Ero sivun ”Alasaksa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee alasaksan kieltä. Saksan osavaltiota käsittelee artikkeli [[Ala-Saksi]].}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee alasaksan kieltä. Saksan osavaltiota käsittelee artikkeli [[Ala-Saksi]].}}
{{Kieli|
{{Kieli|
| nimi = Alasaksa
| nimi = Alasaksi
| muu = alasaksi
| muu = alasaksa
| oma = nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch
| oma = sassisk, plat, nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch
| eng = Low Saxon, Low German
| eng = Low Saxon, Low German
| fra = bas saxon, bas allemand
| fra = bas saxon, bas allemand
Rivi 18: Rivi 18:
| iso3 = nds
| iso3 = nds
}}
}}
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksia olevan [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä [[hollannin kieli|hollannin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksissa ja hollannissa ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksia olevan [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä [[hollannin kieli|hollannin]] ja [[friisin kieli|friisin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksissa, hollannissa ja friisissä ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.


[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]


Muinaisalasaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä.
Muinaissaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksilaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä.


Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksilaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkit tästä ovat ''språk'' 'kieli', ''alltid'' 'aina', ''byxa'' 'housu(t)', ''besluta'' 'päättää', ''stolt'' 'ylpeä', ''fråga'' 'kysyä', ''kunst'' 'taide', ''vetenskap'' 'tiede', ''klok'' 'älykäs' ja ''köpa'' 'ostaa'.<ref>http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm</ref>
Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksilaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkit tästä ovat ''språk'' 'kieli', ''alltid'' 'aina', ''byxa'' 'housu(t)', ''besluta'' 'päättää', ''stolt'' 'ylpeä', ''fråga'' 'kysyä', ''kunst'' 'taide', ''vetenskap'' 'tiede', ''klok'' 'älykäs' ja ''köpa'' 'ostaa'.<ref>http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm</ref>


[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksiksi. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] heikkenemisen myötä alasaksin merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.


Nykyalasaksalle ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu yhteistä kirjoitusjärjestelmää.<ref>Hermann Niebaum: ''Het Oostnederlandse taallanschap tot het begin van de 19de eeuw''. Henk Bloemhoff, Jurjen van der Kooi, Herrmann Niebaum ja Siemon Reker: ''Handboek Nedersaksische Taal- en Letterkunde''. Assen: Van Gorcum 2008, s. 58.</ref> Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.
Nykyalasaksille ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu yhteistä kirjoitusjärjestelmää.<ref>Hermann Niebaum: ''Het Oostnederlandse taallanschap tot het begin van de 19de eeuw''. Henk Bloemhoff, Jurjen van der Kooi, Herrmann Niebaum ja Siemon Reker: ''Handboek Nedersaksische Taal- en Letterkunde''. Assen: Van Gorcum 2008, s. 58.</ref> Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti [[hollannin kieli|hollannin]] tai [[saksan kieli|saksan kirjakielen]] oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.


Vuonna 1994 [[Euroopan unioni]] tunnusti alasaksin alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksi on virallisesti tunnustettu alueellinen kieli kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: [[Schleswig-Holstein]], [[Hampuri]], [[Ala-Saksi]], [[Bremen (osavaltio)|Bremen]], [[Nordrhein-Westfalen]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]], [[Saksi-Anhalt]] sekä [[Brandenburg]]<ref>https://www.coe.int/en/web/conventions/full-list/-/conventions/treaty/148/declarations?p_auth=yiSiFCE2&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_enVigueur=false&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_searchBy=state&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codePays=GER&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codeNature=10</ref>, kun taas Alankomaista ei ole mainittu alueellisia rajoituksia.<ref>http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint</ref> Lisäksi Schleswig-Holsteinissa sillä on toisen virallisen kielen asema [[pohjoisfriisi]]n ja [[tanskan_kieli|tanskan]] kanssa.<ref>http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint</ref> Kieltä puhutaan myös [[Hessen]]in pohjoisosassa.
Vuonna 1994 [[Euroopan unioni]] tunnusti alasaksin alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksi on virallisesti tunnustettu alueellinen kieli kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: [[Schleswig-Holstein]], [[Hampuri]], [[Ala-Saksi]], [[Bremen (osavaltio)|Bremen]], [[Nordrhein-Westfalen]], [[Mecklenburg-Etu-Pommeri]], [[Saksi-Anhalt]] sekä [[Brandenburg]]<ref>https://www.coe.int/en/web/conventions/full-list/-/conventions/treaty/148/declarations?p_auth=yiSiFCE2&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_enVigueur=false&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_searchBy=state&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codePays=GER&_coeconventions_WAR_coeconventionsportlet_codeNature=10</ref>, kun taas Alankomaista ei ole mainittu alueellisia rajoituksia.<ref>http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint</ref> Lisäksi Schleswig-Holsteinissa sillä on toisen virallisen kielen asema [[pohjoisfriisi]]n ja [[tanskan_kieli|tanskan]] kanssa.<ref>http://www.gesetze-rechtsprechung.sh.juris.de/jportal/portal/t/15u2/page/bsshoprod.psml/action/portlets.jw.MainAction?p1=4j&eventSubmit_doNavigate=searchInSubtreeTOC&showdoccase=1&doc.hl=0&doc.id=jlr-VwGSHV26P82b&doc.part=S&toc.poskey=#focuspoint</ref> Kieltä puhutaan myös [[Hessen]]in pohjoisosassa.
Rivi 37: Rivi 37:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==


