Ero sivun ”Ilmasotakoulu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11: Rivi 11:
| osa =
| osa =
| koko =
| koko =
| tukikohta = [[Tikkakoski]], [[Jyväskylä]]
| tukikohta = [[Jyväskylän varuskunta]], [[Tikkakoski]], [[Jyväskylä]]
| kalusto = [[Valmet L-70 Vinka]], [[BAe Hawk]]
| kalusto = [[Valmet L-70 Vinka]], [[BAe Hawk]]
| lempinimi =
| lempinimi =

Versio 28. toukokuuta 2019 kello 07.56

Tämä artikkeli kertoo Tikkakoskella toimivasta yksiköstä. Ilmasotakoulu oli myös Kauhavalla toimineen Lentosotakoulun aikaisempi nimi.
Ilmasotakoulu
Toiminnassa 1942–
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Ilmavoimat
Aselajit ilmavoimien viesti, ilmatorjunta, huolto
Rooli aselajikoulu
Tukikohta Jyväskylän varuskunta, Tikkakoski, Jyväskylä
Kalusto Valmet L-70 Vinka, BAe Hawk
Vuosipäivät 6. maaliskuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Mikko Punnala
Tunnettuja komentajia Matti Ahola

Ilmasotakoulu (ILMASK, aik. IlmaSK) on Suomen ilmavoimien puolustushaarakoulu Jyväskylän varuskunnassa Tikkakoskella. Ilmasotakoulun johtajana toimii eversti Mikko Punnala. Varusmies-, reserviläis- ja palkatun henkilöstön koulutuksen lisäksi Ilmasotakouluun kuuluu myös Ilmavoimien soittokunta.

Päätehtävä

Ilmasotakoulun olkapäätunnus.

Ilmasotakoulu vastaa upseerikoulutuksen yhteisten opintokokonaisuuksien toteuttamisesta, palkatun henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutuksesta sekä varusmieskoulutuksesta. Ilmasotakoulun Elso-koulutuskeskus vastasi vuoteen 2012 saakka elektronisen sodankäynnin koulutuksesta toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena Riihimäen varuskunnan ohella. Nykyisin koulutusta ei enää järjestetä Ilmasotakoulussa. Ilmasotakoulu on ilmavoimien komentajan alainen puolustushaarakoulu sekä ilmavoimien johtamisjärjestelmän ja ilmatorjunnan aselajikoulu. Sotilasopetuslaitoksen rooli sillä on ollut toukokuusta 1975 ja puolustushaarakoulun vuoden 2004 alusta lukien.

Historia ja perinteet

Joukko-osaston vuosipäivää vietetään 6. maaliskuuta. Joukko-osasto perustettiin Naarajärvelle 1.12.1941 nimellä Ilmavoimien Viestivarikko (IlmavVV). Nimi Ilmavoimien Viestikoulu tuli käyttöön jo vuosi myöhemmin.

Koulun johtajana ovat toimineet:

Sotilasarvo Johtajat Vuodet
majuri J. Jääskeläinen 1941–1942
everstiluutnantti Armas Eskola 1942–1949
everstiluutnantti Tauno Meller 1949
everstiluutnantti Kalle Martiala vs. 1948–1953 ja vak. 1953–1955
everstiluutnantti Yrjö Lahtinen 1955–1961
everstiluutnantti Seppo Haapanen 1961–1964
everstiluutnantti Eelis Lähde 1964–1966
everstiluutnantti Juhani Leinonen 1966–1970
everstiluutnantti Seppo Vasama 1970–1972
everstiluutnantti Perttu Peitsara 1973–1982
everstiluutnantti Juhani Kallionpää 1982-1984
everstiluutnantti Matti Ahola 1984–1985
eversti Kalevi Kiesi 1985–1986
eversti Keijo Kepsu 1986–1988
eversti Heikki Harjunmaa 1988–1993
eversti Martti Lehto 1993–1998[1]
eversti Ari Kivijärvi 1998–2000
eversti Juha Suonperä 1.9.2000–28.2.2006
eversti Kari Salmi 1.3.2006–31.12.2008
eversti Harri Leppälaakso 1.1.2009–31.12.2011
eversti Pertti Kelloniemi 1.1.–29.2.2012
eversti Petri Tolla 1.3.2012–31.5.2014
eversti Pasi Hakala 1.6.2014–31.12.2015
eversti Kimmo Hyvärinen 1.1.2016–31.7.2017
eversti Mikko Punnala 1.8.2017 alk.

