Ero sivun ”Sudan (alue)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hups
vähän lisää
Rivi 8: Rivi 8:
Kasvillisuus on pohjoisessa [[Sahel]]in [[puoliaavikko]]a ja kuivuudesta kärsivää ruoho- ja pensas[[savanni]]a. Etelässä kasvaa korkeaa heinä- ja metsäsavannia sekä jokien varsilla [[galleriametsä|galleriametsiä]]. Kuivuus ja karjan laiduntaminen uhkaavat aluetta [[aavikoituminen|aavikoitumisella]].<ref name="Afrika" />
Kasvillisuus on pohjoisessa [[Sahel]]in [[puoliaavikko]]a ja kuivuudesta kärsivää ruoho- ja pensas[[savanni]]a. Etelässä kasvaa korkeaa heinä- ja metsäsavannia sekä jokien varsilla [[galleriametsä|galleriametsiä]]. Kuivuus ja karjan laiduntaminen uhkaavat aluetta [[aavikoituminen|aavikoitumisella]].<ref name="Afrika" />


Sudanin alueen historiaan kuuluvat Pohjois-Afrikasta käyty [[karavaani]]kauppa sekä [[islam]]in leviäminen Saharan eteläpuolelle. Itä-Sudanin valtakuntia olivat [[Darfurin sulttaanikunta|Darfur]], [[Bagirmi]], [[Sennarin sulttaanikunta|Sennar]] ja [[Wadai]]. Keski-Sudanissa sijaitsivat [[Kanem-Bornu]] ja [[hausat|hausavaltiot]]. Lännessä olivat keskiaikaiset [[Ghanan kuningaskunta|Ghana]], [[Malin kuningaskunta|Mali]], [[Songhai]] ja [[mosit|mosivaltiot]]. Myöhemmin [[fulbet]] levittäytyivät laajalle alueelle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Encyclopedia of African History and Culture, volume II | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 2005 | Sivu = 211 | Tunniste = ISBN 0-8160-5270-0}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = New Encyclopedia of Africa, volume 4 | Julkaisupaikka = Farmington Hills | Julkaisija = Thomson Gale | Vuosi = 2008 | Sivu = 541–546 | Tunniste = ISBN 978-0-684-31458-7}}</ref>
Historiallisena käsitteenä [[arabit|arabien]] luoma Sudan liittyy lähinnä [[keskiaika]]an<ref>Encyclopaedia of Islam IX, s. 752, 758.</ref>. Sen historiaan kuuluvat Pohjois-Afrikasta käyty [[karavaani]]kauppa sekä [[islam]]in leviäminen Saharan eteläpuolelle. Itä-Sudanin valtakuntia olivat [[Darfurin sulttaanikunta|Darfur]], [[Bagirmi]], [[Sennarin sulttaanikunta|Sennar]] ja [[Wadai]]. Keski-Sudanissa sijaitsivat [[Kanem-Bornu]] ja [[hausat|hausavaltiot]]. Lännessä olivat keskiaikaiset [[Ghanan kuningaskunta|Ghana]], [[Malin kuningaskunta|Mali]], [[Songhai]] ja [[mosit|mosivaltiot]]. Myöhemmin [[fulbet]] levittäytyivät laajalle alueelle.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Encyclopedia of African History and Culture, volume II | Julkaisupaikka = New York | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 2005 | Sivu = 211 | Tunniste = ISBN 0-8160-5270-0}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = New Encyclopedia of Africa, volume 4 | Julkaisupaikka = Farmington Hills | Julkaisija = Thomson Gale | Vuosi = 2008 | Sivu = 541–546 | Tunniste = ISBN 978-0-684-31458-7}}</ref> [[Siirtomaa]]kaudella luotiin [[Ranskan Sudan]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato | Nimike = Historical Dictionary of Mali, fourth edition | Julkaisupaikka = Lanham | Julkaisija = Scarecrow Press | Vuosi = 2008 | Sivu = 124 | Tunniste = ISBN 978-0-8108-5603-5}}</ref> ja [[Angloegyptiläinen Sudan]], josta nykyinen [[Sudan]]in valtio on perinyt nimensä<ref>Encyclopaedia of Islam IX, s. 746.</ref>.


