Ero sivun ”Märket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
majakasta ja majakkaseurasta |
sijainnista ja topografiasta |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| suurin kaupunki = |
| suurin kaupunki = |
||
| asutuskeskukset = |
| asutuskeskukset = |
||
| kunta = Ruotsi: [[Norrtäljen kunta|Norrtälje]], [[Östhammarin kunta|Östhammar |
| kunta = {{Lista| |
||
*Suomi: [[Hammarland]] |
|||
*Ruotsi: [[Norrtäljen kunta|Norrtälje]], [[Östhammarin kunta|Östhammar]] |
|||
}} |
|||
| piirikunta = |
| piirikunta = |
||
| kreivikunta = |
| kreivikunta = |
||
| Rivi 25: | Rivi 28: | ||
| territorio = |
| territorio = |
||
| valtio = {{Lista| |
| valtio = {{Lista| |
||
| ⚫ | |||
* {{Suomi}} ({{Ahvenanmaa}}) |
* {{Suomi}} ({{Ahvenanmaa}}) |
||
| ⚫ | |||
}} |
}} |
||
| aluetyyppi1 = |
| aluetyyppi1 = |
||
| Rivi 35: | Rivi 38: | ||
[[Tiedosto:MarketO.jpg|pienoiskuva|Luoto idän suunnasta kuvattuna.]] |
[[Tiedosto:MarketO.jpg|pienoiskuva|Luoto idän suunnasta kuvattuna.]] |
||
'''Märket''' on |
'''Märket''' on pieni [[Luoto (saari)|kallioluoto]] [[Eteläkurkku|Eteläkurkun]] itäpuolella, [[Ahvenanmeri|Ahvenanmerellä]]. [[Märketin majakka]] rakennettiin luodolle turvaamaan merenkulkua kapealla Eteläkurkulla vuonna [[1885]]. Luodolla on pinta-alaa yli kolme hehtaaria, ja [[Suomen ja Ruotsin raja]] jakaa sen kahtia [[Rusetti|rusetin]] muotoisella rajalinjalla. Märketillä sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteän maan piste]].<ref name="Andersson">{{Kirjaviite | Tekijä = Andersson, Jan | Nimeke = Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Majakkaseura | Suomentaja = Lippu, Hilkka | Isbn = 978-952-93-6151-9 | Viitattu = 8.8.2018 }}</ref> |
||
| ⚫ | Suomen puoli luodosta kuuluu [[Hammarland]]in kuntaan [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan |
||
Nykyään [[Suomen Majakkaseura]] kunnostaa majakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.majakkaseura.fi/market/ | Nimeke = Märket | Julkaisija = Suomen Majakkaseura ry| Viitattu = 9.8.2018}}</ref> |
Nykyään [[Suomen Majakkaseura]] kunnostaa majakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.majakkaseura.fi/market/ | Nimeke = Märket | Julkaisija = Suomen Majakkaseura ry| Viitattu = 9.8.2018}}</ref> |
||
| Rivi 43: | Rivi 44: | ||
Märketillä on [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.<ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref> |
Märketillä on [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.<ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref> |
||
== |
== Maantiede == |
||
=== |
=== Sijainti === |
||
Märket sijaitsee [[Ahvenanmeri|Ahvenanmerellä]], [[Eteläkurkku|Eteläkurkun]] eli Ahvenanrauman vilkkaan laivaväylän itäpuolella.<ref name="Andersson" /> Luodolta on lyhimmillään matkaa [[Manner-Ahvenanmaa]]lle noin 20 kilometriä ja Ruotsin mantereelle noin 25 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat | Nimeke = Havaintoasemat | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> |
|||
Märketin lähin naapuriluoto on Märketshällor, joka on luoteessa, noin kilometrin päässä Ruotsin aluevesillä. Lähimmät muut majakat ovat [[Märketskallenin majakka|Märketskallenin pohjamajakka]] 5,6 kilometrin päässä ja [[Understenin majakka]] 12 kilometrin päässä, kumpikin Ruotsin puolella. |
|||
| ⚫ | [[Suomi]] ja [[Ruotsi]] jakavat Märketin puoliksi rusetin muotoisella valtakunnanrajalla. Suomen puoli luodosta kuuluu [[Hammarland]]in kuntaan [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunnassa]]. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu [[Norrtäljen kunta|Norrtäljen]] kuntaan [[Tukholman lääni]]ssä ja toinen [[Östhammarin kunta|Östhammarin]] kuntaan [[Uppsalan lääni]]ssä.<ref name="Andersson" /> |
||
Valtakunnanrajan rajapisteessä numero 7 sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteällä maalla oleva piste]], mutta Suomen kaikkien läntisin piste sijaitsee kuitenkin aluemerellä noin 12,5 kilometriä Marketilta etelälounaaseen. |
|||
=== Topografia === |
|||
[[File:Märket plain extension fi.svg|pienoiskuva|Maankohoaminen Märketillä vuosien 1810 ja 1980 välillä.]] |
|||