Ilmasotakoulu vaalii edeltäjiensä (Ilmavoimien Viestipataljoona ja Ilmavoimien Viestikoulu) sekä aikaisemmin itsenäisinä joukko-osastoina toimineiden joukkojen (Kuljetuslentolaivue/Tiedustelulentolaivue, Luonetjärven soittokunta ja Ilmatorjuntakoulu) perinteitä. Perinteiden vaalimiseen osallistuu kaksi kiltaa; vuonna 1965 perustettu Ilmavoimien viestikilta (alkuperäinen nimi Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta) sekä 2000-luvun alussa perustettu Ilmasotakoulun kilta.

Organisaatio

Ilmasotakoulun organisaatioon kuuluvat

  • Ilmasotakoulun johtaja
  • Esikunta (E)
  • Lentotekniikkalaivue (LENTOTEKNLV) 1.1.2014 lukien
  • Hävittäjälentolaivue 41 (HÄVLLV 41) 1.1.2015 lukien
  • Koulutuskeskus (KOULK)
  • Koulutuspataljoona (KOULP)
  • Huoltokeskus
  • Viestitekniikkakeskus (VTK)
  • Ilmavoimien soittokunta (ILMAVSK)


Koulutuskeskukseen kuuluvat johtaja, opintoasiainosasto, korkeakouluosasto ja koulutusosasto. Keskuksen johtajana on toiminut muun muassa everstiluutnantti Vesa Sundqvist[2]. Koulutuspataljoona taas muodostuu komentajasta, esikunnasta, aliupseerikoulusta (AUK), viestitekniikkakomppaniasta, lentotekniikkakomppaniasta ja Ilmavoimien reserviupseerikoulusta (ILMAVRUK ja LENTORUK).

Tukilentolaivue

Ilmasotakoulun organisaatioon kuului 1.1.2005–31.12.2014 myös Tukilentolaivue (TUKILLV), jonka tehtävänä on puolustusvoimien sekä valtiohallinnon tukeminen tukilentotoiminnalla ja lentokuljetukset, laskuvarjohyppytoiminta ja maalinhinaus. Laivue oli aikaisemmin itsenäinen joukko-osasto ja siihen kuuluu kolme lentuetta.

Nimenmuutoksia

Joukko-osasto tunnettiin aiemmin nimellä Ilmavoimien Viestikoulu (IlmavVK). Vuoden 2005 alusta nimi muuttui Ilmasotakouluksi ja Kauhavalla sijaitsevasta Ilmasotakoulusta tuli Lentosotakoulu (LentoSK). Samaan aikaan Tikkakoskella sijaitseva, vuonna 1973 perustettu Tukilentolaivue, lakkautettiin itsenäisenä joukko-osastona ja se liitettiin joukkoyksiköksi uuteen Ilmasotakouluun.

Nimenvaihdon taustalla oli varuskunnan kehittyminen puolustushaarakouluksi: Ilmasotakoulu vastaa nykyään lennonopettajakoulutuksesta ja ohjaajien alkeislentokoulutuksesta Vinka-kalustolla. Hawk-suihkuharjoituskonekoulutus ja -kalusto siirtyi Kauhavalle Lentosotakouluun.

Myös joukko-osaston joukko-osastotunnus ja joukko-osastoristi vaihtuivat uusiin samassa yhteydessä.

