Ero sivun ”Serž Sargsjan” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selvennys
Rivi 29: Rivi 29:
| huom =
| huom =
}}
}}
'''Serž Azati Sargsjan''' ({{k-hy|Սերժ Ազատի Սարգսյան|Serž Azati Sargsyan}}, s. [[30. kesäkuuta]] [[1954]]) on [[armenia]]lainen poliitikko, joka toimi [[Armenian pääministeri]]nä kahdesti ja oli kolmas [[Armenian presidentti]]. Sargsjan valittiin presidentiksi [[Armenian presidentinvaalit 2008|helmikuun 2008 presidentinvaalissa]] [[Armenian republikaaninen puolue|Armenian republikaanisen puolueen]] ehdokkaana, jonka puheenjohtana hän edelleen toimii. Sargsjan valittiin uudelle kaudelle [[Armenian presidentinvaalit 2013|vuoden 2013 vaaleissa]]. Sargsjan valittiin toisen kerran pääministeriksi huhtikuussa 2018. Kuusi päivää virkaan astumisensa jälkeen Sargsjan erosi [[Armenian mielenosoitukset 2018|suurten mielenosoitusten]] jälkeen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10173580 | Nimeke = Armenian pääministeri eroaa – "Oppositiojohtaja oli oikeassa, minä väärässä" | Tekijä = Uosukainen, Saana| Ajankohta = 23.4.2018| Julkaisu = Yle Uutiset| Viitattu = 24.4.2018 }}</ref>.
'''Serž Azati Sargsjan''' ({{k-hy|Սերժ Ազատի Սարգսյան|Serž Azati Sargsyan}}, s. [[30. kesäkuuta]] [[1954]]) on [[armenia]]lainen poliitikko, joka toimi [[Armenian pääministeri]]nä kahdesti ja oli kolmas [[Armenian presidentti]]. Sargsjan valittiin presidentiksi [[Armenian presidentinvaalit 2008|helmikuun 2008 presidentinvaalissa]] [[Armenian republikaaninen puolue|Armenian republikaanisen puolueen]] ehdokkaana, jonka puheenjohtajana hän edelleen toimii. Sargsjan valittiin uudelle kaudelle [[Armenian presidentinvaalit 2013|vuoden 2013 vaaleissa]]. Kolmansiin vaaleihin hän ei voinut asettua enää ehdolle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://jam-news.net/?p=77084|nimeke=Ruling party may put forward current president for position of Prime Minister|julkaisu=JAMnews|ajankohta=2017-12-22|viitattu=2018-04-24|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. Sargsjan valittiin toisen kerran pääministeriksi huhtikuussa 2018. Kuusi päivää virkaan astumisensa jälkeen Sargsjan erosi [[Armenian mielenosoitukset 2018|suurten mielenosoitusten]] jälkeen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10173580 | Nimeke = Armenian pääministeri eroaa – "Oppositiojohtaja oli oikeassa, minä väärässä" | Tekijä = Uosukainen, Saana| Ajankohta = 23.4.2018| Julkaisu = Yle Uutiset| Viitattu = 24.4.2018 }}</ref>.


Sargsjan syntyi [[Stepanakert]]issa [[Vuoristo-Karabah|Nagorno-Karabakhin autonomisella alueella]] [[Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta|Azerbaidžanin SNT:ssa]]. Hän opiskeli Jerevanin valtionyliopistolla ja työskenteli sähköteknisessä tehtaassa. Hän nousi vuosiksi 1979–1988 Stepanakertin kaupunginkomitean [[Komsomol]]in johtoon. Sargsjan on ollut myös kansallisen shakkiliiton johdossa.
Sargsjan syntyi [[Stepanakert]]issa [[Vuoristo-Karabah|Nagorno-Karabakhin autonomisella alueella]] [[Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta|Azerbaidžanin SNT:ssa]]. Hän opiskeli Jerevanin valtionyliopistolla ja työskenteli sähköteknisessä tehtaassa. Hän nousi vuosiksi 1979–1988 Stepanakertin kaupunginkomitean [[Komsomol]]in johtoon. Sargsjan on ollut myös kansallisen shakkiliiton johdossa.
Rivi 42: Rivi 42:
Maiden välien paraneminen huipentui 10. lokakuuta 2009 Zürichissä allekirjoitettuun sopimukseen maiden välisten diplomaattisten suhteiden palauttamisesta. Sopimuksen ratifiointi on kuitenkin ongelmallista molemmissa maissa.<ref>http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/10/turkki_vaatii_armeniaa_vetaytymaan_vuoristo-karabahista_1072470.html </ref>
Maiden välien paraneminen huipentui 10. lokakuuta 2009 Zürichissä allekirjoitettuun sopimukseen maiden välisten diplomaattisten suhteiden palauttamisesta. Sopimuksen ratifiointi on kuitenkin ongelmallista molemmissa maissa.<ref>http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/10/turkki_vaatii_armeniaa_vetaytymaan_vuoristo-karabahista_1072470.html </ref>


