Myyrmannin räjähdys

Myyrmannin räjähdys
Myyrmanni räjähdyksen jälkeen.
Paikka	kauppakeskus Myyrmanni, Myyrmäki, Vantaa, Suomi
Ajankohta	11. lokakuuta 2002 19.35
Iskutyyppi	pommitus (teon tarkoituksellisuus ei ole tiedossa)
Kuolleita	7 (räjäyttäjä mukaan lukien)
Haavoittuneita	164
Epäilty/epäillyt	Petri Gerdt
Tekoväline	kotitekoinen pommi
Infobox OK

Myyrmannin räjähdys tapahtui Vantaalla Myyrmäen kaupunginosassa kauppakeskus Myyrmannissa 11. lokakuuta 2002. Kesken kauppakeskuksen aulassa meneillään olleen lapsille suunnatun pelle-esityksen räjähti hauleilla päällystetty kotitekoinen pommi, joka surmasi seitsemän ihmistä ja haavoitti 164:ä. Kuolonuhreista kolme oli alaikäisiä, joista kaksi oli syntynyt 1985 ja yksi 1995. Kuolleet aikuiset olivat 1963 ja 1965 syntyneet naiset, vuonna 1978 syntynyt mies sekä vuonna 1983 syntynyt mieshenkilö, joka oli ajokortin ja tutkimusten kautta pommin valmistajaksi paljastunut vantaalainen kemiantekniikan opiskelija ja kemian harrastaja Petri Erkki-Tapio Gerdt (17. huhtikuuta 1983 – 11. lokakuuta 2002) Teon tahallisuudesta ei ole varmaa näyttöä.

Tapahtumien aikajana

Kesä ja syksy 2002

Petri Gerdt työskenteli kolme kuukautta kesätöissä tavaratalo Hong Kongissa, jossa hän oli viimeistä kertaa töissä pommi-iskua edeltäneenä sunnuntaina. Osa pommin raaka-aineista ja osista oli hankittu työpaikalta. Kesän jälkeen Petri Gerdt jatkoi tavaratalossa työskentelyä vain satunnaisesti opiskelu- ja harrastuskiireisiin vedoten.

Kesän ja syksyn aikana Petri Gerdt haali pommiin tarvittavat kemikaalit useista eri liikkeistä. Joissakin apteekeissa oli kieltäydytty myymästä kemikaaleja Gerdtille, koska hän ei ollut osannut uskottavasti selittää, mihin hän niitä tarvitsi.^lähde?

Perjantai 11. lokakuuta 2002

Aamulla Petri Gerdtin vanhemmat lähtivät töihin normaalisti eivätkä havainneet mitään erikoista Petrin käytöksessä. Petri Gerdt lähti kotoaan Tikkurilasta aamupäivän aikana ennen kello kahtatoista. Gerdt jätti matkapuhelimensa suljettuna hyllyyn, josta poliisi sen myöhemmin löysi. Hän jätti myös tietokoneensa päälle lepotilaan.

Kello 12.12 Gerdt nousi linjan 84 bussiin, joka kulkee Tikkurilan ja Mellunmäen väliä. Tutkimuksissa ei selvinnyt hänen tekemisiään ja liikkeitään seuraavan neljän tunnin aikana. On arveltu, että hän olisi piilottanut osan pommitarvikkeista Mellunmäen läheisiin metsiin ja viimeistellyt samalla pommiaan. Mellunmäessä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitteiden raunioita, joiden joukosta on helppo löytää kätköpaikkoja. Hän mahdollisesti kävi myös Itäkeskuksessa tai metrolla liikkuen muualla Helsingin alueella.

Kello 16.10 Gerdt nousi linjan 84K bussiin Mellunmäen metroasemalta ja palasi Tikkurilaan.

Kello 17.10 silminnäkijä havaitsi Gerdtin Tikkurilan Asematiellä kulkemassa kohti Tikkurilan asemaa ja sen viereistä bussiterminaalia.

Kello 17.15 tai 17.18 Gerdt nousi bussiin numero 50, joka kulkee Myyrmäkeen.

Kello 18.00 Gerdt saapui Myyrmäkeen. Hänen liikkeistään kello 18.00 ja 19.20 välisenä aikana ei ole tarkkaa tietoa.

