Ero sivun ”Tok-pisin” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty linkki EMTV:n sivulle. |
Lisätty kappaleet Äänteet ja oikeinkirjoitus sekä Sanasto. Tiedot haettu englankielisestä Wikipediasta. |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| sija = ei sadan suurimman joukossa |
| sija = ei sadan suurimman joukossa |
||
| kunta = [[kreolikieli]] |
| kunta = [[kreolikieli]] |
||
| ryhmä = |
| ryhmä =Englantiin perustuvat kreolikielet |
||
| abc = [[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]] |
| abc = [[Latinalainen kirjaimisto|latinalainen]] |
||
| huolto = |
| huolto = |
||
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Tok-pisin on juuriltaan [[pidgin]]-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisestä käskystä ''talk pidgin'' (puhu pidginiä). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.<ref name="diversity" /> |
Tok-pisin on juuriltaan [[pidgin]]-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisestä käskystä ''talk pidgin'' (puhu pidginiä). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.<ref name="diversity" /> |
||
== Äänteet ja oikeinkirjoitus == |
|||
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet. |
|||
Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩. |
|||
{| class="wikitable" |
|||
! |
|||
!Etu |
|||
!Taka |
|||
|- |
|||
|'''Suppea''' |
|||
|i |
|||
|u |
|||
|- |
|||
|'''Puoliavoin''' |
|||
|e |
|||
|o |
|||
|- |
|||
|'''Avoin''' |
|||
| colspan="2" |a |
|||
|} |
|||
Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla). |
|||
{| class="wikitable" |
|||
! |
|||
!Labiaalinen |
|||
!Alveolaarinen |
|||
!Palataalinen |
|||
!Velaarinen |
|||
!Glottaalinen |
|||
|- |
|||
|'''Klusiili''' |
|||
|<nowiki>p | b</nowiki> |
|||
|<nowiki>t | d </nowiki> |
|||
| |
|||
|<nowiki>k | g </nowiki> |
|||
| |
|||
|- |
|||
|'''Frikatiivi''' |
|||
|v |
|||
|s |
|||
| |
|||
| |
|||
|h |
|||
|- |
|||
|'''Nasaali''' |
|||
|m |
|||
|n |
|||
| |
|||
|ŋ |
|||
| |
|||
|- |
|||
|'''Lateraali''' |
|||
| |
|||
|l |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
|- |
|||
|'''Puolivokaali''' |
|||
|w |
|||
| |
|||
|j |
|||
| |
|||
| |
|||
|- |
|||
|'''Tremulantti''' |
|||
| |
|||
|r |
|||
| |
|||
| |
|||
| |
|||
|} |
|||
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika. |
|||
Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩. |
|||
== Sanasto == |
|||
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. ''kaikai'' (syödä, purra; ruoka) tai ''diwai'' (puu, metsä, kasvi, tikku). |
|||
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. ''haus moni'' (pankki: "house money"), ''sop bilong tit'' (hammastahna: "soap belong teeth") tai ''hap ret'' (purppura: "half red"). |
|||
== Tok-pisin mediassa == |
== Tok-pisin mediassa == |
Versio 6. tammikuuta 2019 kello 03.04
Tok-pisin | |
---|---|
Tiedot | |
Alue | Papua-Uusi-Guinea |
Virallinen kieli | Papua-Uusi-Guinea |
Puhujia | äidinkielenään 122 000, yhteensä 4 000 000 |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | kreolikieli |
Kieliryhmä | Englantiin perustuvat kreolikielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | tpi |
ISO 639-3 | tpi |
Tok-pisin on Papua-Uudessa-Guineassa puhuttava kreolikieli. Se on yksi valtion virallisista kielistä.[1] Tok-pisiniä puhui vuonna 2004 äidinkielenään noin 121 000, joista 50 000 ainoana kielenään.[2] Kaikkiaan kieltä puhuu noin 4 000 000 ihmistä. Kielen sanastossa on vaikutteita englannista, portugalista, saksasta sekä papualaisista alkuperäiskielistä.[1]
Tok-pisin on juuriltaan pidgin-kieli, ja sen nimikin on peräisin englanninkielisestä käskystä talk pidgin (puhu pidginiä). Se on kuitenkin noussut yhdeksi Papua-Uuden-Guinean pääkielistä osin siksi, että pidgin-taustansa vuoksi sen sanasto on yksinkertaista ja nopeaa oppia. Sen suosio on kasvanut niin, että se alkaa jo uhata joitakin maan alkuperäiskielistä.[1]
Äänteet ja oikeinkirjoitus
Tok-pisinin ääntäminen ja oikeinkirjoitus perustuvat yksinkertaistettuun englantiin. Äänteiden määrässä on jonkin verran vaihtelua riippuen puhujan kielitaustasta. Tässä esitellään kuitenkin vain standardoidut ääneet.
