Ero sivun ”Tuusulanjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
järviwiki ja toinen lähde |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Tuusulanjärven laskujoki [[Tuusulanjoki]] alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee [[Vantaanjoki|Vantaanjokeen]]. Lännestä Tuusulanjärveen laskee [[Rusutjärvi|Rusutjärvestä]] alkava Haukkaoja. |
Tuusulanjärven laskujoki [[Tuusulanjoki]] alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee [[Vantaanjoki|Vantaanjokeen]]. Lännestä Tuusulanjärveen laskee [[Rusutjärvi|Rusutjärvestä]] alkava Haukkaoja. |
||
| ⚫ | Tuusulanjärven itärantaa |
||
Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä. |
Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä. |
||
| ⚫ | Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi |
||
Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt [[rehevöityminen|rehevöitymään]], koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista [[lannoite|lannoitteet]] pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella. |
Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt [[rehevöityminen|rehevöitymään]], koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista [[lannoite|lannoitteet]] pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella. |
||
==Historia== |
|||
Tuusulanjärven allas on osa miljoonien vuosien takaisessa [[maanjäristys|maanjäristyksessä]] syntynyttä laaksoa, johon kuuluu myös [[Pitkäjärvi (Espoo)|Espoon Pitkäjärvi]]. Monista Suomen järvistä poiketen Tuusulanjärvi ei siis ole [[Veiksel-jääkausi|jääkautista]] perua. Nykyinen järvi alkoi kuroutua irti siihen yltäneestä [[vuono]]sta noin 9000 vuotta sitten.<ref name=hist>[http://www.tuusulanjarvi.org/historia/ Historia] Tuusulanjarvi.org</ref> |
|||
| ⚫ | Tuusulanjoen alkupäässä sekä järven etelä- ja länsipuolella on merkkejä jo varhais[[kivikausi|kivikautisesta]] asutuksesta, mutta pysyvä asutus alkoi vasta 1300-luvulla. Ensimmäinen kylä lienee järven rannalle sijoittunut Vanhakylä.<ref name=hist/> Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Kauk-<ref name=hist/> tai Pitkäjärveksi{{lähde}} sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille. |
||
| ⚫ | Tuusulanjärven itärantaa myötäilevä Tuusulan [[Rantatie (Tuusula)|Rantatie]] oli aikoinaan osa [[Helsinki|Helsingistä]] [[Lahti|Lahteen]] johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat [[Jean Sibelius]], [[Pekka Halonen]] ja [[Eero Järnefelt]], ja alueelle muodostuikin huomattava [[Tuusulanjärven taiteilijayhteisö]]. Pekka Halosen asuintalo [[Halosenniemi]] sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita. |
||
Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen [[limnologia]]n professori [[Heikki Järnefelt]], Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.<ref>[https://web.archive.org/web/20070929084609/http://www.tuusulanjarvi.org/?p=tutkimus&l=fi Jaakko Syrjämäki, Järveä tutkittu jo vuosisata.] Tuusulanjarvi.org</ref> |
Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen [[limnologia]]n professori [[Heikki Järnefelt]], Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.<ref>[https://web.archive.org/web/20070929084609/http://www.tuusulanjarvi.org/?p=tutkimus&l=fi Jaakko Syrjämäki, Järveä tutkittu jo vuosisata.] Tuusulanjarvi.org</ref> |
||
Versio 18. heinäkuuta 2016 kello 22.09
| Tuusulanjärvi | |
|---|---|
 Näkymä etelään Järvenpään Tervanokasta. |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Tuusula, Järvenpää |
| Pinta-ala | 592,04 ha, 6 km² |
| Pinnankorkeus | 37,8 m |
| Rantaviiva | 22,13 km |
| Keskisyvyys | 3,2 m |
| Tilavuus | 0,018 7 km³ |
| Laskujoki | Tuusulanjoki |
| Järvinumero | 21.082.1.001 |
Tuusulanjärvi (aiemmin myös Pitkäjärvi ja Kaukajärvi) on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä.[1] Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella.
Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Haukkaoja.
Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä.
Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt rehevöitymään, koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella.
Historia
Tuusulanjärven allas on osa miljoonien vuosien takaisessa maanjäristyksessä syntynyttä laaksoa, johon kuuluu myös Espoon Pitkäjärvi. Monista Suomen järvistä poiketen Tuusulanjärvi ei siis ole jääkautista perua. Nykyinen järvi alkoi kuroutua irti siihen yltäneestä vuonosta noin 9000 vuotta sitten.[2]
Tuusulanjoen alkupäässä sekä järven etelä- ja länsipuolella on merkkejä jo varhaiskivikautisesta asutuksesta, mutta pysyvä asutus alkoi vasta 1300-luvulla. Ensimmäinen kylä lienee järven rannalle sijoittunut Vanhakylä.[2] Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Kauk-[2] tai Pitkäjärveksilähde? sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.
Tuusulanjärven itärantaa myötäilevä Tuusulan Rantatie oli aikoinaan osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita.
Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.[3]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Tuusulanjärvi, Järviwiki
- ↑ a b c Historia Tuusulanjarvi.org
- ↑ Jaakko Syrjämäki, Järveä tutkittu jo vuosisata. Tuusulanjarvi.org
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuusulanjärvi Wikimedia Commonsissa
