Ero sivun ”Stalinin vainot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p w |
Suomalaisia, inkeriläisiä ja karjalaisia uhreja |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Бутовский полигон. Средняя часть основной вывески. Бутовский полигон-2.jpg|thumb|Kuvia puhdistuksissa kadonneista.]] |
[[Tiedosto:Бутовский полигон. Средняя часть основной вывески. Бутовский полигон-2.jpg|thumb|Kuvia puhdistuksissa kadonneista.]] |
||
'''Stalinin vainot''' olivat poliittisia [[vaino]]ja, jotka alkoivat [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] 1930-luvun lopulla [[Josif Stalin]]in vahvistaessa valta-asemaansa. Varsinainen ”suuri puhdistus” ({{k-ru|Большая чистка}}) ajoittui vuosiin 1936–1938, jolloin [[Nikolai Ježov]] toimi [[NKVD|NKVD:n]] johtajana. Tämän vuoksi aikakautta on nimitetty myös ''ježovštšinaksi'' ({{k-ru|ежо́вщина}}). Vuosien 1936–1938 vainot toimeenpantiin ilman selkeää suunnitelmaa, ne kohdistuivat epämääräisesti rajattuihin ihmisryhmiin, ja ne toteutettiin huolimattomasti. Vainojen kohteeksi joutui noin 1,5 miljoonaa ihmistä.<ref>"The Great Purges." Encyclopedia of Russian History. The Gale Group, Inc, 2004. [http://www.answers.com/topic/the-great-purges Answers.com] 21.12.2007.</ref> |
'''Stalinin vainot''' olivat poliittisia [[vaino]]ja, jotka alkoivat [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] 1930-luvun lopulla [[Josif Stalin]]in vahvistaessa valta-asemaansa. Varsinainen ”suuri puhdistus” ({{k-ru|Большая чистка}}) ajoittui vuosiin 1936–1938, jolloin [[Nikolai Ježov]] toimi [[NKVD|NKVD:n]] johtajana. Tämän vuoksi aikakautta on nimitetty myös ''ježovštšinaksi'' ({{k-ru|ежо́вщина}}). Vuosien 1936–1938 vainot toimeenpantiin ilman selkeää suunnitelmaa, ne kohdistuivat epämääräisesti rajattuihin ihmisryhmiin, ja ne toteutettiin huolimattomasti. Vainojen kohteeksi joutui noin 1,5 miljoonaa ihmistä.<ref>"The Great Purges." Encyclopedia of Russian History. The Gale Group, Inc, 2004. [http://www.answers.com/topic/the-great-purges Answers.com] 21.12.2007.</ref> Yksistään [[Sandarmoh|Sandarmohin]] teloitus- ja hautapaikassa [[Itä-Karjala|Itä-Karjalassa]] tapettiin noin 800 [[Suomalaiset|suomalaista]] ja [[Inkeriläiset|inkeriläistä]]<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005032062.html|nimeke=Metsän kauhea salaisuus paljastui vasta 59 vuotta myöhemmin – suomalaisten ruumiit jäivät Sandarmohiin|julkaisu=Ilta-Sanomat|viitattu=2017-01-04|ajankohta=2017-01-04|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, 676 [[Karjalaiset (kansa)|karjalaista]] sekä yli 5 000 muuta kansallisuutta edustanutta ihmistä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://monuments.karelia.ru/objects/catalogues/sand.htm|nimeke=Страница не найдена|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=4.1.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>. Tutkimus on osoittanut, että kaikki tapettiin syyttöminä.<ref name=":0" /> |
||
Elokuun 1936 ensimmäisessä [[Moskovan oikeudenkäynnit|Moskovan oikeudenkäynnissä]] tuomittiin ”trotskilais-zinovjevilainen terroristiryhmä”, jonka 16 jäsenestä merkittävimmät olivat [[Grigori Zinovjev]] ja [[Lev Kamenev]]. Nämä olivat aiemmin kamppailleet Stalinin rinnalla vallasta [[Lev Trotski]]a vastaan. Kaikki tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Seuraavassa oikeudenkäynnissä tammikuussa 1937 tuomittiin muun muassa [[Karl Radek]] ja [[Grigori Sokolnikov]] ja kolmannessa maaliskuussa 1938 [[Nikolai Buharin]] ja [[Genrih Jagoda]]. [[Puna-armeija]]ssa järjestettiin myös puhdistus, jossa teloitettiin muun muassa viidestä [[Neuvostoliiton marsalkka|Neuvostoliiton marsalkasta]] kolme, 15 armeijankomentajasta 13, yhdeksästä amiraalista kahdeksan, 57 rintamankomentajasta 50, 186 divisioonankomentajasta 154, kaikki armeijankomissaarit ja 28 rintamankomissaarista 25.<ref>Kirjaviite Stephen Lee, ''European Dictatorships 1918-1945,'' sivu 56.</ref> |