* [http://wöhrnerwöör.de/ Wȫhrner Wȫȫr - Dithmarschenin sanakirja]
* [http://www.platt-wb.de/ Itä-Friisin alasaksin sanakirja]
* [http://www.plattmakers.de/?lang=en Sanakirja Plattmakers]
* [http://www.plattmakers.de/?lang=en Sanakirja Plattmakers]
* [http://www.drentswoordenboek.nl/ Sanakirja Drents]
* [http://www.drentswoordenboek.nl/ Sanakirja Drents]

Versio 21. helmikuuta 2018 kello 23.53

Tämä artikkeli käsittelee alasaksan kieltä. Saksan osavaltiota käsittelee artikkeli Ala-Saksi.
Alasaksi
Oma nimi sassisk, plat, nedersaksisch, neddersassisch, nedderdüütsch, plattdüütsch
Muu nimi alasaksa
Tiedot
Alue Saksa, Hollanti, Baltia, Inkerinmaa, Viipurin lääni
Virallinen kieli Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt Brandenburg
Puhujia 5 miljoonaa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
alasaksa
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 nds
ISO 639-3 nds

Alasaksa eli alasaksi on pohjoisessa Saksassa sekä Alankomaiden koillisosissa puhuttava kieli. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksia olevan saksan murre tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä hollannin ja friisin kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksissa, hollannissa ja friisissä ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistä.

Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.

Muinaissaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksilaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen Lyypekin kansliakieltä.

Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko Itämeren alueella sekä Hollannissa. Alueen lingua francana keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa suomesta on tunnistettu useita alasaksilaisia lainasanoja.[1] Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. Esimerkit tästä ovat språk 'kieli', alltid 'aina', byxa 'housu(t)', besluta 'päättää', stolt 'ylpeä', fråga 'kysyä', kunst 'taide', vetenskap 'tiede', klok 'älykäs' ja köpa 'ostaa'.[2]

Uskonpuhdistuksen aikaan Raamattu käännettiin erikseen alasaksiksi. Hansaliiton heikkenemisen myötä alasaksin merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.

Nykyalasaksille ei ole kehitetty yleiskieltä tai vakiinnutettu yhteistä kirjoitusjärjestelmää.[3] Kieltä kirjoitetaan vaihtelevasti hollannin tai saksan kirjakielen oikeinkirjoitussääntöjä soveltaen.

Vuonna 1994 Euroopan unioni tunnusti alasaksin alueelliseksi kieleksi. Saksassa alasaksi on virallisesti tunnustettu alueellinen kieli kahdeksassa pohjoisessa osavaltiossa, jotka ovat: Schleswig-Holstein, Hampuri, Ala-Saksi, Bremen, Nordrhein-Westfalen, Mecklenburg-Etu-Pommeri, Saksi-Anhalt sekä Brandenburg[4], kun taas Alankomaista ei ole mainittu alueellisia rajoituksia.[5] Lisäksi Schleswig-Holsteinissa sillä on toisen virallisen kielen asema pohjoisfriisin ja tanskan kanssa.[6] Kieltä puhutaan myös Hessenin pohjoisosassa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alasaksa&oldid=17103751”