso: Prättäkitti ja hänen ennustuksensa – tarua vai totta? Saviseudun Joulu 1991.
  3. Kestinen, Kristiina (1990). Rättäkitti. Satakuntalainen noitanainen kansanperinteen valossa. Folkloristiikan syventävien opintojen tutkielma, Turun yliopiston folkloristiikan laitos. 116 s.
  4. Ikola, Niilo: Rättäkitti. Loimaalainen noitatarina. Teoksessa: Satakunta. Kotiseutututkimuksia II, s. 90-96. Helsinki: Satakuntalainen osakunta, 1911. Julkaisun verkkoversio (viitattu 27.5.2010).
  5. Jaakola, Pirkko: Prättäkitti, noita Nousiaisista. kuunnelma / Yleisradiolle kirj. Pirkko Jaakola ; dramaturgi: Marja Rankkala. Helsinki: Yleisradio, 1980.
  6. Näytelmäkäännösten haku Teatterin tiedotuskeskus. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 5.7.2009.
  7. Suojanen, Eeva: Prättäkitti nousi pintaan Krekilässä. Turun Sanomat, 25.6.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.7.2009. [vanhentunut linkki]
  8. Välimäki, Anja: Prättäkitti: Mannisten Tepon outo emäntä. OOLI, 2000. ISBN 952-5278-02-6. Satukirja
  9. Prättäkitti & Yrjä Pytyn tapaus, vuosi 2016 ypajanmusiikkiteatteri.fi. Viitattu 8.6.2019.