Ero sivun ”Pähkinäsaaren linna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p p
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{coord|59|57|14.48|N|31|02|18.68|E|region:RU_type:landmark|display=title}}
{{coord|59|57|14.48|N|31|02|18.68|E|region:RU_type:landmark|display=title}}
[[Tiedosto:Орешек (30).JPG|thumb|Pähkinäsaaren linna Laatokan suunnalta katsottuna. Taustalla Nevaa.]]

[[Tiedosto:Орешек (30).JPG|thumb|right|200px|Pähkinäsaaren linna Laatokan suunnalta katsottuna. Taustalla Nevaa.]]
[[Tiedosto:Orehek iznutry.JPG|thumb|Linnoitus on paikoin huonossa kunnossa]]
[[Tiedosto:Orehek iznutry.JPG|thumb|right|200px|Linnoitus on paikoin huonossa kunnossa]]
[[Tiedosto:Oreshek inside.jpg|thumb|Linnoituksen sisällä]]
[[Tiedosto:Oreshek inside.jpg|thumb|right|200px|Linnoituksen sisällä]]


'''Pähkinäsaaren linna''' ({{k-ru|Орешек, ''Orešek''}}) on [[Venäjä]]llä [[Leningradin alue]]ella sijaitseva keskiaikainen linna. Se sijaitsee vuonna 1780 kaupunkioikeudet saaneen [[Pähkinälinna]]n kaupungin alueella paikassa, jossa [[Laatokka]] laskee [[Neva (joki)|Nevaan]].
'''Pähkinäsaaren linna''' ({{k-ru|Орешек, ''Orešek''}}) on [[Venäjä]]llä [[Leningradin alue]]ella sijaitseva keskiaikainen linna. Se sijaitsee vuonna 1780 kaupunkioikeudet saaneen [[Pähkinälinna]]n kaupungin alueella paikassa, jossa [[Laatokka]] laskee [[Neva (joki)|Nevaan]].
Rivi 10: Rivi 9:
Suuriruhtinas [[Juri Danilovitš]]in johtamat [[Novgorodin tasavalta|novgorodilaiset]] perustivat vuonna 1323 linnoituksen sotilaallisesti ja kauppapoliittisesti tärkeällä paikalla sijaitsevaan Pähkinäsaareen ({{k-ru|Ореховый остров|Orehovyi ostrov}}, lyhyemmin Ореховец, ''Orehovets''). Saari sijaitsee Laatokan ja sen laskujoen Nevan liitoskohdassa ja kontrolloi siten Nevan kautta kulkevaa liikennettä.<ref name="Leningradskaja oblast"> Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. {{ru}} </ref> Samana vuonna 1323 siellä solmittiin Novgorodin ja Ruotsin välinen [[Pähkinäsaaren rauha]]. Ruotsin kuningas [[Maunu Eerikinpoika]] valloitti rajalinnoituksen vuonna 1348, mutta menetti sen jo seuraavana vuonna takaisin novgorodilaisille. Vuonna 1352 saaren itäosaan rakennettiin nelikulmainen kivilinna. Länsiosaan syntyi esikaupunki, joka ympäröitiin kivimuurilla vuonna 1410.{{lähde}}
Suuriruhtinas [[Juri Danilovitš]]in johtamat [[Novgorodin tasavalta|novgorodilaiset]] perustivat vuonna 1323 linnoituksen sotilaallisesti ja kauppapoliittisesti tärkeällä paikalla sijaitsevaan Pähkinäsaareen ({{k-ru|Ореховый остров|Orehovyi ostrov}}, lyhyemmin Ореховец, ''Orehovets''). Saari sijaitsee Laatokan ja sen laskujoen Nevan liitoskohdassa ja kontrolloi siten Nevan kautta kulkevaa liikennettä.<ref name="Leningradskaja oblast"> Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. {{ru}} </ref> Samana vuonna 1323 siellä solmittiin Novgorodin ja Ruotsin välinen [[Pähkinäsaaren rauha]]. Ruotsin kuningas [[Maunu Eerikinpoika]] valloitti rajalinnoituksen vuonna 1348, mutta menetti sen jo seuraavana vuonna takaisin novgorodilaisille. Vuonna 1352 saaren itäosaan rakennettiin nelikulmainen kivilinna. Länsiosaan syntyi esikaupunki, joka ympäröitiin kivimuurilla vuonna 1410.{{lähde}}


