Ero sivun ”WC” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
fix |
p fix |
||
Rivi 38: | Rivi 38: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
⚫ | |||
{{Palstoitus alkaa|leveä}} |
{{Palstoitus alkaa|leveä}} |
||
* [[Kuivakäymälä]] |
* [[Kuivakäymälä]] |
||
Rivi 49: | Rivi 48: | ||
* [[Sanitaatio]] |
* [[Sanitaatio]] |
||
* [[Käymälät Japanissa]] |
* [[Käymälät Japanissa]] |
||
{{Palstanvaihto}} |
|||
⚫ | |||
{{Palstoitus loppuu}} |
{{Palstoitus loppuu}} |
||
Versio 16. lokakuuta 2016 kello 23.31
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Mainossivusto on huono lähde |
WC (engl. water closet) on käymälä, jossa ihmisen eritteet huuhdotaan veden avulla viemäriverkostoon. Varusteisiin kuuluu vedellä huuhdeltava WC-istuin, puhekielessä WC-pönttö.
WC:n varusteluun kuuluu yleensä myös lavuaari, jossa kädet pestään hygieniasyistä saippualla WC:ssä käynnin jälkeen. Julkisissa WC:issä kädet kuivataan kertakäyttöisillä kuivauspyyhkeillä, liikkuvaa kangasta käyttävällä pyyheautomaatilla tai käsienkuivaajalla.
Etenkin kodeissa lavuaarin hanaan on usein yhdistetty pieni käsisuihku WC-istuimella tehtävää alapesua varten.
Toiminta
Vedellä huuhdottavan WC-pöntön säiliön vesi valuu kytkintä käytettäessä nopeasti pönttöön ja huuhtoo sen tyhjäksi viemäriin, minkä jälkeen säiliö täyttyy uudelleen vedellä. Nykyiset WC-istuimet kuluttavat vain noin 4–6 litraa vettä yhdellä pöntön huuhtelulla, kun taas aiemmat WC:t saattoivat kuluttaa jopa yhdeksän litraa.[1] Vesi muodostaa hygieenisen eristeen, hajulukon huonetilan ja viemäriverkoston välille.
Vesikäymälä tunnetaan jo antiikin ajoilta. Modernin WC:n kehittäjänä pidetään John Haringtonia.
Monissa julkisissa tiloissa on erilliset WC:t miehille ja naisille. Miesten WC-tiloissa on yleensä tavallisten käymälöiden ohella myös pisoaareja. Julkisissa tiloissa on usein myös inva-WC, joka toimii monesti myös lastenhoitohuoneena. Inva-WC:t ovat tavallista tilavampia, ja pöntön sivuilla on käsituet. Joissakin inva-WC:issä, eritoten sairaalassa sijaitsevissa, saattaa olla myös hätäkutsujärjestelmä.
Lentokoneiden ja muiden kulkuneuvojen WC:t hyödyntävät tyypillisesti alipainetta ja tyhjiötekniikkaa. Tällöin minimoidaan käymälän veden kulutus ja samalla pienennetään kulkuneuvon vesilastin massaa. Nykyisin junien WC:t toimivat yleensä alipaineella, mutta vanhemmissa junissa jätökset saatetaan laskea yhä suoraan raiteille.
Kuiva- ja kompostikäymälä tarkoittaa käymälää, jossa ei käytetä vettä WC:n huuhteluun. Niissä ulosteiden päälle laitetaan kariketta. Kuiva- ja kompostikäymälät ovat etenkin maaseudulla ja kesämökeillä vettä säästävä vaihtoehto tavanomaisen WC:n sijaan.
WC-ilmaisun käytöstä
Vaikka WC-lyhenne tulee englannin kielen käsitteestä ”water closet”, kyseinen nimitys on vanhanaikaista kieltä eikä sitä enää käytetä englannissa.[2] Nykykielessä sanat ovat restroom, toilet tai lavatory. Suomen puhekieleen on muodostunut ilmaus ”vessa” tai ruotsin mukaan ”vesiklosetti”.
Galleria
-
Brisbanen kaupungintalon miesten WC-tilat. Kuvan oikeassa laidassa on pisoaareja.
-
Moderni, automatisoiduilla istuinsuojilla varustettu WC Chicagon O'Haren lentoasemalla.
-
Esteetön inva-WC Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
-
Boeing 747 -lentokoneen WC.
-
Vandalismi on valitettavan yleistä julkisissa WC:eissä. Koska WC on lukittava tila, ongelmaa on vaikea ratkaista.
-
Japanilaistyylinen käymälä, jonka viemäriaukon päälle kyykistytään. Kynnyksen vieressä olevat tossut ovat käymälän käyttäjää varten.
-
WC:n vetämisestä kuuluva ääni
Katso myös
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
- Furrer, Daniel: Vessakirja: Pikkulan kulttuurihistoriaa. (Wasserthron und Donnerbalken: Eine kleine Kulturgeschicte des stillen Örtchens, 2004.) Suomentanut Veikko Ahola. Jyväskylä: Atena, 2006. ISBN 951-796-444-7.
- Juuti, Petri S. & Wallenius, Katri J.: Kaivot ja käymälät – Brief History of Wells and Toilets. KehräMedia, 2005. ISBN 951-44-6251-3. Teoksen verkkoversio.