Waldemar Erfurth

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Waldemar Erfurth
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Waldemar Erfurth (oikealla).
Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Waldemar Erfurth (oikealla).
Henkilötiedot
Syntynyt 4. elokuuta 1879
Berliini, Saksa
Kuollut 2. toukokuuta 1971 (91 vuotta)
Tübingen, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Natsi-Saksan vuosina 1935–1945 käytössä ollut lippu. Saksa
Palveluvuodet 1897–1931, 1934–1945
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo jalkaväenkenraali

Waldemar Erfurth (4. elokuuta 1879 Berliini, Saksa2. toukokuuta 1971 Tübingen, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen jalkaväenkenraali toisen maailmansodan aikana. Erfurth oli komennettu Suomeen yhteysupseeriksi Suomen armeijan esikuntaan Mikkelin Päämajaan.

Erfurth liittyi Saksan keisarilliseen armeijaan vuonna 1897. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa hän palveli kapteenin arvoisena XX armeijakunnan päämajassa. Erfurth ehti jäädä eläkkeelle vuonna 1931, ennen kuin kansallissosialistit nousivat valtaan kaksi vuotta myöhemmin.[1]

Syyskuussa 1934 maavoimat kutsuivat Erfurthin armeijan pääesikuntaan, jossa hän pysyi, kunnes sai kesällä 1941 siirron Suomeen Mikkeliin yhteysupseeriksi saksalaisten yhdysesikunta Nordiin.[1] Tehtävänimikkeenä oli "saksalainen kenraali Suomen päämajassa" (Deutscher General im Finnischen Hauptquartier). Hän toimi Saksan itärintaman sotatoimien johtamisesta vastaavan Oberkommando des Heeresin (OKH) alaisuudessa päätehtävänään toimia Hitlerin ja Mannerheimin välisenä yhteysupseerina. Hän piti yhteyttä Johtajanpäämajaan (Führerhauptquartier) ja Wehrmachtin operaatioiden suunnittelusta vastavaan Alfred Jodliin. Hänen välittömiä esimiehiään olivat OKH:n esikuntapäällikkö Franz Halder ja Jodl.[2] Pekka Visurin mukaan Ehrfurt ei missään vaiheessa ollut natsi.[3]

Erfurth pysyi tehtävissään Suomessa syksyyn 1944 asti, jolloin Suomi solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa ja aloitti sotatoimet Saksaa vastaan. Erfurth siirrettiin Führer-reserviin. Joulukuusta 1944 sodan loppuun hän oli pääesikunnan käytössä. Yhdysvaltalaiset joukot vangitsivat hänet 6. toukokuuta 1945. Hänet vapautettiin sotavankeudesta kesällä 1947.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen Erfurth kirjoitti muun muassa ajastaan Suomessa kertovia kirjoja, kuten suomennetut Suomi sodan myrskyissä 1941–1944 ja Muurmannin radan ongelma. Edellistä teosta Visuri pitää käyttökelpoisena, kun haetaan jälkikäteisiä selityksiä Erfurthin ja saksalaisten toiminnalle Suomessa jatkosodan aikana, sen sijaan historiallisena dokumenttina hän ei päiväkirjaan verrattuna näe siinä ansioita, sillä se kuvastaa kylmän sodan aikakautta ja myötäilee amerikkalaisten näkökantoja, ja Erfurth joutui siinä salaamaan Suomen ja Saksan pitkälle menevää yhteistyötä.[4]

Hänen päiväkirjoistaan on julkaistu Sotapäiväkirja vuodelta 1944 ja teoksessa Saksan kenraali sotapäiväkirja vuodelta 1941. Hän aloitti päiväkirjan pitämisen heti saatuaan tehtävän lähteä Suomeen yhteyskenraaliksi. Sodan päätyttyä hän oli yhteistyössä Yhdysvaltoihin siirtyneen Franz Halderin kanssa ja laati muun muassa Saksan yleisesikunnan historian Die Geschichte des deutschen Generalstabes von 1918 bis 1945.[2].

Erfurthin koko laajan, 1070-sivuisen päiväkirjan käsikirjoitusta säilytetään Suomen kansallisarkistossa ja toista kappaletta Saksan sota-arkistossa (Bundesarchiv-Militärarchiv) Freiburgissa.[5]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Der Finnische Krieg 1941–1944. 1950, 2. muokattu painos Limes, Wiesbaden / München 1977; taskukirjapainos: Heyne, München 1978
    • Suomi sodan myrskyssä 1941–1944; suom. W. E. Tuompo. WSOY 1951
  • Muurmannin radan ongelma; saksankielisestä käsikirjoituksesta suom. Lauri Hirvensalo; suomennoksen tarkistanut sotilassanaston osalta W. E. Tuompo. WSOY 1952
  • Sotapäiväkirja vuodelta 1944; saksankielisestä käsikirjoituksesta suom. Eino E. Suolahti; sotilassanaston osalta tarkistanut Tauno Kuosa. WSOY 1954 – 2. p. Docendo 2014 (sisältää Pekka Visurin kirjoittaman uuden johdannon)
  • Die Geschichte des deutschen Generalstabs von 1918 bis 1945(= Studien zur Geschichte des 2. Weltkrieges. Bd. 1). Musterschmidt, Göttingen u.a. 1957. (2., uudistettu ja laajennettu p. 1960; 3. korjattu p. 1963)
  • Pekka Visuri: Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo, 2017 ISBN 978-952-291-388-3 (sisältää Erhurthin päiväkirjan vuodelta 1941)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Axis Biographical Research
  2. a b Visuri 2017, s. 19
  3. Visuri 2017, s. 23
  4. Visuri 2017, s. 22–23
  5. Kai Byman, Käsikirjoitus: Mannerheimin kotinatsi, MOT, Yle (ohjelman käsikirjoitus) viitattu 4.10.2017