Vuonna 1478 Pähkinälinna joutui Novgorodin mukana [[Moskovan Venäjä|Moskovalle]], joka pystytti paikalle uuden linnoituksen vuosina 1514–25. [[Puttila]]n paasikivestä rakennettu linnoitus oli muodoltaan 300 × 150 metrin suuruinen monikulmio, jossa oli seitsemän ulkotornia ja kolmitorninen keskuslinna. Muurien korkeus oli 12 metriä ja kolmikerroksisten tornien 14–16 metriä. Juurestaan muurit olivat 4,5 metriä paksuja. Nevan molemmin puolin sijaitsivat linnoittamattomat esikaupungit. Yhteensä asukkaita oli 1200–1500 henkeä.
Vuonna 1478 Pähkinälinna joutui Novgorodin mukana [[Moskovan Venäjä|Moskovalle]], joka pystytti paikalle uuden linnoituksen vuosina 1514–1525. [[Puttila]]n paasikivestä rakennettu linnoitus oli muodoltaan 300×150 metrin suuruinen monikulmio, jossa oli seitsemän ulkotornia ja kolmitorninen keskuslinna. Muurien korkeus oli 12 metriä ja kolmikerroksisten tornien 14–16 metriä. Juurestaan muurit olivat 4,5 metriä paksuja. Nevan molemmin puolin sijaitsivat linnoittamattomat esikaupungit. Yhteensä asukkaita oli 1&nbsp;200–1&nbsp;500 henkeä.


Linnoitus torjui ruotsalaisten hyökkäykset vuosina 1555 ja 1579, mutta joutui antautumaan pitkällisen piirityksen jälkeen vuonna 1612. [[Stolbovan rauha]]ssa alue joutui Ruotsille. Venäjä valtasi linnoituksen takaisin [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] vuonna 1702. Vuosina 1703–15 tornien ympärille rakennettiin maalinnakkeet, jotka myöhemmin katettiin kivellä.
Linnoitus torjui ruotsalaisten hyökkäykset vuosina 1555 ja 1579, mutta joutui antautumaan pitkällisen piirityksen jälkeen vuonna 1612. [[Stolbovan rauha]]ssa alue joutui Ruotsille. Venäjä valtasi linnoituksen takaisin [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] vuonna 1702. Vuosina 1703–1715 tornien ympärille rakennettiin maalinnakkeet, jotka myöhemmin katettiin kivellä.


1700-luvulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä, ja sitä ryhdyttiin käyttämään poliittisten vankien säilytyspaikkana. Vankilassa viruivat muun muassa [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] sisar Marija Aleksejevna, hänen ensimmäinen vaimonsa Jevdokija Lopuhina sekä keisari [[Iivana VI]], joka sai surmansa vapauttamisyrityksen yhteydessä. 1800-luvulla vangittuina oli [[Dekabristikapina|dekabristeja]], [[Puola]]n kapinallisia ja [[narodnikit|narodnikkeja]]. Linnoituksessa on teloitettu muun muassa [[Vladimir Lenin|Leninin]] vanhempi veli [[Aleksandr Uljanov]]. 1900-luvun alussa rangaistusvankilassa pidettiin [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vuosien 1905–07 vallankumoustapahtumien]] osanottajia, [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|sosiaalidemokraatteja]], [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellisia]], [[anarkismi|anarkisteja]] jne.{{lähde}}
1700-luvulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä, ja sitä ryhdyttiin käyttämään [[Poliittinen vanki|poliittisten vankien]] säilytyspaikkana. Vankilassa viruivat muun muassa [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] sisar Marija Aleksejevna, hänen ensimmäinen vaimonsa Jevdokija Lopuhina sekä keisari [[Iivana VI]], joka sai surmansa vapauttamisyrityksen yhteydessä. 1800-luvulla vangittuina oli [[Dekabristikapina|dekabristeja]], [[Puola]]n kapinallisia ja [[narodnikit|narodnikkeja]]. Linnoituksessa on teloitettu muun muassa [[Vladimir Lenin|Leninin]] vanhempi veli [[Aleksandr Uljanov]]. 1900-luvun alussa rangaistusvankilassa pidettiin [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|vuosien 1905–1907 vallankumoustapahtumien]] osanottajia, [[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|sosiaalidemokraatteja]], [[Sosialistivallankumouksellinen puolue|sosialistivallankumouksellisia]], [[anarkismi|anarkisteja]] ja niin edelleen.{{lähde}}


Toisessa maailmansodassa Pähkinälinna toimi neuvostojoukkojen Leningradin rintaman etuvartiona, jota saksalaiset tulittivat voimakkaasti. Sodan jälkeen linnoitusta on restauroitu, ja se toimii nykyään museona.
[[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Pähkinälinna toimi neuvostojoukkojen Leningradin rintaman etuvartiona, jota saksalaiset tulittivat voimakkaasti. Sodan jälkeen linnoitusta on restauroitu, ja se toimii nykyään museona.