Kello 19.00–19.20 silminnäkijähavaintoja Gerdtistä Myyrmannin kauppakeskuksessa ja sen liepeiltä. Hän kävi toisen kerroksen yleisö-WC:ssä viimeistelemässä pommiaan. 11-vuotias poika havaitsi hänen käsittelevän reppuaan ja hauleja.

Kello 19.20 valvontakamera kuvasi Gerdtin varmuudella ensimmäisen kerran Myyrmannissa. Valvontakamerat eivät kuitenkaan kuvanneet räjähdyspaikkaa.

Kello 19.30 Petri Gerdt istui räjähdyspaikan viereisillä penkeillä. Pommin sisältänyt reppu oli vielä tuolloin hänen jalkojensa vieressä.

Kello 19.30– Gerdtin liikkeistä on epämääräisiä silminnäkijähavaintoja. Rikostutkimuksen mukaan pommi oli räjähtäessään hänen sylissään, noin metrin korkeudella, Gerdtin ollessa räjähdyshetkellä pystyasennossa.

Kello 19.35 pommi räjähti Gerdtin sylissä surmaten hänet välittömästi. Gerdtin ruumis sinkoutui 15 metriä ja paiskautui vasten urheilukauppa Intersportin ikkunaa. Gerdtin lisäksi pommi surmasi kaksi aikuista naista, aikuisen miehen ja kolme alaikäistä. 166 sivullista haavoittui eriasteisesti, osa vakavasti. Kello 19.36.49 ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin hätänumeroon.

Kello 19.38 ensimmäiset pelastusyksiköt saapuivat paikalle.

Kello 20.04 STT julkaisi ensimmäisen uutisen Myyrmannin pommista. Yle lähetti tapahtumasta ylimääräisen uutislähetyksen.

Kello 20.50 viimeiset vakavasti loukkaantuneet potilaat oli siirretty sairaaloihin. Rikospaikkatutkijat siirtyivät räjähdyspaikalle.

Kello 21.00 viranomaiset pitivät ensimmäisen tiedotustilaisuuden Myyrmannissa.

Kello 21.30 kriisiapupiste avattiin Kilterin koululla lähellä Myyrmannia.

Kello 23.10 pelastuslaitos lopetti pelastustyöt. Tapaus siirtyi poliisin hoidettavaksi.

Lauantai 12. lokakuuta 2002

Kello 1.30 rikosepäilyjen vahvistuessa tutkintavastuu siirrettiin Vantaan poliisilta keskusrikospoliisille.

Kello 3.00 Poliisi tiedotti epäilevänsä Myyrmannin räjähdystä tahalliseksi rikokseksi onnettomuuden sijaan.

Petri Gerdt

Petri Gerdtiä kuvaillaan hiljaiseksi, yksinäiseksi, eristäytyväksi, ujoksi, kiltiksi, toiset huomioon ottavaksi ja toisia arvostaneeksi henkilöksi. Hänellä ei ollut todettu mitään psyykistä häiriötä tai muuta vastaavaa. Hänen isänsä Armas Gerdt kuvailee poikansa olleen herkkä luonne, joka tirautti lapsena itkut pienestä kaatumisesta tai tukkapöllystä, ja joka pienempänä sai tahtonsa läpi. Isä kuvailee Gerdtiä jossain määrin lapselliseksi luonteeksi.

Seurustelusuhteita tai muuten laajaa kaveripiiriä hänellä ei tiedettävästi ollut koskaan. Hän ei saanut yhtään ystävää edes koripalloharrastuksensa parista, jossa hän oli hyvä (hän sai mm. Most Valuable Player -palkinnon). Petri oli erittäin yksinäinen, ja monet hänen kontakteistaan olivat netissä. Gerdtin luona ei käynyt muita hänen ikäisiään koskaan, paitsi joskus tietokonepelejä pelaamassa perheen tietokoneella, jollaista tuohon aikaan monella ei vielä ollut. Käynnit kuitenkin loppuivat kokonaan hänen ollessa kymmenvuotias.

Gerdt vietti paljon aikaa huoneessaan ja perheen tietokoneella. Muun ajan hän oli koulussa tai koripalloharjoituksissa. ”Kun Petri ei ollut koulussa tai koripalloharjoituksissa, hän oli kotona”, Gerdtin isä kuvailee. 11. lokakuuta 2002 Petriä ei kuulunut illalla kotiin, joka ei ollut tavallista Gerdtille. Perhe oli lauantaiaamulla 12. lokakuuta 2002 ihmetellyt, missä hän voisi olla: ”Eikä hän (Petri) edes voinut olla kenenkään luona yötä, sillä hänellä ei ollut yhtään kaveria”, Gerdtin isä kuvailee.

