Ero sivun ”Operaatio Lachsfang” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
141 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
w, f
p (pilkkuja lisätty)
(w, f)
'''Operaatio Lachsfang''' ('lohenpyynti') oli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] [[natsi-Saksa|Saksan]] suunnitelma [[Kantalahti (kaupunki)|Kantalahden]] ja [[Belomorsk]]in valtaamiseksi [[Suomi|Suomen]] tuella. Tarkoitus oli katkaista [[Muurmannin rata]] kokonaan, jotta estettäisiin [[Lend-lease|liittoutuneiden materiaalikuljetuksia]] Neuvostoliittoon[[Neuvostoliitto]]on [[Murmansk]]in sataman kautta.
 
Operaation suunnittelu alkoi [[Saksan XXXVI armeijakunta|Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunnassa]] 22. heinäkuuta 1942.
Suunnitelman mukaan vuoristoarmeijakunnan piti 80 &nbsp;000 miehensotilaan voimin hyökätä pohjoisessa Kantalahden suuntaan ja Suomen samalla vallata etelämpänä Belomorsk. Suomi oli ollut aiemmin poliittisista syistä vastahakoinen Muurmannin radan katkaisemiseen. Saksan yhteysupseeri [[Waldemar Erfurth|kenraali Erfurth]] tunnusteli aluksi Suomen kantaa Hitlerin[[Adolf Hitler]]in päiväkäskyyn nro 44 yleisesikunnan päällikkö [[Erik Heinrichs]]ilta, sitten ylipäällikkö [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimilta]]ilta. Mannerheim suhtautui nyt elokuun alussa hankkeeseen muodollisesti pidättyvän myönteisesti, mutta asetti Suomen osallistumiselle korkeat ehdot. Ensinnäkin Saksan olisi ensin vallattava [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]] ([[operaatio Nordlicht (1942)|operaatio Nordlicht]]), jotta Suomi voisi vapauttaa [[Karjalankannaksen valtaus 1941|Kannaksella olleita joukkojaan]] Belomorskin operaatioon. Suomen piti myös saada [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Saksan ilmavoimien]] tuki ja runsaita polttoainetoimituksia. Lisäksi Mannerheim edellytti, että Saksa Leningradin vallattuaan olisi itse ensin hyökännyt [[Syväri]]n suunnassa antaen Suomelle selustatukea, mikä näytti vaikeasti toteutettavalta vaatimukselta. Näillä ehdoilla Mannerheim lupasi kymmenen suomalaisdivisioonan ja panssaroidun divisioonan aloittavan hyökkäyksen koilliseen [[Maaselän Ryhmä|Maanselän rintamalta]]. Nähtiin välttämättömäksi, että operaatio saataisiin toteutetuksi ennen talven tuloa.<ref name=HL1>Henrik O. Lunde (2011) Finland's War of Choice: The Troubled German-Finnish Coalition in WWII. Casemate Publishers [http://books.google.fi/books?id=1izr3Cwhtz8C&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false Google Books]</ref>
 
Hitlerin päiväkäsky nro 45 heinäkuussa 1942 määräsi [[Pohjoinen armeijaryhmä|pohjoisen armeijaryhmän]] valmistautumaan Leningradin valtaukseen eli operaatio Nordlichtiin viimeistään syyskuussa 1942. Pohjoisen armeijaryhmään kuulunut [[Saksan 5. vuoristodivisioona]] oli tarkoitus vapauttaa 15. elokuuta osallistumaan Lachsfangiin. Tämän osoittauduttua vaikeaksi Hitler määräsi Norjasta[[Norja]]sta [[Saksan 3. vuoristodivisioona|3. vuoristodivisioonan]] Suomeen. Neuvostoliiton aloitettua massiivisen hyökkäyksen pohjoista armeijaryhmää vastaan [[Vahriselkä|Vahriselässä]] 27. elokuuta 1942 Saksa joutui suuntaamaan tämänkin joukon Leningradin rintaman tueksi. Saksa päätyi hylkäämään operaatio Nordlichtin 20. lokakuuta, ja tämän myötä hautaamaan myös Lachsfangin.<ref name=HL2>Henrik O. Lunde (2013) Hitler's Wave-Breaking Concept: An Analysis of the German End-Game in the Baltic. Casemate Publishers [http://books.google.fi/books?id=6thybDfFTV0C&dq=operation+Lachsfang&hl=fi&source=gbs_navlinks_s Google Books] Sivut 82-84 ja 273.</ref> Suomalaiset eivät tämän jälkeen suunnitelleet uutta hyökkäystä Belomorskiin.
 
==Lähteet==
23 006

muokkausta

Navigointivalikko