Pähkinäsaaren linna muodostaa yhdessä [[Laatokan kanava|uuden ja vanhan Laatokan kanavan]] kanssa yhden osan Pietarin [[Unesco]]n [[maailmanperintö]]kohteesta.<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/540/ Historic Centre of Saint Petersburg and Related Groups of Monuments – UNESCO World Heritage Centre]</ref>
Pähkinäsaaren linna muodostaa yhdessä [[Laatokan kanava|uuden ja vanhan Laatokan kanavan]] kanssa yhden osan Pietarin [[Unesco]]n [[Maailmanperintöluettelo|maailmanperintökohteesta]].<ref>[http://whc.unesco.org/en/list/540/ Historic Centre of Saint Petersburg and Related Groups of Monuments – UNESCO World Heritage Centre]</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
Rivi 24: Rivi 23:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Oreshek (fortress)}}
{{Commonscat-rivi|Oreshek (fortress)}}
* [http://enclo.lenobl.ru/showObject.do?object=1803550829 Pähkinäsaaren linna Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa] {{ru}}
* [http://enclo.lenobl.ru/showObject.do?object=1803550829 Pähkinäsaaren linna Leningradin alueen kulttuuri -tietosanakirjassa] {{ru}}



Versio 23. helmikuuta 2018 kello 13.49

Pähkinäsaaren linna Laatokan suunnalta katsottuna. Taustalla Nevaa.
Linnoitus on paikoin huonossa kunnossa
Linnoituksen sisällä

Pähkinäsaaren linna (ven. Орешек, Orešek) on Venäjällä Leningradin alueella sijaitseva keskiaikainen linna. Se sijaitsee vuonna 1780 kaupunkioikeudet saaneen Pähkinälinnan kaupungin alueella paikassa, jossa Laatokka laskee Nevaan.

Historia

Suuriruhtinas Juri Danilovitšin johtamat novgorodilaiset perustivat vuonna 1323 linnoituksen sotilaallisesti ja kauppapoliittisesti tärkeällä paikalla sijaitsevaan Pähkinäsaareen (ven. Ореховый остров, Orehovyi ostrov, lyhyemmin Ореховец, Orehovets). Saari sijaitsee Laatokan ja sen laskujoen Nevan liitoskohdassa ja kontrolloi siten Nevan kautta kulkevaa liikennettä.[1] Samana vuonna 1323 siellä solmittiin Novgorodin ja Ruotsin välinen Pähkinäsaaren rauha. Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika valloitti rajalinnoituksen vuonna 1348, mutta menetti sen jo seuraavana vuonna takaisin novgorodilaisille. Vuonna 1352 saaren itäosaan rakennettiin nelikulmainen kivilinna. Länsiosaan syntyi esikaupunki, joka ympäröitiin kivimuurilla vuonna 1410.lähde?

Vuonna 1478 Pähkinälinna joutui Novgorodin mukana Moskovalle, joka pystytti paikalle uuden linnoituksen vuosina 1514–1525. Puttilan paasikivestä rakennettu linnoitus oli muodoltaan 300×150 metrin suuruinen monikulmio, jossa oli seitsemän ulkotornia ja kolmitorninen keskuslinna. Muurien korkeus oli 12 metriä ja kolmikerroksisten tornien 14–16 metriä. Juurestaan muurit olivat 4,5 metriä paksuja. Nevan molemmin puolin sijaitsivat linnoittamattomat esikaupungit. Yhteensä asukkaita oli 1 200–1 500 henkeä.

Linnoitus torjui ruotsalaisten hyökkäykset vuosina 1555 ja 1579, mutta joutui antautumaan pitkällisen piirityksen jälkeen vuonna 1612. Stolbovan rauhassa alue joutui Ruotsille. Venäjä valtasi linnoituksen takaisin suuressa Pohjan sodassa vuonna 1702. Vuosina 1703–1715 tornien ympärille rakennettiin maalinnakkeet, jotka myöhemmin katettiin kivellä.

1700-luvulla linna menetti sotilaallisen merkityksensä, ja sitä ryhdyttiin käyttämään poliittisten vankien säilytyspaikkana. Vankilassa viruivat muun muassa Pietari Suuren sisar Marija Aleksejevna, hänen ensimmäinen vaimonsa Jevdokija Lopuhina sekä keisari Iivana VI, joka sai surmansa vapauttamisyrityksen yhteydessä. 1800-luvulla vangittuina oli dekabristeja, Puolan kapinallisia ja narodnikkeja. Linnoituksessa on teloitettu muun muassa Leninin vanhempi veli Aleksandr Uljanov. 1900-luvun alussa rangaistusvankilassa pidettiin vuosien 1905–1907 vallankumoustapahtumien osanottajia, sosiaalidemokraatteja, sosialistivallankumouksellisia, anarkisteja ja niin edelleen.lähde?

Toisessa maailmansodassa Pähkinälinna toimi neuvostojoukkojen Leningradin rintaman etuvartiona, jota saksalaiset tulittivat voimakkaasti. Sodan jälkeen linnoitusta on restauroitu, ja se toimii nykyään museona.

Pähkinäsaaren linna muodostaa yhdessä uuden ja vanhan Laatokan kanavan kanssa yhden osan Pietarin Unescon maailmanperintökohteesta.[2]

Lähteet

  1. Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. (venäjäksi)
  2. Historic Centre of Saint Petersburg and Related Groups of Monuments – UNESCO World Heritage Centre

Aiheesta muualla