Ero sivun ”Helsingin suurmoskeijahanke” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Hankkeen kaatuminen: typo |
|||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle. Lautakunta perusteli yksimielistä päätöstä muun muassa sillä, että rahoituksen alkuperässä on liian paljon avoimia kysymyksiä. Lautakunnan varapuheenjohtajamukaan lautakunnan kielteisellä päätöksellä on olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9974056|nimeke=Lautakunnalta Helsingissä yksimielinen ei moskeijahankkeen jatkoselvittelylle – "Rahoituksen alkuperä mietityttää"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-12-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 14. joulukuuta Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ilmoittivat vetäneensä tontinvaraushakemuksensa pois. He aikovat tutustua kaupunginympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin ja harkitsevansa tontinvarausta myöhemmin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005490552.html|nimeke=Uusi niitti suurmoskeijahankkeelle: Tonttivaraus vedetty pois|julkaisija=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-12-14|viitattu=2017-12-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005490463.html|nimeke=Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija kaatui lopullisesti – Hankkeen vetäjät peruivat tonttivaraushakemuksensa|julkaisija=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-12-14|viitattu=2017-12-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle. Lautakunta perusteli yksimielistä päätöstä muun muassa sillä, että rahoituksen alkuperässä on liian paljon avoimia kysymyksiä. Lautakunnan varapuheenjohtajamukaan lautakunnan kielteisellä päätöksellä on olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9974056|nimeke=Lautakunnalta Helsingissä yksimielinen ei moskeijahankkeen jatkoselvittelylle – "Rahoituksen alkuperä mietityttää"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-12-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> 14. joulukuuta Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ilmoittivat vetäneensä tontinvaraushakemuksensa pois. He aikovat tutustua kaupunginympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin ja harkitsevansa tontinvarausta myöhemmin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005490552.html|nimeke=Uusi niitti suurmoskeijahankkeelle: Tonttivaraus vedetty pois|julkaisija=Ilta-Sanomat|ajankohta=2017-12-14|viitattu=2017-12-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005490463.html|nimeke=Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija kaatui lopullisesti – Hankkeen vetäjät peruivat tonttivaraushakemuksensa|julkaisija=Helsingin Sanomat|ajankohta=2017-12-14|viitattu=2017-12-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
Pia Jardi on kertonut, ettei taustaryhmä |
Pia Jardi on kertonut, ettei taustaryhmä ole luopumassa hankkeesta, vaan hakemus vedettiin pois siksi, että lautakunnan päätöksen jälkeen sen käsittely olisi tuntunut turhalta ja ajantuhlaukselta. Jardin mukaan on hyvin mahdollista ja luultavaa, että taustaryhmä jättää jossain muodossa uuden hakemuksen Helsingissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237383-pia-jardi-emme-luovu-moskeijahankkeesta-nailla-nakymilla-kasittely-olisi-turhaa|nimeke=Pia Jardi: Emme luovu moskeijahankkeesta – ”Näillä näkymillä käsittely olisi turhaa”|julkaisija=Uusi Suomi|tekijä=Ovaskainen, Teppo|ajankohta=2017-12-14|viitattu=2017-12-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hankkeen ajajat ovat kertoneet julkisuuteen, että he voivat harkita suurmoskeijan rakennuspaikaksi myös [[Espoo|Espoota]] tai [[Vantaa|Vantaata]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9974364|nimeke=Moskeijahanke ei lannistu lautakunnan päätöksestä: "Jos Helsinki ei ole halukas, niin ehkä sitten joku muu"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-12-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kertoi kuitenkin, "en usko, että näillä edellytyksillä hankkeella olisi Vantaallakaan edellytyksiä toteutua".<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9977740|nimeke=Vantaalla suurmoskeija epäilyttää, Espoossa valmiutta perehtyä yksityiskohtiin|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-12-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja SDP:n Eemeli Peltonen ei usko, että hankkeeseen olisi kunnassa kiinnostusta tai kaavallista valmiutta.<ref name=":2" /> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 22. joulukuuta 2017 kello 01.46
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Korjattava aikamuotoja ja poistettava tuleviksi merkittyjä asioita. Hankehan kuuluu jo kokonaisuudessaan menneisyyteen. |
Helsingin suurmoskeija on Helsinkiin suunnitteilla oleva moskeijan rakennushanke. Kyseessä on islamin sunnilaista suuntausta harjoittavien hanke.[1]
Päätöksen tontinvarauksesta Helsingin kaupunki tekee syksyllä 2017[2][3]. Helsingin virkamiehet ovat hyväksyneet hankkeen käynnistymisen, mutta lopullisen päätöksen hankkeen etenemisestä tekee Helsingin kaupunginhallitus joulukuussa 2017.[1][4] Hankkeesta on tarkoitus käynnistää kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu aikaisintaan kevätkesällä 2018.[4] lähde?
