Ero sivun ”Keltakuume” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
kh |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
'''Keltakuume''' on vakava [[tartuntatauti]], jonka aiheuttaa flavivirusten ryhmään kuuluva [[virukset|virus]]. Keltakuumeen kantaja on [[keltakuumehyttynen]] (''Aedes aegypti''), jonka välityksellä tauti siirtyy ihmiseen toisesta eläimestä. Tauti kuuluu [[verenvuotokuume]]isiin. Keltakuume on [[trooppinen vyöhyke|trooppisten]] alueiden merkittävä virustauti, jota esiintyy [[päiväntasaaja]]n tienoilla [[Afrikka|Afrikassa]] sekä [[Etelä-Amerikka|Etelä-]] ja [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]]. [[Maailman terveysjärjestö|WHO:n]] tilastojen mukaan siihen sairastuu vuosittain 200 000 ihmistä, joista kuolee 30 000. Tapauksista ilmenee Afrikassa 90 prosenttia. [[Rokotus|Rokotuksen]] avulla sairastumisriski pienenee. [[Aasia]]ssa, [[Iso-Britannia|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]], [[Skandinavia|Skandinaviassa]], [[Islanti|Islannissa]], [[Suomi|Suomessa]] ja [[Venäjä|Venäjällä]] ei keltakuumetta ole tavattu.<ref>[http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/matkailijan_terveysopas/lukijalle/matkailijoiden_rokotukset/keltakuume/ Kansanterveyslaitos]</ref> |
'''Keltakuume''' on vakava [[tartuntatauti]], jonka aiheuttaa flavivirusten ryhmään kuuluva [[virukset|virus]]. Keltakuumeen kantaja on [[keltakuumehyttynen]] (''Aedes aegypti''), jonka välityksellä tauti siirtyy ihmiseen toisesta eläimestä. Tauti kuuluu [[verenvuotokuume]]isiin. Keltakuume on [[trooppinen vyöhyke|trooppisten]] alueiden merkittävä virustauti, jota esiintyy [[päiväntasaaja]]n tienoilla [[Afrikka|Afrikassa]] sekä [[Etelä-Amerikka|Etelä-]] ja [[Väli-Amerikka|Väli-Amerikassa]]. [[Maailman terveysjärjestö|WHO:n]] tilastojen mukaan siihen sairastuu vuosittain 200 000 ihmistä, joista kuolee 30 000. Tapauksista ilmenee Afrikassa 90 prosenttia. [[Rokotus|Rokotuksen]] avulla sairastumisriski pienenee. [[Aasia]]ssa, [[Iso-Britannia|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]], [[Skandinavia|Skandinaviassa]], [[Islanti|Islannissa]], [[Suomi|Suomessa]] ja [[Venäjä|Venäjällä]] ei keltakuumetta ole tavattu.<ref>[http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/matkailijan_terveysopas/lukijalle/matkailijoiden_rokotukset/keltakuume/ Kansanterveyslaitos]</ref> |
||
Keltakuumerokote on ainoa rokote, jonka puuttuminen riittää yksistään syyksi maahanpääsyn estämiselle. |
Keltakuumerokote on ainoa rokote, jonka puuttuminen riittää yksistään syyksi maahanpääsyn estämiselle. Voimassa oleva rokotus on todistettava virallisella keltakuumerokotustodistuksella. Jos rokotusta ei jostakin syystä voida antaa, tulee siitäkin olla virallinen todistus.<ref>http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/oppaat_ja_kirjat/rokottajan_kasikirja/muut_rokotteet/keltakuumerokote</ref> |
||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
||
Versio 25. marraskuuta 2018 kello 17.54
| Keltakuume | |
|---|---|
