Ero sivun ”Maniokki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Käyttäjän 81.209.79.170 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. |
Lisätty tieto etanolin ja asetonin valmistuksesta. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
[[File:Manihot esculenta MHNT.BOT.2004.0.508.jpg|thumb|''Manihot esculenta'']] |
[[File:Manihot esculenta MHNT.BOT.2004.0.508.jpg|thumb|''Manihot esculenta'']] |
||
'''Maniokki''' eli '''kassava''' (''Manihot esculenta'') on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 5 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikasta]]. |
'''Maniokki''' eli '''kassava''' eli '''tapioka''' (''Manihot esculenta'') on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 5 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikasta]]. |
||
Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. [[Portugali]]laiset toivat maniokin [[Länsi-Afrikka]]an [[1500-luku|1500-luvulla]], minkä jälkeen se levisi nopeasti [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Sri Lanka]]an kasvi tuotiin [[1786]] ja [[Jaava]]lle [[1835]]. |
Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. [[Portugali]]laiset toivat maniokin [[Länsi-Afrikka]]an [[1500-luku|1500-luvulla]], minkä jälkeen se levisi nopeasti [[päiväntasaaja]]n eteläpuolella. [[Sri Lanka]]an kasvi tuotiin [[1786]] ja [[Jaava]]lle [[1835]]. |
||
Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti [[tärkkelys]]tä mutta vain vähän [[proteiini]]a. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn. |
Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti [[tärkkelys]]tä mutta vain vähän [[proteiini]]a. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn. Elintarviketeollisuuden sivutuotteena syntyneestä kasvijätteestä voidaan valmistaa myös asetonia ja etanolia. |
||
Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen [[Afrikka]]an on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.<ref>Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: ''Menestystarinoita Afrikan maataloudesta'', s. 17</ref> |
Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen [[Afrikka]]an on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.<ref>Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: ''Menestystarinoita Afrikan maataloudesta'', s. 17</ref> |
||
Versio 23. maaliskuuta 2019 kello 09.43
| Maniokki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Tyräkkikasvit Euphorbiaceae |
| Suku: | Maniokit Manihot |
| Laji: | esculenta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Manihot esculenta |
|
| Katso myös | |
Maniokki eli kassava eli tapioka (Manihot esculenta) on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 5 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin Etelä-Amerikasta.
Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. Portugalilaiset toivat maniokin Länsi-Afrikkaan 1500-luvulla, minkä jälkeen se levisi nopeasti päiväntasaajan eteläpuolella. Sri Lankaan kasvi tuotiin 1786 ja Jaavalle 1835.
Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti tärkkelystä mutta vain vähän proteiinia. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn. Elintarviketeollisuuden sivutuotteena syntyneestä kasvijätteestä voidaan valmistaa myös asetonia ja etanolia.
Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen Afrikkaan on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.[1]
Maniokki ravintona
Suuri osa maailman väestöstä, erityisesti tropiikissa, käyttää maniokkia pääasiallisena ravintonaan. Mukuloista voidaan valmistaa jauhoja ja ryynejä, joita kutsutaan tapiokaksi. Keitettyä maniokkia käytetään perunan tapaan, ja tapiokalla voi korvata esimerkiksi vehnäjauhoja.
Maniokkia voi myös hapattaa, jolloin siitä häviävät sen sisältämät haitalliset aineet. Maniokkia ei saa syödä raakana sen sinihapon vuoksi. Afrikassa ja Etelä-Amerikassa syödään maniokkia paljon, ja myrkytykset ovat ongelma.[2]
Maniokista voidaan valmistaa myös asetonia ja alkoholia.
.jpg)
Lähteet
- ↑ Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: Menestystarinoita Afrikan maataloudesta, s. 17
- ↑ Chronic poisoning by hydrogen cyanide in cassava
Aiheesta muualla
- ITIS: Manihot esculenta (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Manihot esculenta (englanniksi)
- Flora of China: Manihot esculenta (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Manihot esculenta (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Manihot esculenta (cassava) (englanniksi)