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle, ja samassa kuussa hakijat vetivät tonttivarauksensa pois.
Rahoitus ja suunnittelu
Tavoitteena suunnittelussa on ollut, että moskeija tulee keskeiselle paikalle.[1] Moskeijan paikaksi on alustavasti suunniteltu Hanasaarta Sörnäisten rantatien varressa. Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2020-luvun alussa. Hankkeen kustannusarvioksi on esitetty 110–140 miljoonaa euroa, josta suurin osa on saatavissa Persianlahden maista. Varainhankinnan järjestäjä on Bahrain, joka koordinoi rahoitusta ja rahoittaa moskeijan imaamien koulutusta. Rahoitus tulee tiettävästi Saudi-Arabiasta ja islamin konservatiivisinta tulkintaa edustavilta arabiliikemiehiltä.[5][3] Ulkomainen rahoitus on herättänyt kysymyksiä julkisessa keskustelussa, sillä rahoituksen on pelätty tuovan mukanaan Suomeen radikaalia islamilaista ajattelua. Joulukuuhun 2017 mennessä Bahrainista on lähetetty moskeijan suunnitteluun lähes puoli miljoonaa euroa.[1] Helsingin kaupunki tulee tarvitsemaan apua rahoituksen seuraamiseksi.[4]
Hankkeen tiedottaja Pia Jardi on kertonut suunnitellun moskeijan kooksi noin 3 000 neliömetriä, jonka lisäksi siihen liittyisi 15 000 neliömetrin monitoimikeskus, joka sisältäisi muun muassa kulttuuri-, liikunta-, sosiaali- ja koulutustiloja.[6] Jardi arvelee, että moskeijaan tulee varmaankin miehille ja naisille erilliset tilat. On mahdollista, että moskeijan minareetista tullaan antamaan rukouskutsuja. Tiedottaja Jardi on kiistänyt, että moskeijasta voisi tulla radikaalin islamismin keskus, jossa levitetäisiin ääri-islamistista ajattelua.[1]
Taustalla toimivat järjestöt
Hanketta vetämään perustettiin 16. joulukuuta 2016 Oasis-säätiö. Säätiön hallituksessa ovat entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari, Abdessalam Jardi, Nuoret Muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan, Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ja entinen puheenjohtaja Mohammed Hussein Omer sekä Pia Aiyad.[7] Säätiöön kuuluvat kirkkohallituksen rahoittama Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus eli entinen Kristillinen kulttuuriliitto, Suomen Muslimiliitto ry ja Suomen Musliminaiset ry. Hanketta tukee Suomi–Bahrain-ystävyysseura. Lisäksi suunnitteluun osallistuu Helsingin Diakonissalaitos. Heinäkuussa 2015 tiedotusvälieet uutisoivat kirkkohallituksen roolista suurmoskeijahankkeessa. Uutisointia seuranneina päivinä kirkosta eroaminen eroakirkosta.fi-sivuston kautta kaksinkertaistui.[8][9]
Fokus ry:n puheenjohtaja, entinen suurlähettiläs Ilari Rantakari on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Suomen Muslimiliitto -yhdistykseen kuuluu viisi jäsenjärjestöä. Yksi niistä on Suomen Musliminaiset ry. Pia Jardi toimii kummankin yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Jardi on myös Suomi–Bahrain-ystävyysseuran perustajajäsen.[10]
Hankkeen kaatuminen
