Ero sivun ”Richterin talo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Olimar (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
24 849 muokkausta
p fixed typo
Rivi 10: Rivi 10:
[[Valtioneuvosto]]n 175-vuotistilaisuudessa vuonna 1984 paljastettiin Richterin talon muistolaatta, joka on kiinnitetty talon seinään Yliopistonkatu 2:ssa.<ref name="Valtioneuvosto 2.10.2009" /> Laatta kuitenkin sijaitsee väärässä paikassa, 200 metriä oikeasta paikasta, ja siinä on myös kuvattuna väärä talo, Richterin talon vieressä sijainnut talo.<ref name="TS 11.9.2009" />
[[Valtioneuvosto]]n 175-vuotistilaisuudessa vuonna 1984 paljastettiin Richterin talon muistolaatta, joka on kiinnitetty talon seinään Yliopistonkatu 2:ssa.<ref name="Valtioneuvosto 2.10.2009" /> Laatta kuitenkin sijaitsee väärässä paikassa, 200 metriä oikeasta paikasta, ja siinä on myös kuvattuna väärä talo, Richterin talon vieressä sijainnut talo.<ref name="TS 11.9.2009" />


Richterin talon muistomerkki ja -laatat paljastettiin 2. lokakuta 2009, jolloin tuli kuluneeksi 200 vuotta Suomen ensimmäisen hallituksen istunnosta. Muistomerkkiä olivat paljastamassa hallituskonseljista periytyvien instituutioiden edustajat: valtioneuvostosta pääministeri [[Matti Vanhanen]], [[Korkein hallinto-oikeus|korkeimmasta hallinto-oikeudeudesta]] presidentti [[Pekka Hallberg]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimmasta oikeudesta]] presidentti [[Pauliine Koskelo]]. Laattoja on kaksi, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Muistomerkki on Richterin talon kivijalkaa kuvaava kivirivi, jossa on myös muutama Aurajoesta nostettu rakennuksen alkuperäinen kivi. Laatat on kiinnitetty kiviin.<ref name="Valtioneuvosto Turussa" />
Richterin talon muistomerkki ja -laatat paljastettiin 2. lokakuuta 2009, jolloin tuli kuluneeksi 200 vuotta Suomen ensimmäisen hallituksen istunnosta. Muistomerkkiä olivat paljastamassa hallituskonseljista periytyvien instituutioiden edustajat: valtioneuvostosta pääministeri [[Matti Vanhanen]], [[Korkein hallinto-oikeus|korkeimmasta hallinto-oikeudeudesta]] presidentti [[Pekka Hallberg]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimmasta oikeudesta]] presidentti [[Pauliine Koskelo]]. Laattoja on kaksi, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Muistomerkki on Richterin talon kivijalkaa kuvaava kivirivi, jossa on myös muutama Aurajoesta nostettu rakennuksen alkuperäinen kivi. Laatat on kiinnitetty kiviin.<ref name="Valtioneuvosto Turussa" />


Kuvanveistäjä [[Toivo Jaatinen|Toivo Jaatisen]] suunnitelemassa Valtioneuvosto 200 -juhlamitalissa on kuvattuna toisella puolella vuoden 1809 hallituskonselji aloittamassa ensimmäistä kokoustaan Richterin talossa.<ref name="Valtioneuvosto 4.12.2009" />
Kuvanveistäjä [[Toivo Jaatinen|Toivo Jaatisen]] suunnitelemassa Valtioneuvosto 200 -juhlamitalissa on kuvattuna toisella puolella vuoden 1809 hallituskonselji aloittamassa ensimmäistä kokoustaan Richterin talossa.<ref name="Valtioneuvosto 4.12.2009" />

Versio 9. marraskuuta 2016 kello 13.31

Richterin talo sijaitsi kuvassa olevien kolmen valkoisen rakennuksen vasemmalla puolella. Kuva vuodelta 1914.

Richterin talo oli Turussa sijainnut rakennus, jossa hallituskonselji eli Suomen senaatti piti ensimmäisen istuntonsa 2. lokakuuta 1809.[1] Hallituskonselji piti istuntonsa talossa vuosina 1809–1819.[2] Talo oli rakennettu 1700-luvulla.[3] Talo oli kivirakenteinen, ja siinä oli kolme kerrosta.[1]