Lapsuus ja nuoruus

Petri Gerdt (Petri Erkki-Tapio Gerdt) syntyi perheeseen ensimmäisenä lapsena. Gerdtin syntymästä vuosi myöhemmin heidän perheensä muutti Tikkurilaan omakotitaloon. Alueella ei ollut juuri lainkaan lapsiperheitä, joissa olisi ollut samanikäisiä lapsia, joten Gerdt jäi tämänkin ympäristön osalta yksin. Myöhemmin hän oli haluton enää menemään yksin ulos. Ainoa hyvä ja oman tasoinen ystävä oli hänen pikkusiskonsa. ”Jos sisko oli kotona, Petrillä oli kaveri”, isä kuvailee.

Koulussa Gerdtiä kiusattiin ja syrjittiin voimakkaasti, vaikka hän kiisti asian sitä kysyttäessä. ”Kyllä hän (isä) joskus asiasta kysyi, mutta poika oli ylpeä, ei myöntänyt kertaakaan”, Gerdtin isä muistelee. Kiusaaminen oli pahimmillaan yläasteella, jossa kukaan ei puuttunut kiusaamiseen. Kiusaaminen näkyi muun muassa eristämisemä, porukoista ja ryhmätöistä yksinjättämisenä. Syitä kiusaamiseen olivat muun muassa Gerdtin outo kävelytapa ja liikunnalliset suoritukset koulussa (mm. luistelu ja hiihto). Häntä mahdollisesti kiusattiin vielä lukiossakin. Koska Gerdt oli melko pitkä (187 cm), kiusaaminen olisi luultavasti ollut henkistä.

Petri Gerdtin koulumenestys oli kaikesta huolimatta hyvää. Hänellä oli suuri kiinnostus luontoon, josta kertoo myös se, että hän pärjäsi valtakunnallissa Metsävisassa 1999 saaden kunniamaininnan.

Lukion jälkeen

Ylioppilaskokeet olivat menneet huonommin kuin Gerdt osasi odottaa, mikä saattoi masentaa häntä entisestään. Hän oli päässyt opiskelemaan kemiaa EVTEK:iin, vaikka oli ensisijaisesti halunnut yliopistoon. Kesän ajan hän oli ollut töissä Hong Kong -liikkeessä. Hän jopa halusi töihin viikonlopuiksi ja saattoi tehdä useita viikkoja töitä ilman vapaapäiviä. Työpaikalla hänestä pidettiin, ja hän palveli asiakkaita hyvin. ”Kesällä vanhemmat olivat käyneet katsomassa, kuinka poika pärjäsi aikuisten töissä. Hyvin työ näytti sujuvan”, Gerdtin isä muistelee.

Teorioita räjähdyksen syystä

Pommin räjähdyksen syy ja Petri Gerdtin motiivit eivät koskaan selvinneet. Ei ole olemassa varmaa näyttöä siitä, että hän olisi halunnut vahingoittaa toisia henkilöitä tai itseään. Gerdt ei milloinkaan osoittanut omaavan itsetuhoisia ajatuksia tai halua vahingoittaa muita. Rikostutkimuksessa selvisi, että hänellä ei ollut aikomus kuolla ainakaan itse räjähdyksessä. Pommin kuitenkin mahdollisesti oli tarkoitus räjähtää Myyrmannissa, mutta ei ole tietoa siitä, oliko pommin tarkoitus räjähtää kauppakeskuksen ollessa vielä auki vai sulkemisajan jälkeen. Pommissa oli ajastin. Gerdt saattoi yrittää ensin laittaa pommin sisältänyttä reppuaan roskakoriin. Roskakori olisi hyvä piilopaikka pommin sisältäneelle repulle.

Onnettomuus

Petri Gerdtin isä Armas Gerdt arvelee Petrin matka Myyrmanniin -kirjassaan, että Petri Gerdt olisi ollut viemässä pommia räjäytettäväksi Myyrmannin läheiseen metsään, ja että pommi räjähti kauppakeskuksessa vahingossa. Petrin suunnittelemassa räjähdyspaikassa olisi saattanut olla ihmisiä, ja Gerdt olisi odotellut Myyrmannissa parempaa hetkeä räjäyttää pommi. Hän oli kokeillut vastaavalla tavalla pienempiä pommeja. Itsetehdyt räjähteet voivat olla erittäin epävakaita ja voivat räjähtää äkkiarvaamatta. Pommi kuitenkin räjähti keskeisellä paikalla Myyrmannin kauppakeskusta, ja se oli vuorattu 6 000 teräksisellä haulilla ja nauloilla. Lisäksi aurinko oli ollut laskeneena jo tunnin verran pommin räjähdyshetkellä (aurinko laski kello 18.26).

