Pekka Hallberg

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pekka Hallberg heinäkuussa 2013.

Pekka Ilmari Hallberg (s. 12. kesäkuuta 1944 Joensuu)[1] on suomalainen juristi, joka toimi korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä 1993–2012. Hän on Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden dosentti ja Joensuun yliopiston julkisoikeuden dosentti. Hän on väitellyt sekä oikeustieteen (1978) että valtiotieteen tohtoriksi (2004). Hän on myös varatuomari (1972).[1]

Hallberg on ollut korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä vuodesta 1979 ja presidentti vuodesta 1993 vuoteen 2012. Lisäksi hän on toiminut oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena, Suomen akatemian tutkijana ja hallinto-oikeuden virkaa toimittavana professorina. Hallberg on ollut keskeisesti mukana viimeisimmissä valtiosääntöuudistuksissa ja osallistunut erityisesti perusoikeussäännösten kehittämiseen ja soveltamiseen myös käytännössä.

Hallberg oli puheenjohtaja Paavo Lipposen pääministerikaudella asetetussa, vuosina 1999–2003 toimineessa kielilakikomiteassa, jonka toiminnan tuloksena Suomeen säädettiin uusi kielilaki ja uusi kielitaitolaki.

Hallberg ilmoitti kiinnostuksensa asettua ehdolle vuoden 2012 presidentinvaaleihin kansalaisliikkeen riveistä,[2] mutta päätti lokakuussa 2011 jättäytyä ulos vaaleista.[3]

Hallberg valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1992.[4]

Isoäitien käännytysjupakka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi ulkomaalaista isoäitiä määrättiin käännytettäviksi Suomesta keväällä 2010. Hallberg vastusti KHO:n päätöstä, jossa hylättiin äidin tekemä valitus. Hallberg jäi kuitenkin vähemmistöön kun KHO äänesti asiasta. Hallberg lähetti kirjeen poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle ja käännyttämisestä vastaaville poliiseille ja esitti ”tuomioistuimen kannalta”, ettei käännytyksiä kannattanut kiirehtiä seurauksella, että poliisi viivästytti käännyttämisiä. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen käsitteli Hallbergin menettelyä. Jääskeläisen mukaan presidentti Hallberg puuttui tuomioistuimen sisäiseen riippumattomuuteen, kun hän esitti ”tuomioistuimen kannalta” näkemyksiä käännytysten täytäntöönpanosta.[5] Myöhemmin Hallberg kiisti, että hän olisi viivyttänyt käännytyspäätöksen täytäntöönpanoa. Hän korosti oman näkemyksensä inhimillisyyttä.[6]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuussa syntynyt Hallberg on viettänyt lapsuutensa Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Porin Lyseosta vuonna 1963. Oikeustieteen tohtoriksi hän väitteli Helsingin yliopistossa vuonna 1978.[7]

Hallberg toimii Pohjois-Karjalan valtuuskunnan puheenjohtajana[8] ja hänet nimettiin myös Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunnan puheenjohtajaksi joulukuussa 2007.[9] Hallberg toimi vuoteen 2011 asti Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtajana.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hallberg, Pekka ym.: Perusoikeudet. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 978-951-6-70006-2. (uudistettu painos 2011)
  • Hallberg, Pekka & Hannus, Arno: Kuntalaki. 4. laitos 2009. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 978-951-0-20428-3.
  • Oikeus puntarissa: Puheenvuoro. Helsinki: Werner Söderström lakitieto, 1997. ISBN 951-670-002-0.
  • Oikeudenmukainen oikeudenkäynti 2000-luvulla: Puheenvuoro. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 2001. ISBN 952-14-0504-X.
  • Arvot tasapainossa? Mietteitä oikeudesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-31144-8.
  • Oikeuden ja vallan solmuja. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38387-2.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 146–147. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
  2. Pekka Hallberg lähdössä presidenttiehdokkaaksi Helsingin Sanomat. 20.9.2011. Viitattu 20.9.2011.
  3. Ahokas, Peppiina: Pekka Hallberg vetäytyi presidenttikisasta HS.fi. 25.10.2011. Viitattu 25.10.2011.
  4. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.
  5. Paakkanen, Mikko: KHO:n presidentille moitteet isoäitien käännytysjutussa Helsingin Sanomat. 16.2.2011. Viitattu 14.9.2011.
  6. KHO:n Hallberg: Isoäitien käännytystapaus oli murheellinen juttu Yle Uutiset. 27.2.2011. Viitattu 14.9.2011.
  7. Helsingin yliopisto, väitöskirjatiivistelmät Viitattu 27.10.2012.
  8. Pohjois-Karjalan valtuuskunta – työtä maakunnan hyväksi Karjalainen Osakunta. Viitattu 16.12.2007.
  9. Hallberg Itä-Suomen yliopiston neuvottelukunnan johtoon. Viikkosavo, 15.12.2007, 129. vsk, nro 97, s. 7.
Korkein hallinto-oikeus Edeltäjä:
Antti Suviranta
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
1993–2012
Seuraaja:
Pekka Vihervuori