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta ei puoltanut joulukuussa 2017 suunnitteluvarausta moskeijalle ja monitoimikeskukselle. Lautakunta perusteli yksimielistä päätöstä muun muassa sillä, että rahoituksen alkuperässä on liian paljon avoimia kysymyksiä. Lautakunnan varapuheenjohtajamukaan lautakunnan kielteisellä päätöksellä on olennainen vaikutus myös kaupunginhallituksen tulevaan päätökseen moskeijahankkeen etenemisestä.[11] 14. joulukuuta Suomen Muslimiliitto, Suomen Musliminaiset ja Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ilmoittivat vetäneensä tontinvaraushakemuksensa pois. He aikovat tutustua kaupunginympäristölautakunnan päätöksen perusteluihin ja harkitsevansa tontinvarausta myöhemmin.[12][13]
Pia Jardi on kertonut, ettei taustaryhmä ole luopumassa hankkeesta, vaan hakemus vedettiin pois siksi, että lautakunnan päätöksen jälkeen sen käsittely olisi tuntunut turhalta ja ajantuhlaukselta. Jardin mukaan on hyvin mahdollista ja luultavaa, että taustaryhmä jättää jossain muodossa uuden hakemuksen Helsingissä.[14] Hankkeen ajajat ovat kertoneet julkisuuteen, että he voivat harkita suurmoskeijan rakennuspaikaksi myös Espoota tai Vantaata.[15] Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala kertoi kuitenkin, "en usko, että näillä edellytyksillä hankkeella olisi Vantaallakaan edellytyksiä toteutua".[16] Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja SDP:n Eemeli Peltonen ei usko, että hankkeeseen olisi kunnassa kiinnostusta tai kaavallista valmiutta.[16]
Lähteet
- ↑ a b c d e Kuuluuko rukouskutsu Helsingissä, jos moskeija rakennetaan? Ja 9 muuta kysymystä Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2017.
- ↑ Kiinteistöviraston tiedote, 12.4.2017 STT:n sivulla
- ↑ a b Katja Kuokkanen, Uhriutuminen on kehno tapa lobata moskeijaa. Helsingin Sanomat 15.5.2017 paperilehdessä suppeampana s. A 19
- ↑ a b c Helsingin suurmoskeija lähempänä kuin ennen – arkkitehtuurikilpailu jo puolen vuoden sisällä? Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2017.
- ↑ Iltasanomat.fi (julkaisuajankohta?)
- ↑ Helsingin Uutiset
- ↑ Suurmoskeijan takana on sata miljoonaa hämärää euroa. paivanlehti.fi 29.12.2016
- ↑ Yle - Moskeijasuunnitelma on saanut ihmisiä eroamaan kirkosta
- ↑ Eroakirkosta.fi - Kirkosta eroaminen suurmoskeijan takia jatkuu vilkkaana
- ↑ Kirkko ja Kaupunki 12.06.2015
- ↑ Lautakunnalta Helsingissä yksimielinen ei moskeijahankkeen jatkoselvittelylle – "Rahoituksen alkuperä mietityttää" Yle Uutiset. Viitattu 12.12.2017.
- ↑ Uusi niitti suurmoskeijahankkeelle: Tonttivaraus vedetty pois 14.12.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 14.12.2017.
- ↑ Helsinkiin suunniteltu suurmoskeija kaatui lopullisesti – Hankkeen vetäjät peruivat tonttivaraushakemuksensa 14.12.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Ovaskainen, Teppo: Pia Jardi: Emme luovu moskeijahankkeesta – ”Näillä näkymillä käsittely olisi turhaa” 14.12.2017. Uusi Suomi. Viitattu 21.12.2017.
- ↑ Moskeijahanke ei lannistu lautakunnan päätöksestä: "Jos Helsinki ei ole halukas, niin ehkä sitten joku muu" Yle Uutiset. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ a b Vantaalla suurmoskeija epäilyttää, Espoossa valmiutta perehtyä yksityiskohtiin Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2017.