Vahingonteko

Tämän teorian mukaan pommin oli tarkoitus räjähtää Myyrmannin kauppakeskuksessa, mutta vasta kauppakeskuksen sulkemisajan jälkeen aiheuttaen vain aineellista tuhoa kiinteistölle. Tätä teoriaa vastaan sotii se, että Petri Gerdt saapui Myyrmäkeen jo kello 18.00 eikä vain vähän ennen sulkemisaikaa. Pommi myös räjähti näkyvällä paikalla. Metrin korkeus maasta oli optimaalinen vahingoittamaan ihmisten keskikehoa. Pommi oli vuorattu 6 000 teräksisellä haulilla ja nauloilla, mutta toisaalta haulit lisäävät tuhovoimaa myös kiinteitä kohteita vastaan. Hauleja käytetään myös yleisesti tutkittaessa räjähdyksen tehoa ja tuhovaikutusta ympäristöön.

Itsemurhaisku

Tämän teorian mukaan pommi oli itsemurhaisku. Gerdt halusi tarkoituksella kuolla iskussa tappaen mahdollisimman monta sivullista. Tätä teoriaa vastaan sotii itsemurhaviestin puuttuminen ja ajankohdan valitseminen, eli tunti ennen sulkemisaikaa. Yleensä itsemurhaiskuilla haetaan julkisuutta. Itsemurhaiskun tekijä haluaa julistaa jotakin ideologista tai poliittista päätöstään miksi hän teki iskun.^lähde? Itsemurhaiskua tai onnettomuutta tukee jossakin määrin Gerdtin nettikirjoittelu. Yhdessä kirjoituksessa hän kuvaa: ”Mulle ei oo sattunut suurempia onnettomuuksia, mutta kerran näin unta, että poliisiauto ajoi laukaisupaikalle. Onnex olin jo ’leijailemassa’ toiseen suuntaan.” Isän mukaan leijailu kuitenkin oli Petrin oma ilmaisu juoksemiselle.

Tahallinen pommi-isku, jossa Gerdt kuoli vahingossa itse

Tämän teorian mukaan Petri Gerdtin oli tarkoitus jättää pommi roskakoriin tai sen päälle keskeiselle paikalle Myyrmannissa. Hän poistui pommin luota laukaistaakseen sen joko kauko-ohjaimella tai ajastimella. Jostakin syystä pommi ei kuitenkaan räjähtänyt, ja Gerdt palasi paikalle tutkimaan sitä, jolloin pommi laukesi tappaen pommin rakentajan. Tahallisen pommi-iskun teorioita vastaan sotii motiivin puute sekä eräät rikostutkinnassa ilmenneet seikat. Hän käytöksessään ja kirjoittelussaan ei ole havaittavissa mitään tavallisesta nuoresta miehestä poikkeavia intohimoja ideologisesti tai poliittisesti, lukuun ottamatta epänormaalia kiinnostusta pommeihin ja niiden tuhovaikutukseen. Petri myös luki Che Guevaran elämäkertaa (joka jäi kesken).

Tahallista pommi-iskua, mutta vahingossa kuolemista tukee itsemurhaviestin puute ja Gerdtin tulevaisuudelle suunnitellut koripalloharjoitukset ja perheen lomat.^lähde?