Märket on kooltaan 350 metriä x 150 metriä, ja [[Maanmittauslaitos|Maanmittauslaitoksen]] mukaan sen pinta-ala on 3,29 hehtaaria. Majakan rakentamisen aikoihin 1880-luvulla pinta-alaa oli vain noin 2 hehtaaria, mutta [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena luoto on kasvanut nykyisiin mittoihinsa.<ref name="Andersson" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://histdoc.net/historia/market.html | Nimeke = Märket | Julkaisija = histdoc.net | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> |
|||
=== Valtakunnanraja === |
|||
==== Vuoden 1810 rajanveto ==== |
|||
[[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeisessä [[Haminan rauha]]ssa vuonna [[1809]] sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna [[1810]] solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden [[1811]] aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.<ref name="Andersson" /> |
[[Suomen sota|Suomen sodan]] jälkeisessä [[Haminan rauha]]ssa vuonna [[1809]] sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna [[1810]] solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden [[1811]] aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.<ref name="Andersson" /> |
||
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin [[Ahvenanmaan sopimus|Ahvenanmaan sopimuksessa]] vuonna [[1921]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001 | Nimeke = Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus | Selite = SopS 1/1922 | Julkaisu = Fixlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna [[1940]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400024/19400024_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista | Selite = SopS 24/1940 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna [[1972]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1973/19730007/19730007_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa | Selite = SopS 7/1973 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> |
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin [[Ahvenanmaan sopimus|Ahvenanmaan sopimuksessa]] vuonna [[1921]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001 | Nimeke = Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus | Selite = SopS 1/1922 | Julkaisu = Fixlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna [[1940]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400024/19400024_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista | Selite = SopS 24/1940 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna [[1972]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1973/19730007/19730007_2 | Nimeke = Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa | Selite = SopS 7/1973 | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> |
||
=== Vuoden 1985 rajanveto === |
==== Vuoden 1985 rajanveto ==== |
||
[[Tiedosto:Market plain fi.svg|thumb|Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia.]] |
[[Tiedosto:Market plain fi.svg|thumb|Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia.]] |
||
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> |
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> |
||
Versio 9. elokuuta 2018 kello 14.24
| Märket | |
|---|---|
 Märket lounaasta päin kuvattuna vuonna 2013. |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Ahvenanmeri |
| Pinta-ala | 0,0329 km² |
| Korkein kohta | 3 |
| Valtio | |
| Valtio | |
| Kunta |
|
| Väestö | |
| Väkiluku | 0 |
Märket on pieni kallioluoto Eteläkurkun itäpuolella, Ahvenanmerellä. Märketin majakka rakennettiin luodolle turvaamaan merenkulkua kapealla Eteläkurkulla vuonna 1885. Luodolla on pinta-alaa yli kolme hehtaaria, ja Suomen ja Ruotsin raja jakaa sen kahtia rusetin muotoisella rajalinjalla. Märketillä sijaitsee Suomen läntisin kiinteän maan piste.[1]
Nykyään Suomen Majakkaseura kunnostaa majakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.[2]
Märketillä on Ilmatieteen laitoksen sääasema.[3] Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.[4]
Maantiede
Sijainti
Märket sijaitsee Ahvenanmerellä, Eteläkurkun eli Ahvenanrauman vilkkaan laivaväylän itäpuolella.[1] Luodolta on lyhimmillään matkaa Manner-Ahvenanmaalle noin 20 kilometriä ja Ruotsin mantereelle noin 25 kilometriä.[5]
Märketin lähin naapuriluoto on Märketshällor, joka on luoteessa, noin kilometrin päässä Ruotsin aluevesillä. Lähimmät muut majakat ovat Märketskallenin pohjamajakka 5,6 kilometrin päässä ja Understenin majakka 12 kilometrin päässä, kumpikin Ruotsin puolella.