Vuoden 2013 [[Armenian presidentinvaalit 2013|presidentinvaaleissa]] Sargsjan valittiin toiselle kaudelle. Hän sai 58 prosenttia annetuista äänistä, äänestysprosentti oli 60.<ref name="TULOS">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/armenian_presidentti_sai_jatkokauden/6501629 | Nimeke = Armenian presidentti sai jatkokauden | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 18.1.2014 }}</ref>
Vuoden 2013 [[Armenian presidentinvaalit 2013|presidentinvaaleissa]] Sargsjan valittiin toiselle kaudelle. Hän sai 58 prosenttia annetuista äänistä, äänestysprosentti oli 60.<ref name="TULOS">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/armenian_presidentti_sai_jatkokauden/6501629 | Nimeke = Armenian presidentti sai jatkokauden | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 18.1.2014 }}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 24. huhtikuuta 2018 kello 21.42

Serž Sargsjan
[[Tiedosto:Serž Sargsjan|250px|Serž Sargsjan vuonna 2011.]]
Serž Sargsjan vuonna 2011.
Armenian pääministeri
17. huhtikuuta 2018 – 23. huhtikuuta 2018
Presidentti Armen Sarkissian
Edeltäjä Karen Karapetyan
26. maaliskuuta 2007 – 9. huhtikuuta 2008
Presidentti Robert Kotšarjan
Edeltäjä Andranik Markarjan
Seuraaja Tigran Sargsjan
Armenian presidentti
9. huhtikuuta 2008 – 17. huhtikuuta 2018
Pääministeri Tigran Sargsjan
Edeltäjä Robert Kotšarjan
Seuraaja Armen Sarkissian
Henkilötiedot
Syntynyt30. kesäkuuta 1954
Stepanakert, Vuoristo-Karabah, Azerbaidžanin SNT, Neuvostoliitto
Puoliso Rita Sargsjan
Tiedot
Puolue HKK
Uskonto Armenian apostolinen kirkko
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]]
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.serzhsargsyan.com

Serž Azati Sargsjan (arm. Սերժ Ազատի Սարգսյան, Serž Azati Sargsyan, s. 30. kesäkuuta 1954) on armenialainen poliitikko, joka toimi Armenian pääministerinä kahdesti ja oli kolmas Armenian presidentti. Sargsjan valittiin presidentiksi helmikuun 2008 presidentinvaalissa Armenian republikaanisen puolueen ehdokkaana, jonka puheenjohtajana hän edelleen toimii. Sargsjan valittiin uudelle kaudelle vuoden 2013 vaaleissa. Kolmansiin vaaleihin hän ei voinut asettua enää ehdolle[1]. Sargsjan valittiin toisen kerran pääministeriksi huhtikuussa 2018. Kuusi päivää virkaan astumisensa jälkeen Sargsjan erosi suurten mielenosoitusten jälkeen[2].

Sargsjan syntyi Stepanakertissa Nagorno-Karabakhin autonomisella alueella Azerbaidžanin SNT:ssa. Hän opiskeli Jerevanin valtionyliopistolla ja työskenteli sähköteknisessä tehtaassa. Hän nousi vuosiksi 1979–1988 Stepanakertin kaupunginkomitean Komsomolin johtoon. Sargsjan on ollut myös kansallisen shakkiliiton johdossa.

Neuvostoliiton hajotessa kansallisuuskiistat kasvoivat ja Sargsjan nousi Vuoristo-Karabahin itsepuolustusjoukkojen komitean johtoon. Samalla hän oli myös Armenian korkeimman neuvoston jäsen. Sargsjan oli 1993–1995 Armenian puolustusministerinä ja sen jälkeen kansallisen turvallisuuden ministerinä ja sisäministerinä. Hän työskenteli myös edellisen presidentin Robert Kotšarjanin kansliapäällikkönä ja oli kansallisen turvallisuusneuvoston johtaja. Pääministeriksi hänet valittiin maaliskuussa 2007. Sargsjan liittyi Armenian tasavaltalaispuolueeseen vuonna 2006.

Sargsjanin ollessa puolustusministerinä Armenia osti 1000 RPG-22-sinkoa ja 260 raskasta konekivääriä Bulgariasta. Osa näistä aseista päätyi suoraan Iraniin ja sieltä Irakin shiiakapinallisille käytettäväksi Yhdysvaltain joukkoja vastaan.[3]

Edellisen presidentin suosikkina Sargsjan voitti presidentinvaalit 19. helmikuuta 2008 saaden noin 53 % äänistä ensimmäisellä kierroksella ja tullen siten valituksi suoraan. ETYJin vaalitarkkailijat hyväksyivät vaalin. Maan oppositio piti vaaleja epärehellisinä ja järjestettyinä ja aloitti protestit niiden tulosta vastaan. Protestit jatkuivat päivittäin kunnes 1. maaliskuuta presidentti Kotšarjan julisti maahan poikkeustilan.

Sargsjan aloitti historiallisen välien korjaamisen Turkin kanssa seuraamalla yhdessä Turkin presidentti Abdullah Gülin kanssa Turkin-Armenian jalkapallo-ottelua syyskuussa 2008. Maiden välien paraneminen huipentui 10. lokakuuta 2009 Zürichissä allekirjoitettuun sopimukseen maiden välisten diplomaattisten suhteiden palauttamisesta. Sopimuksen ratifiointi on kuitenkin ongelmallista molemmissa maissa.[4]

Vuoden 2013 presidentinvaaleissa Sargsjan valittiin toiselle kaudelle. Hän sai 58 prosenttia annetuista äänistä, äänestysprosentti oli 60.[5]

Lähteet

Aiheesta muualla