 Keltakuumevirus. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | A95 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Keltakuume on vakava tartuntatauti, jonka aiheuttaa flavivirusten ryhmään kuuluva virus. Keltakuumeen kantaja on keltakuumehyttynen (Aedes aegypti), jonka välityksellä tauti siirtyy ihmiseen toisesta eläimestä. Tauti kuuluu verenvuotokuumeisiin. Keltakuume on trooppisten alueiden merkittävä virustauti, jota esiintyy päiväntasaajan tienoilla Afrikassa sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa. WHO:n tilastojen mukaan siihen sairastuu vuosittain 200 000 ihmistä, joista kuolee 30 000. Tapauksista ilmenee Afrikassa 90 prosenttia. Rokotuksen avulla sairastumisriski pienenee. Aasiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Skandinaviassa, Islannissa, Suomessa ja Venäjällä ei keltakuumetta ole tavattu.[1]
Keltakuumerokote on ainoa rokote, jonka puuttuminen riittää yksistään syyksi maahanpääsyn estämiselle. Voimassa oleva rokotus on todistettava virallisella keltakuumerokotustodistuksella. Jos rokotusta ei jostakin syystä voida antaa, tulee siitäkin olla virallinen todistus.[2]
Historiaa
Amerikkaan keltakuume levisi Afrikasta ilmeisesti orjalaivojen mukana. Afrikkalaisilla on sitä vastaan luontaista immuniteettia, joka eurooppalaisilta puuttuu. Napoleon lähetti Haitiin ranskalaisen sotilasosaston, joka tuhoutui keltakuumeeseen. Keltakuume oli osasyynä myös ranskalaisten suunnitteleman Panaman kanavan rakennustöiden epäonnistumiseen 1800-luvun lopussa.
Keltakuume oli aikanaan vakava ongelma Karibian saarilla ja myös Yhdysvaltain etelävaltioissa. Käyttämällä vapaaehtoisia koehenkilöitä Yhdysvaltain armeijan lääkäri Walter Reed työryhmineen todisti vuonna 1901, että keltakuumeen tarttumiseen sairaasta terveeseen henkilöön tarvitaan keltakuumehyttysen pisto. Tuo merkittävä havainto johti keltakuumeen vähittäiseen katoamiseen Yhdysvalloista, kun Aedes egypti -hyttysiä opittiin torjumaan. Myös Afrikassa on hyttysten torjuminen ja rokotusten pakollisuus vähentänyt taudin esiintymistä. Rokote tautiin saatiin kehitetyksi vasta 1900-luvulla.milloin?
Taudinkuva
Keltakuumeen aiheuttava flavivirus leviää hyttysten välityksellä ihmisestä toiseen. Verenkiertoon päästyään virus saa aikaan systeemisen infektion, jonka kuolleisuus on noin 10–50 prosenttia. Taudinkuva vaihtelee eri potilailla, mutta yhteistä on kova kuume, joka kestää noin viikon. Vaikeissa tapauksissa potilailla esiintyy sisäistä verenvuotoa ja maksavauriota.
Tyypillinen taudinkuva (voi vaihdella, kuten edellä todettiin): Tauti alkaa 3–6 vuorokauden itämisajan jälkeen kuumeella ja kasvojen punoituksella (niin kutsuttu punainen vaihe), pulssin harvenemisella sekä päänsäryllä ja lihaskivulla. Kuume laskee pariksi tunniksi ja seuraavassa (niin kutsutussa keltaisessa) vaiheessa voi syntyä maksavaurio, munuaisten toimintahäiriö ja erilaisia verenvuotoja sekä mahdollisesti myös šokki. Kuolleisuus tautiin on 10–30 prosenttia; loput sairastuneista paranevat täysin.
Keltakuumetta ei voida hoitaa antibiooteilla, koska taudin aiheuttaja on virus.
Ehkäisy
Keltakuumetta vastaan on olemassa tehokas rokote, joka sisältää elävää, heikennettyä virusta. Se on syytä ottaa ennen matkustamista alueille, joilla keltakuumetta esiintyy. Keltakuumetta voidaan myös torjua käyttämällä suojaavaa vaatetusta ja hyttysverkkoa.