Alueella työskenteli 1700-luvulla nahkureita, joista menestyneimpiä oli saksalaisperäinen Richterin suku. Turun rikkain porvari nahkurimestari Christoffer Richter omisti rakennuksen ja vuokrasi tilat hallituskonseljille vuonna 1809. Sittemmin senaatiksi muuttunut hallituskonselji siirtyi Helsinkiin vuonna 1819, jolloin Richter otti talon omaan käyttöönsä. Turun palossa vuonna 1827 rakennus vaurioitui pahasti, mutta se korjattiin ulkoasultaan entisen näköiseksi jo seuraavana vuonna. Richter asui talossa, mutta siihen oli sijoitettu myös viljamakasiini, koska palon jälkeen oli kaupungissa pula varastotiloista. Rakennukseen oli säilötty 17 000 tynnyriä viljoja, mikä oli liikaa talon perustuksille ja Aurajoen saviselle maalle. Talo vajosi maanvyöryssä Aurajokeen 10. toukokuuta 1830. Tapaturmassa menehtyi Richterin tyttärien kotiopettaja.[2][4] Talon kohdalle ei rakennettu uusia rakennuksia, ja loput vanhat rakennukset tontilta purettiin vuonna 1960, kun paikalle rakennettiin neljä kerrostaloa.[1][2]

Rakennus sijaitsi Turun tuomiokirkkoa vastapäätä nykyisen Multavierunkatu 1:n kohdalla Aurajoen rannalla. Rakennuksen rauniot ovat muodostaneet Aurajokeen matalikon, joka näkyy edelleen veden ollessa matalalla.[1] Turun tuomiokirkon vastapäinen joenpenkka tunnetaankin nimellä Multavieru, ja ainakin jo 1600-luvulta tunnetaan maanvyörymiä jokeen.[4]

Muistomerkit

Valtioneuvoston 175-vuotistilaisuudessa vuonna 1984 paljastettiin Richterin talon muistolaatta, joka on kiinnitetty talon seinään Yliopistonkatu 2:ssa.[5] Laatta kuitenkin sijaitsee väärässä paikassa, 200 metriä oikeasta paikasta, ja siinä on myös kuvattuna väärä talo, Richterin talon vieressä sijainnut talo.[1]

Richterin talon muistomerkki ja -laatat paljastettiin 2. lokakuuta 2009, jolloin tuli kuluneeksi 200 vuotta Suomen ensimmäisen hallituksen istunnosta. Muistomerkkiä olivat paljastamassa hallituskonseljista periytyvien instituutioiden edustajat: valtioneuvostosta pääministeri Matti Vanhanen, korkeimmasta hallinto-oikeudeudesta presidentti Pekka Hallberg ja korkeimmasta oikeudesta presidentti Pauliine Koskelo. Laattoja on kaksi, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi. Muistomerkki on Richterin talon kivijalkaa kuvaava kivirivi, jossa on myös muutama Aurajoesta nostettu rakennuksen alkuperäinen kivi. Laatat on kiinnitetty kiviin.[6]

Kuvanveistäjä Toivo Jaatisen suunnitelemassa Valtioneuvosto 200 -juhlamitalissa on kuvattuna toisella puolella vuoden 1809 hallituskonselji aloittamassa ensimmäistä kokoustaan Richterin talossa.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Karjalainen, Aku: Suomen varhaisin oma hallitus saa muistolaattansa oikealle paikalleen (ISSN 0356-133X) ts.fi. 11.9.2009. Turun Sanomat Oy. Viitattu 1.11.2014.
  2. ↑ a b c Niitemaa, Timo: Turku - Suomen pääkaupunki: Hallituksen talo kaatui Aurajokeen. Aurora, 27.2.2009, nro 1, s. 26. Turku: Turun yliopisto. ISSN 1237-6752. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 1.11.2014.
  3. ↑ Rinne, Toivo T.: ”Suomen sodasta kaupungin paloon”, Turun seitsemän vuosisataa, s. 151. Turun historiallisen yhdistyksen julkaisuja, 18. Turku: Turun historiallinen yhdistys, 1965. ISSN 0085-7440. Kirjan kyseinen luku (pdf) (viitattu 1.11.2014).
  4. ↑ a b Turku palaa kartalle: Richterin talo turku2011.fi. Turku 2011 -säätiö. Viitattu 1.11.2014.
  5. ↑ Vanhanen, Matti: Pääministeri Matti Vanhanen Richterin muistomerkki -laatan paljastustilaisuudessa Turussa 2.10.2009 valtioneuvosto.fi. 2.10.2009. Valtioneuvosto. Viitattu 1.11.2014.
  6. ↑ Valtioneuvoston 200-vuotistilaisuudet Turussa 2.10.2009 valtioneuvosto.fi. Valtioneuvosto. Viitattu 1.11.2014.
  7. ↑ Pääministeri luovutti Valtioneuvosto 200 -juhlamitalin tasavallan presidentille valtioneuvosto.fi. 4.12.2009. Valtioneuvosto. Viitattu 1.11.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Richterin_talo&oldid=16053955”