Ero sivun ”Vieno Kekkonen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
muotoiluja |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Muusikko |
{{Muusikko |
||
| nimi = Vieno Kekkonen |
| nimi = Vieno Kekkonen |
||
| kuva = [[file:Vieno Kekkonen-91.jpg| |
| kuva = [[file:Vieno Kekkonen-91.jpg|220px]] |
||
| syntynyt = {{Syntymäaika ja ikä|6|9|1934}}<br/>[[Karttula]] |
| syntynyt = {{Syntymäaika ja ikä|6|9|1934}}<br/>[[Karttula]] |
||
| kuollut = |
| kuollut = |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| musicbrainz = |
| musicbrainz = |
||
}} |
}} |
||
⚫ | |||
'''Vieno Kekkonen-Sauri''' (s. [[6. syyskuuta]] [[1934]] [[Karttula]]) on suomalainen [[Iskelmämusiikki|iskelmälaulaja]]. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "[[Texasin keltaruusu|Preerian keltainen ruusu]]" (Yellow rose of Texas, [[1955]]), "[[Sateenkaaren tuolla puolen]]" (Over the Rainbow, 1956), "Sävel rakkauden" (1957), "Hiljaa virtaa joki" (1959), "Ei koskaan sunnuntaisin" (1960), "[[Kesäyö]]" (Summertime, 1960) ja "Ensimmäinen rakkaus" (1962). |
'''Vieno Kekkonen-Sauri''' (s. [[6. syyskuuta]] [[1934]] [[Karttula]]) on suomalainen [[Iskelmämusiikki|iskelmälaulaja]]. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "[[Texasin keltaruusu|Preerian keltainen ruusu]]" (Yellow rose of Texas, [[1955]]), "[[Sateenkaaren tuolla puolen]]" (Over the Rainbow, 1956), "Sävel rakkauden" (1957), "Hiljaa virtaa joki" (1959), "Ei koskaan sunnuntaisin" (1960), "[[Kesäyö]]" (Summertime, 1960) ja "Ensimmäinen rakkaus" (1962). |
||
== Elämä ja ura == |
== Elämä ja ura == |
||
Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran [[Lahden kaupunginteatteri]]ssa<ref name="Virkkunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Suomentaja = | Vuosi = 1970| |
Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran [[Lahden kaupunginteatteri]]ssa.<ref name="Virkkunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Suomentaja = | Vuosi = 1970| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava }}</ref> Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa [[Heidi Krohn]], [[Tea Ista]] ja [[Ritva Valkama]].<ref name="rautiainen"/> Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. [[Matti Kassila]]n elokuvissa ''[[Hilmanpäivät]]'' (1954), jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä ''[[Isän vanha ja uusi]]'' (1956) arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin. |
||
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | |
|||
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa [[Heidi Krohn]], [[Tea Ista]] ja [[Ritva Valkama]].<ref name="rautiainen"/> Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. [[Matti Kassila]]n elokuvissa ''[[Hilmanpäivät]]'' (1954), jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä ''[[Isän vanha ja uusi]]'' (1956) arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin. |
|||
Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä [[Fazer Finnlevy|Fazer]]-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi [[Scandia]]lle.<ref> |
Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä [[Fazer Finnlevy|Fazer]]-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi [[Scandia]]lle.<ref>Gronow, Pekka – Lindfors, Jukka – Nyman, Jake: ''Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 201. Helsinki: Tammi, 2004.</ref> Lopullisen läpimurtonsa hän teki [[Sauvo Puhtila|Saukin]] suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".<ref name="rautiainen">Rautiainen, Reima: Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen. ''Aamulehti'' 6.9.2014, s. B 8.</ref> |
||
Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut [[Spede Pasanen]] suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö [[Toivo Kärki]] mieltyi kokelaan ääneen.<ref name="rautiainen"/> 1960-luvulla hän esiintyi muun muassa [[Jaakko Salo]]n ja [[Erkki Valaste]]en orkesterien solistina<ref name="Virkkunen" />. |
Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut [[Spede Pasanen]] suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö [[Toivo Kärki]] mieltyi kokelaan ääneen.<ref name="rautiainen"/> 1960-luvulla hän esiintyi muun muassa [[Jaakko Salo]]n ja [[Erkki Valaste]]en orkesterien solistina<ref name="Virkkunen" />. |
||
Rivi 30: | Rivi 27: | ||
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat [[Brita Koivunen]] ja [[Pirkko Mannola]]. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa vuonna 2005 [[Marjatta Leppänen]]. |
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat [[Brita Koivunen]] ja [[Pirkko Mannola]]. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa vuonna 2005 [[Marjatta Leppänen]]. |
||
Vieno Kekkonen on aviossa [[Eero Sauri]]n kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. He muuttivat Helsingistä Pohjois-Ruotsin [[Pajalan kunta|Pajalaan]] Eero Saurin jäätyä eläkkeelle [[Sanoma Magazines Finland]]in kustannusjohtajan työstä.<ref>http://www.kemi.fi/lukio/Seniorit/yhteiskunnallisiavaikuttajia/vaikuttajat/euro_sauri.html</ref> |