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume IX | Julkaisupaikka = Leiden | Julkaisija = Brill | Vuosi = 1997 | Sivu = | Tunniste = ISBN 90-04-10422-4}}

===Viitteet===
{{viitteet}}
{{viitteet}}


[[Luokka:Afrikan historia]]
[[Luokka:Afrikan maantiede]]
[[Luokka:Afrikan maantiede]]

Versio 30. joulukuuta 2016 kello 17.24

Sudanin aluetta Gambiassa.
Länsi-Sudanin savanni (vihreällä).
Itä-Sudanin savannialueet.

Sudan (arabian Bilad as-sudan, ”Mustien maa”) on luonnonmaantieteellinen alue Afrikassa Saharan autiomaan ja Keski-Afrikan sademetsien välissä. Se ulottuu 5 500 kilometrin pituisena vyöhykkeenä Atlantin valtamereltä Etiopian ylängölle ja on leveydeltään yli tuhat kilometriä. Pinnanmuodostukseltaan alue on etupäässä ylätasankoa, jonka painaumissa sijaitsevat Nigerjoen, Tšadjärven ja Valkoisen Niilin altaat.[1]

Ilmastoltaan Sudan on siirtymäaluetta kuivan aavikkoilmaston ja kostean päiväntasaajavyöhykkeen välissä. Vuoden keskilämpötilat vaihtelevat 23 ja 29 asteen välillä. Kylmimpien kuukausien lämpötilat ovat yli 20 ja kuumimpien yli 30 astetta. Lämpötilan vuorokausivaihtelut ovat jopa 10–15 astetta. Kesän monsuuni tuo päiväntasajalta sateita. Sademäärä vaihtelee pohjoisen 100–200 millimetristä etelän 1 500–2 000 millimetriin. Talven kuivana kautena puhaltaa kuuma ja kuiva harmattan-tuuli Saharasta.[1]

Kasvillisuus on pohjoisessa Sahelin puoliaavikkoa ja kuivuudesta kärsivää ruoho- ja pensassavannia. Etelässä kasvaa korkeaa heinä- ja metsäsavannia sekä jokien varsilla galleriametsiä. Kuivuus ja karjan laiduntaminen uhkaavat aluetta aavikoitumisella.[1]

Historiallisena käsitteenä arabien luoma Sudan liittyy lähinnä keskiaikaan[2]. Sen historiaan kuuluvat Pohjois-Afrikasta käyty karavaanikauppa sekä islamin leviäminen Saharan eteläpuolelle. Itä-Sudanin valtakuntia olivat Darfur, Bagirmi, Sennar ja Wadai. Keski-Sudanissa sijaitsivat Kanem-Bornu ja hausavaltiot. Lännessä olivat keskiaikaiset Ghana, Mali, Songhai ja mosivaltiot. Myöhemmin fulbet levittäytyivät laajalle alueelle.[3][4] Siirtomaakaudella luotiin Ranskan Sudan[5] ja Angloegyptiläinen Sudan, josta nykyinen Sudanin valtio on perinyt nimensä[6].

Lähteet

  • The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume IX. Leiden: Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4.

Viitteet

  1. a b c Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 396. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  2. Encyclopaedia of Islam IX, s. 752, 758.
  3. Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 211. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0.
  4. New Encyclopedia of Africa, volume 4, s. 541–546. Farmington Hills: Thomson Gale, 2008. ISBN 978-0-684-31458-7.
  5. Pascal James Imperato, Gavin H. Imperato: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 124. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5.
  6. Encyclopaedia of Islam IX, s. 746.