Vokaaleja tok-pisinissä on viisi. Diftongeja ovat ⟨ai⟩, ⟨au⟩ ja ⟨oi⟩.
Etu | Taka | |
---|---|---|
Suppea | i | u |
Puoliavoin | e | o |
Avoin | a |
Konsonantteja on 17. Taulukon pystyviiva erottaa klusiilien soinnittomat (vasemmalla) parit soinnillisista (oikealla).
Labiaalinen | Alveolaarinen | Palataalinen | Velaarinen | Glottaalinen | |
---|---|---|---|---|---|
Klusiili | p | b | t | d | k | g | ||
Frikatiivi | v | s | h | ||
Nasaali | m | n | ŋ | ||
Lateraali | l | ||||
Puolivokaali | w | j | |||
Tremulantti | r |
Soinnillisista klusiileista tulee usein soinnittomia sanan lopussa: esim. pig [pik]: sika.
Kirjoitettaessa äänteiden IPA-merkit ja latinalaisen kirjaimiston merkit vastaavat toisiaan paitsi äänteen /ŋ/ kohdalla joka kirjoitetaan kuten suomessakin ⟨ng⟩.
Sanasto
Niin kuin monissa muissakin pidgin- ja kreolikieleissä, myös tok-pisinissä sanojen merkitykset ovat laajempia kuin superstraattikielessä (tässä: englanti). Esim. kaikai (syödä, purra; ruoka) tai diwai (puu, metsä, kasvi, tikku).
Sanoja myös muodostetaan enemmän jo olemassa olevista sanoista yhdistelemällä. Esim. haus moni (pankki: "house money"), sop bilong tit (hammastahna: "soap belong teeth") tai hap ret (purppura: "half red").
Tok-pisin mediassa
Tok-pisinin kielellä löytyy jonkin verran uutisia. Radio Australia tuottaa sekä artikkeleita että podcasteja (Wantok).
Papua-Uudella-Guinealla toimiva EMTV-kanavakin julkaisee päivittäin lyhyen uutisvideon tok-pisinilla.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Ethnologue (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin -online-sanakirja (englanniksi)
- Englanti–tok-pisin–motu -online-sanakirja (englanniksi)
- Radio Australian tokpisininkielinen palvelu
- Tok Pisin Nius – EMTV Online
- Agalegan kreoli
- Albanyn hollanti†
- Antiilien kreoli
- Berbicen hollanti†
- Ceylonin hollanti
- Chagossialainen kreoli
- Chavacano
- Fa D’ambu
- Guadeloupen kreoli
- Haitin kreoli
- Hiri-motu
- Karipúna
- Kituba
- Kreyol
- Krio
- Kriol
- Louisianan kreoli
- Mohawk hollanti†
- morisyen
- Neekerihollanti†
- Norfuk
- Palenquero
- Papiamentu
- Petjo
- Pijin
- Pitcairnin kieli
- Ranskan Guayanan kreoli
- Réunioninkreoli
- Seychellien kreoli
- Skepi†
- Sranantongo
- Tayo
- Tok-pisin
- Unserdeutsch
- nihongo
- betawi
- patuá
- norfuk