Ero sivun ”Tok-pisin” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty kappaleet Äänteet ja oikeinkirjoitus sekä Sanasto. Tiedot haettu englankielisestä Wikipediasta. |
p Lisätty linkki IPA:n wikisivulle. |
||
Rivi 95: | Rivi 95: | ||
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika. |
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika. |
||
Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩. |
Kirjoitettaessa äänteiden [[Kansainvälinen foneettinen aakkosto|IPA-merkit]] ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩. |
||
== Sanasto == |
== Sanasto == |
Versio 6. tammikuuta 2019 kello 03.05
Tok-pisin | |
---|---|
Tiedot | |
Alue | Papua-Uusi-Guinea |
Virallinen kieli | Papua-Uusi-Guinea |
Puhujia | äidinkielenään 122 000, yhteensä 4 000 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | kreolikieli |
Kieliryhmä | Englantiin perustuvat kreolikielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | tpi |
ISO 639-3 | tpi |
Tok-pisin on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli. Se on yksi valtion virallisista kielistä.[1] Tok-pisiniä puhui vuonna 2004 äidinkielenään noin 121 000, joista 50 000 ainoana kielenään.[2] Kaikkiaan kieltä puhuu noin 4 000 000 ihmistä. Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä papualaisista alkuperäiskielistä.[1]
Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisestä käskystä talk pidgin (puhu pidginiä). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.[1]
Äänteet ja oikeinkirjoitus
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet.
Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩.
Etu | Taka | |
---|---|---|
Suppea | i | u |
Puoliavoin | e | o |
Avoin | a |
Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla).
Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | Glottaalinen | |
---|---|---|---|---|---|
Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
Frikatiivi | v | s | h | ||
Nasaali | m | n | ŋ | ||
Lateraali | l | ||||
Puolivokaali | w | j | |||
Tremulantti | r |
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.
Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩.
Sanasto
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").
Tok-pisin mediassa
Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja (Wantok).
Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Ethnologue (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin -online-sanakirja (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin–motu -online-sanakirja (englanniksi)
- Radio Australian tokpisininkielinen palvelu
- Tok Pisin Nius – EMTV Online
- Agalegan kreoli
- Albanyn hollanti†
- Antiilien kreoli
- Berbicen hollanti†
- Ceylonin hollanti
- Chagossialainen kreoli
- Chavacano
- Fa D’ambu
- Guadeloupen kreoli
- Haitin kreoli
- Hiri-motu
- Karipúna
- Kituba
- Kreyol
- Krio
- Kriol
- Louisianan kreoli
- Mohawk hollanti†
- morisyen
- Neekerihollanti†
- Norfuk
- Palenquero
- Papiamentu
- Petjo
- Pijin
- Pitcairnin kieli
- Ranskan Guayanan kreoli
- Réunioninkreoli
- Seychellien kreoli
- Skepi†
- Sranantongo
- Tayo
- Tok-pisin
- Unserdeutsch
- nihongo
- betawi
- patuá
- norfuk