Vieno Kekkonen on aviossa [[Eero Sauri]]n kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. He muuttivat Helsingistä Pohjois-Ruotsin [[Pajalan kunta|Pajalaan]] Eero Saurin jäätyä eläkkeelle [[Sanoma Magazines Finland]]in kustannusjohtajan työstä.<ref>http://www.kemi.fi/lukio/Seniorit/yhteiskunnallisiavaikuttajia/vaikuttajat/euro_sauri.html</ref> Myös tytär Elina Sauri on esiintynyt laulajana.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Koppinen, Mari | www=http://www.hs.fi/paivanlehti/01082016/a1469929374983 | Otsikko=50-luvun laulaja pukeutui ihanaan keijukaismekkoon, mutta alta pilkisti laamapaita | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=1.8.2016 | Sivut=B 4–6 }}</ref> |
||
==Levyjä== |
==Levyjä== |
||
⚫ | |||
* ''Vieno Kekkosta tapaamassa'' (1957) |
* ''Vieno Kekkosta tapaamassa'' (1957) |
||
* ''Vieno Kekkonen'' (1959) |
* ''Vieno Kekkonen'' (1959) |
||
Rivi 45: | Rivi 43: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://pomus.net/001570 Vieno Kekkonen Pomus.netin tietokannassa] |
* [http://pomus.net/001570 Vieno Kekkonen Pomus.netin tietokannassa.] |
||
* {{Äänitearkisto|laulu|Kekkonen+Vieno|Vieno Kekkosen}} |
* {{Äänitearkisto|laulu|Kekkonen+Vieno|Vieno Kekkosen}} |
||
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=4&a=3957 YLE Elävä arkisto: Vieno Kekkonen laulaa] |
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=4&a=3957 YLE Elävä arkisto: Vieno Kekkonen laulaa.] |
||
* [http://yle.fi/uutiset/yha_keikkaileva_80-vuotias_vieno_kekkonen_itsekin_vahan_hammastyin_naita_vuosia/7323004 Vieno Kekkosen haastattelu Yle.fi -sivulla] |
* [http://yle.fi/uutiset/yha_keikkaileva_80-vuotias_vieno_kekkonen_itsekin_vahan_hammastyin_naita_vuosia/7323004 Vieno Kekkosen haastattelu Yle.fi -sivulla.] |
||
{{Commonscat-rivi|Vieno Kekkonenl}} |
|||
{{tynkä/Muusikko}} |
{{tynkä/Muusikko}} |
||
Versio 1. elokuuta 2016 kello 22.06
Vieno Kekkonen | |
---|---|
[[Tiedosto:|250px|]] | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. syyskuuta 1934 Karttula |
Ammatti | Muusikko |
Muusikko | |
Laulukielet |
suomi englanti |
Aktiivisena | 1950-luku– |
Tyylilajit | iskelmä |
Soittimet | laulu |
Levy-yhtiöt | Warner Music Finland |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Vieno Kekkonen-Sauri (s. 6. syyskuuta 1934 Karttula) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "Preerian keltainen ruusu" (Yellow rose of Texas, 1955), "Sateenkaaren tuolla puolen" (Over the Rainbow, 1956), "Sävel rakkauden" (1957), "Hiljaa virtaa joki" (1959), "Ei koskaan sunnuntaisin" (1960), "Kesäyö" (Summertime, 1960) ja "Ensimmäinen rakkaus" (1962).
Elämä ja ura
Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran Lahden kaupunginteatterissa.[1] Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa Heidi Krohn, Tea Ista ja Ritva Valkama.[2] Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. Matti Kassilan elokuvissa Hilmanpäivät (1954), jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä Isän vanha ja uusi (1956) arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin.
Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä Fazer-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi Scandialle.[3] Lopullisen läpimurtonsa hän teki Saukin suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".[2]
Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut Spede Pasanen suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö Toivo Kärki mieltyi kokelaan ääneen.[2] 1960-luvulla hän esiintyi muun muassa Jaakko Salon ja Erkki Valasteen orkesterien solistina[1].
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat Brita Koivunen ja Pirkko Mannola. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa vuonna 2005 Marjatta Leppänen.
Vieno Kekkonen on aviossa Eero Saurin kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. He muuttivat Helsingistä Pohjois-Ruotsin Pajalaan Eero Saurin jäätyä eläkkeelle Sanoma Magazines Finlandin kustannusjohtajan työstä.[4] Myös tytär Elina Sauri on esiintynyt laulajana.[5]
Levyjä
- Vieno Kekkosta tapaamassa (1957)
- Vieno Kekkonen (1959)
- Eri esittäjiä: 16 tähteä – 16 iskelmää (1975, Finndisc)
- 50-luvun parhaita (1979, Peel Records)
- Sävelkansio (1980, Finnlevy)
- Unohtumattomat (1993, Finnlevy)
- 20 suosikkia – Kesän vihreät lehvät (1999, Warner Music)
Lähteet
- ↑ a b Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
- ↑ a b c Rautiainen, Reima: Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen. Aamulehti 6.9.2014, s. B 8.
- ↑ Gronow, Pekka – Lindfors, Jukka – Nyman, Jake: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 201. Helsinki: Tammi, 2004.
- ↑ http://www.kemi.fi/lukio/Seniorit/yhteiskunnallisiavaikuttajia/vaikuttajat/euro_sauri.html
- ↑ Koppinen, Mari: 50-luvun laulaja pukeutui ihanaan keijukaismekkoon, mutta alta pilkisti laamapaita. Helsingin Sanomat, 1.8.2016, s. B 4–6. Artikkelin verkkoversio.