Pommi

Pommin aineksiin Gerdtiltä kului luultavasti 150–180 euroa. Pommi oli sullottuna hänen vanhaan koulureppuunsa. Pommissa oli noin 6 000 teräksistä haulia ja hieman nauloja. Pommi oli kahden litran virvoitusjuomapullo, jossa oli ANNM-nimistä räjähdeainetta. Pommi painoi hauleja ja nauloja lukuun ottamatta arviolta 2–3 kilogrammaa. Pommin aloitepanos oli mahdollisesti peroksidipohjainen räjähdeaine, kuten HMTD, joka on epävakaa räjähdeaine ja reagoi muun muassa metallien kanssa. Petri oli aiemmin Kotikemia-foorumilla keskustellut ANNM-räjähdeaineesta ja HMTD-aloitepanoksesta. 1. syyskuuta 2002 Petri kuvailee samassa langassa pommikokeiluaan: ”Kerran räjäytin 10g. heksametyylitriperoksidi-diamiinia metallisen yskänpastillirasian sisällä. HMTD oli mahd. tiiviisti pakattu ja rasia oli tiukasti suljettu teipillä. Rasian päällä oli vanhoja pehmeäkantisia luetteloita. Räjähdys oli helvetin kova! Sen seurauksena kannesta repes sirpale joka lävisti ensimmäisen luettelon kokonaan ja siististi(sirpaleen muoto näkyi selvästi eikä leikkausjälki ollut rosoista). Lisäksi pinon päällimmäinen luettelo lensi vaakatasossa(suurin ilmanvastus) lähes 10 metrin korkeuteen. Taisi yksi varashälytinkin laueta ellei jotkut kriminaalit ollut juuri samalla hetkellä kopeloinu jotain autoa”. Haulit Gerdt oli ostanut paikallisesta urheilutavaraliikkeestä, jolloin niiden kokonaismäärä saatiin arvioitua.

Kotikemian forum

Petri oli internetissä toimineen, räjähteisiin erikoistuneen Kotikemia-foorumin vakiokeskustelija nimimerkillä ”rc”. Hänellä ei tiettävästi ollut yhteyksiä ääriliikkeisiin. Hän oli kiinnostunut pommien valmistamisesta harrastuksena. Ennen suomalaista foorumia hän luki keskusteluja ulkomaalaisilta sivustoilta. Keskustelupalstalla keskusteltiin räjähteistä, muttei jutun tutkijan mukaan yllytetty ketään rikokseen. Myöhemmin oikeus antoi internetin keskustelupalstan ylläpitäjänä toimineelle, ”Einstein”-nimimerkillä kirjoittaneelle 17-vuotiaalle hämeenlinnalaisnuorelle vapauttavan tuomion. Foorumi suljettiin pian räjähdyksen jälkeen, mutta keskusteluista voi löytää kopioita internetistä.

Reaktioita

Tapaus järkytti varsinkin Suomea ja muita Pohjoismaita, joissa ihmishenkiä vaativat räjähdykset ovat erittäin harvinaisia. Monet suomalaiset ja ulkomaalaiset poliitikot, kuten tasavallan presidentti Tarja Halonen, pääministeri Paavo Lipponen ja Ruotsin pääministeri Göran Persson esittivät suruvalittelunsa iskun uhreille ja haavoittuneille. Räjähdyksessä kuolleiden muistotilaisuus pidettiin Myyrmäen kirkossa pari päivää iskun jälkeen. Myyrmannin kauppakeskuksen aineelliset vahingot olivat mittavia. Myyrmanni joutui korjattavaksi saamiensa vaurioiden vuoksi ja avattiin muutama viikko tapauksen jälkeen. Räjähdyksen jälkihoitoa on myöhemmin puitu julkisuudessa. Osa vammautuneista katsoo jääneensä ilman asiallista tukea yhteiskunnan taholta.

Tapauksesta kirjoitettua

Petrin matka Myyrmanniin
Kirjailija	Armas Gerdt
Kustantaja	Gummerrus
Julkaistu	2004
Sivumäärä	259
ISBN	951-20-6569-X
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Petri Gerdtin isä Armas Gerdt kirjoitti tapahtuman jälkeen pojastaan kirjan Petrin matka Myyrmanniin. Se on kuvaus räjähdykseen johtaneista tapahtumista. Kirjaa ei ole tehty puolustuspuheenvuoroksi, vaikka kirjassa käsitelläänkin koulukiusaamista, yksinäisyyttä, eristäytymistä ja koko perheen surua ja koko tapahtuman käsittämättömyyttä

Kirjallisuutta

• Gerdt, Armas H.: Petrin matka Myyrmanniin. Helsinki:Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6569-X.

Aiheesta muualla

• Siivonen, Riku: Nuori Einstein. Ylioppilaslehti. 15.11.2002
• Kuusela, Teijo: Uhrit valtavirrassa. Tapaus Myyrmäen etiikka. Hesarista Seiskaan. Pro gradu -työ (PDF). 2005
• Myyrmannin räjähdys Suomen Kuvalehti. 27.9.2007.
• Yle Elävä arkisto: Satunnaiset sankarit