Ennen Ilmavoimien Viestikoulu -nimeä käytössä oli nimi Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) vuoteen 1966 saakka.

Joukko-osasto siirtyi Hämeenlinnasta Tikkakoskelle (nykyisin osa Jyväskylää) loppukesällä 1962.

Varusmieskoulutus

Varusmiehiä koulutetaan Koulutuspataljoonassa aliupseerikurssilla, reserviupseerikursseilla sekä miehistössä eri tehtäviin. Varusmiesten on mahdollista hakeutua myös valtakunnallisiin ja varuskunnallisiin erityistehtäviin [3]. Ilmasotakoulussa sijaitsee myös Ilmavoimien Reserviupseerikoulu, jossa koulutetaan eri aliupseerikoulun linjoilta valitut reservin upseereiksi. Samassa paikassa sijaitsee myös Lentoreserviupseerikoulu (LENTORUK), jossa koulutetaan ilmavoimien sotilaslentäjät.[4]

Miehistölle on tarjolla omat koulutushaaransa, joihin kuuluu viesti, kuljettaja, suojaus (sotilaspoliisi), ilmataistelu, keittäjä, lentosää, kirjuri, lääkintä sekä uusimpana erikoisalana media-ala[5]. Viestissä koulutetaan tukikohdan viestijoukkueita. Sotilaskuljettajat koulutetaan Tikkakoskella (pois lukien vuodet 2006–2007, jolloin Ilmavoimien sotilaskuljettajakoulutus toimi Pirkkalassa).

Aliupseerikoulun linjat

  • Johtokeskus (joke-linja, TIVA ja TSTJ)
  • Lentotekninen
  • Viesti (TKKviesti- ja tutkaopintosuunnat)
  • Suojaaminen (ent. sotilaspoliisi)
  • Komento- ja huolto

Ilmasotakoulu tarvitsee myös talous-, lääkintä- ja kuljetusaliupseereita. Kuljetus- ja lääkintäaliupseerit koulutetaan Vekaranjärvellä Karjalan prikaatissa, josta on mahdollista päästä Reserviupseerikouluun Haminaan.[6] Tammikuun saapumiserässä järjestetään viestin alaisena toimiva tutkalinja, jossa varusmiehiä koulutetaan pääasiassa ilmavoimien tutka-asemien (tka-as) toimitsijoiksi.

Reserviupseerikoulun linjat

  • Tukikohta (JOJÄ- ja LNTTEKN-linja)
  • Suojaaminen (suojaus- ja viestilinja)
  • Lentoreserviupseerikurssi

Reserviupseerikoulutus alkaa maavoimien tavoin aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen. Erikoisaliupseerit voivat hakeutua maavoimien RUK:uun, josta he palaavat Ilmasotakouluun koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Varusmieskoulutuksen historia

Saapumiserästä I/06 alkaen viestiliikenne- ja viestiteknisen linjan tilalle tuli uusi viestilinja, jolla koulutetaan aliupseereita tukikohtaviestijoukkueen eri tehtäviin. Ilmavalvontamiehistön tilalle tuli saapumiserästä II/06 alkaen linkkimiehistö ja I/07 alkaen linkkimiehistön tilalle on koulutettu viestijoukkue, joka vastaa tukikohdan viestitoiminnasta.

Muuta

Ilmasotakoulun oppilaskunta omistaa Locomobile Company of American valmistaman perintöauton, vuoden 1928 mallia olevan Locomobilen, museorekisteritunnus XAA-3.[7] Ns. Loco on sijoitettuna koulun ulkopuolisiin tiloihin.

Katso myös

Lähteet

  • Lasse Laaksonen: Taivaan vartijat − Ilmasotakoulun historia 1918-2008. Minerva Kustannus, 2008. ISBN 978-952-492-163-3. (mm. entiset komentajat)
  • Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939-1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X.

Viitteet

Aiheesta muualla