Elokuun 1936 ensimmäisessä [[Moskovan oikeudenkäynnit|Moskovan oikeudenkäynnissä]] tuomittiin ”trotskilais-zinovjevilainen terroristiryhmä”, jonka 16 jäsenestä merkittävimmät olivat [[Grigori Zinovjev]] ja [[Lev Kamenev]]. Nämä olivat aiemmin kamppailleet Stalinin rinnalla vallasta [[Lev Trotski]]a vastaan. Kaikki tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Seuraavassa oikeudenkäynnissä tammikuussa 1937 tuomittiin muun muassa [[Karl Radek]] ja [[Grigori Sokolnikov]] ja kolmannessa maaliskuussa 1938 [[Nikolai Buharin]] ja [[Genrih Jagoda]]. [[Puna-armeija]]ssa järjestettiin myös puhdistus, jossa teloitettiin muun muassa viidestä [[Neuvostoliiton marsalkka|Neuvostoliiton marsalkasta]] kolme, 15 armeijankomentajasta 13, yhdeksästä amiraalista kahdeksan, 57 rintamankomentajasta 50, 186 divisioonankomentajasta 154, kaikki armeijankomissaarit ja 28 rintamankomissaarista 25.<ref>Kirjaviite Stephen Lee, ''European Dictatorships 1918-1945,'' sivu 56.</ref> |
||
Versio 4. tammikuuta 2017 kello 18.46
Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa 1930-luvun lopulla Josif Stalinin vahvistaessa valta-asemaansa. Varsinainen ”suuri puhdistus” (ven. Большая чистка) ajoittui vuosiin 1936–1938, jolloin Nikolai Ježov toimi NKVD:n johtajana. Tämän vuoksi aikakautta on nimitetty myös ježovštšinaksi (ven. ежо́вщина). Vuosien 1936–1938 vainot toimeenpantiin ilman selkeää suunnitelmaa, ne kohdistuivat epämääräisesti rajattuihin ihmisryhmiin, ja ne toteutettiin huolimattomasti. Vainojen kohteeksi joutui noin 1,5 miljoonaa ihmistä.[1] Yksistään Sandarmohin teloitus- ja hautapaikassa Itä-Karjalassa tapettiin noin 800 suomalaista ja inkeriläistä[2], 676 karjalaista sekä yli 5 000 muuta kansallisuutta edustanutta ihmistä[3]. Tutkimus on osoittanut, että kaikki tapettiin syyttöminä.[2]
Elokuun 1936 ensimmäisessä Moskovan oikeudenkäynnissä tuomittiin ”trotskilais-zinovjevilainen terroristiryhmä”, jonka 16 jäsenestä merkittävimmät olivat Grigori Zinovjev ja Lev Kamenev. Nämä olivat aiemmin kamppailleet Stalinin rinnalla vallasta Lev Trotskia vastaan. Kaikki tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Seuraavassa oikeudenkäynnissä tammikuussa 1937 tuomittiin muun muassa Karl Radek ja Grigori Sokolnikov ja kolmannessa maaliskuussa 1938 Nikolai Buharin ja Genrih Jagoda. Puna-armeijassa järjestettiin myös puhdistus, jossa teloitettiin muun muassa viidestä Neuvostoliiton marsalkasta kolme, 15 armeijankomentajasta 13, yhdeksästä amiraalista kahdeksan, 57 rintamankomentajasta 50, 186 divisioonankomentajasta 154, kaikki armeijankomissaarit ja 28 rintamankomissaarista 25.[4]
NKP:n pääsihteeri Nikita Hruštšov tuomitsi Stalinin poliittisen terrorin vuonna 1956 XX puoluekokouksessa.[5]
Katso myös
Lähteet
- ↑ "The Great Purges." Encyclopedia of Russian History. The Gale Group, Inc, 2004. Answers.com 21.12.2007.
- ↑ a b Metsän kauhea salaisuus paljastui vasta 59 vuotta myöhemmin – suomalaisten ruumiit jäivät Sandarmohiin Ilta-Sanomat. 4.1.2017. Viitattu 4.1.2017.
- ↑ Страница не найдена monuments.karelia.ru. Viitattu 4.1.2017.
- ↑ Kirjaviite Stephen Lee, European Dictatorships 1918-1945, sivu 56.
- ↑ Nikita S. Khrushchev: The Secret Speech — On the Cult of Personality, 1956.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stalinin vainot Wikimedia Commonsissa