Suomi ja Ruotsi jakavat Märketin puoliksi rusetin muotoisella valtakunnanrajalla. Suomen puoli luodosta kuuluu Hammarlandin kuntaan Ahvenanmaan maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu Norrtäljen kuntaan Tukholman läänissä ja toinen Östhammarin kuntaan Uppsalan läänissä.[1]
Valtakunnanrajan rajapisteessä numero 7 sijaitsee Suomen läntisin kiinteällä maalla oleva piste, mutta Suomen kaikkien läntisin piste sijaitsee kuitenkin aluemerellä noin 12,5 kilometriä Marketilta etelälounaaseen.
Topografia
Märket on kooltaan 350 metriä x 150 metriä, ja Maanmittauslaitoksen mukaan sen pinta-ala on 3,29 hehtaaria. Majakan rakentamisen aikoihin 1880-luvulla pinta-alaa oli vain noin 2 hehtaaria, mutta maankohoamisen seurauksena luoto on kasvanut nykyisiin mittoihinsa.[1][6]
Valtakunnanraja
Vuoden 1810 rajanveto
Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna 1810 solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden 1811 aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.[1]
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921,[7] sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna 1940[8] ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna 1972.[9]
Vuoden 1985 rajanveto
Majakka rakennettiin vuonna 1885 Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1979, kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.[1] Vuosina 1981–1982 suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.[10]
Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,[11] ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan noottien vaihdon jälkeen 14. kesäkuuta 1985.[12] Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.[10]
Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas messinkinupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.[12] Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.[1]
Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet rajanmerkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä. Suomen Majakkaseura on maalannut rajapisteet näkyviin kallioon, ja nämä merkinnät ovat silmin nähtävissä majakkatornista.[1] Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna 2006, ja se säilyi muuttumattomana.[12]
Majakka
- Pääartikkeli: Märketin majakka
Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama majakka valmistui Märketille vuonna 1885. Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat joutuivat usein haaksirikkoon Märketin tai Ruotsin rannikon matalikoilla.[1]
Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuken lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna, sekä venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.[1]
Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna 1976 ja seuraavana vuonna miehitys lopetettiin. Vuodesta 2007 lähtien Suomen Majakkaseura on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillä olon aikana rapistumaan huonoon kuntoon.[1]
Radioamatöörit
Radioamatöörien kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna 1969,[13] kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, joka on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin kutsumerkin alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
- ↑ Märket Suomen Majakkaseura ry. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Rannikko- ja järviasemien säähavainnot Ilmatieteen laitos. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm
- ↑ Havaintoasemat Ilmatieteen laitos. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Märket histdoc.net. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus (SopS 1/1922) Fixlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa (SopS 7/1973) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö (julkaisu 2006:18) 5.10.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä (HE 70/1984 vp) Eduskunta. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b c Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 Maanmittauslaitos. 20.3.2007. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Holoch, Rich: The Visual History of the ARRL DXCC Program oh3ac.fi. 2016. Viitattu 8.8.2018.
Kirjallisuutta
- Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
