Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p "plat/Platt" ja "sassisk" ovat kielen yleisimpiä omia nimiä, joita äidinkieliset käyttävät itse. "Neddersassisch" ja "nedderdüütsch" sen sijaan ovat käännöksiä hollannin- ja saksankielisistä virallisista nimeistä |
"muinaissaksi" on kyllä virallinen tieteellinen nimi, vrt. saksan "Altsächsisch", englannin "Old Saxon" ja hollannin "Oudsaksisch" |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]] |
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]] |
||
Muinaissaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä. |
|||
Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksilaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkit tästä ovat ''språk'' 'kieli', ''alltid'' 'aina', ''byxa'' 'housu(t)', ''besluta'' 'päättää', ''stolt'' 'ylpeä', ''fråga'' 'kysyä', ''kunst'' 'taide', ''vetenskap'' 'tiede', ''klok'' 'älykäs' ja ''köpa'' 'ostaa'.<ref>http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm</ref> |
Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksilaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkit tästä ovat ''språk'' 'kieli', ''alltid'' 'aina', ''byxa'' 'housu(t)', ''besluta'' 'päättää', ''stolt'' 'ylpeä', ''fråga'' 'kysyä', ''kunst'' 'taide', ''vetenskap'' 'tiede', ''klok'' 'älykäs' ja ''köpa'' 'ostaa'.<ref>http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm</ref> |
||
Versio 4. maaliskuuta 2018 kello 21.24
| Alasaksa | |
|---|---|
| Oma nimi | sassisk, plat/Platt, nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch |
| Muu nimi | alasaksi |
| Tiedot | |
| Alue | Saksa, Hollanti, Baltia, Inkerinmaa, Viipurin lääni |
| Virallinen kieli | Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt Brandenburg |
| Puhujia | 5 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet länsigermaaniset kielet alasaksa |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | nds |
| ISO 639-3 | nds |
Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksia olevan saksan murre tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä hollannin kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksissa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.
Muinaissaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen Lyypekin kansliakieltä.
Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko Itämeren alueella sekä Hollannissa. Alueen lingua francana keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa suomesta on tunnistettu useita alasaksilaisia lainasanoja.[1] Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkit tästä ovat språk 'kieli', alltid 'aina', byxa 'housu(t)', besluta 'päättää', stolt 'ylpeä', fråga 'kysyä', kunst 'taide', vetenskap 'tiede', klok 'älykäs' ja köpa 'ostaa'.[2]
Uskonpuhdistuksen aikaan Raamattu käännettiin erikseen alasaksaksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu yhteistä kirjoitusjärjestelmää.[3] Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti hollannin tai saksan kirjakielen oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
Vuonna 1994 Euroopan unioni tunnusti alasaksin alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksi on virallisesti tunnustettu alueellinen kieli kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt sekä Brandenburg[4], kun taas Alankomaista ei ole mainittu alueellisia rajoituksia.[5] Lisäksi Schleswig-Holsteinissa sillä on toisen virallisen kielen asema pohjoisfriisin ja tanskan kanssa.[6] Kieltä puhutaan myös Hessenin pohjoisosassa.
Lähteet
- ↑ Bentlin, Mikko: Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2008. ISBN 978-952-5667-02-8. (tiivistelmä suomen kielellä)
- ↑ http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm
- ↑ Hermann Niebaum: Het Oostnederlandse taallanschap tot het begin van de 19de eeuw. Henk Bloemhoff, Jurjen van der Kooi, Herrmann Niebaum ja Siemon Reker: Handboek Nedersaksische Taal- en Letterkunde. Assen: Van Gorcum 2008, s. 58.
- ↑ https://www.coe.int/en/web/conventions/full-list/-/conventions/treaty/148/declarations?p_auth=yiSiFCE2&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_enVigueur=false&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_searchBy=state&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codePays=GER&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codeNature=10
- ↑ http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint
- ↑ http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint
Aiheesta muualla
- Sanakirja Plattmakers
- Sanakirja Drents
- Streektaal-Organisatie in het Nedersaksisch Taalgebied
- Institut für niederdeutsche Sprache e.V.
| ||||||||||||||||||