Ero sivun ”Vieno Kekkonen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
13 002 muokkausta
p korjattu linkki täsmennyssivuun iskelmä using AWB
Rivi 16: Rivi 16:
}}
}}
[[File:Vieno kekkonen.jpg|thumb|Vieno Kekkonen asunnossaan vuonna 1960.]]
[[File:Vieno kekkonen.jpg|thumb|Vieno Kekkonen asunnossaan vuonna 1960.]]
'''Vieno Kekkonen-Sauri''' (s. [[6. syyskuuta]] [[1934]] [[Karttula]]) on suomalainen [[Iskelmä|iskelmälaulaja]]. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "[[Texasin keltaruusu|Preerian keltainen ruusu]]" (Yellow rose of Texas, [[1955]]), "[[Sateenkaaren tuolla puolen]]" (Over the Rainbow, 1956), "Sävel rakkauden" (1957), "Hiljaa virtaa joki" (1959), "Ei koskaan sunnuntaisin" (1960), "[[Kesäyö]]" (Summertime, 1960) ja "Ensimmäinen rakkaus" (1962).
'''Vieno Kekkonen-Sauri''' (s. [[6. syyskuuta]] [[1934]] [[Karttula]]) on suomalainen [[Iskelmämusiikki|iskelmälaulaja]]. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "[[Texasin keltaruusu|Preerian keltainen ruusu]]" (Yellow rose of Texas, [[1955]]), "[[Sateenkaaren tuolla puolen]]" (Over the Rainbow, 1956), "Sävel rakkauden" (1957), "Hiljaa virtaa joki" (1959), "Ei koskaan sunnuntaisin" (1960), "[[Kesäyö]]" (Summertime, 1960) ja "Ensimmäinen rakkaus" (1962).


== Elämä ja ura ==
== Elämä ja ura ==
Rivi 22: Rivi 22:
Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran [[Lahden kaupunginteatteri]]ssa<ref name="Virkkunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Suomentaja = | Vuosi = 1970| Luku = | Sivu = |
Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran [[Lahden kaupunginteatteri]]ssa<ref name="Virkkunen">{{Kirjaviite | Tekijä = Virkkunen, Urpo (toim.) | Nimeke = Kuka on kuka TV:ssä| Suomentaja = | Vuosi = 1970| Luku = | Sivu = |
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa [[Heidi Krohn]], [[Tea Ista]] ja [[Ritva Valkama]].<ref name="rautiainen"/> Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. [[Matti Kassila]]n elokuvissa ''[[Hilmanpäivät]]'' (1954), jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä ''[[Isän vanha ja uusi]]'' (1956) arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin.
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa [[Heidi Krohn]], [[Tea Ista]] ja [[Ritva Valkama]].<ref name="rautiainen"/> Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. [[Matti Kassila]]n elokuvissa ''[[Hilmanpäivät]]'' (1954), jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä ''[[Isän vanha ja uusi]]'' (1956) arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin.


Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä [[Fazer Finnlevy|Fazer]]-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi [[Scandia]]lle.<ref>Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: ''Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 201. Helsinki: Tammi, 2004. </ref> Lopullisen läpimurtonsa hän teki [[Sauvo Puhtila|Saukin]] suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".<ref name="rautiainen"> Reima Rautiainen: ''Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen''. Aamulehti 6. syyskuuta 2014, s. B8.</ref>
Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä [[Fazer Finnlevy|Fazer]]-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi [[Scandia]]lle.<ref>Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: ''Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 201. Helsinki: Tammi, 2004.</ref> Lopullisen läpimurtonsa hän teki [[Sauvo Puhtila|Saukin]] suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".<ref name="rautiainen">Reima Rautiainen: ''Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen''. Aamulehti 6. syyskuuta 2014, s. B8.</ref>


Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut [[Spede Pasanen]] suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö [[Toivo Kärki]] mieltyi kokelaan ääneen.<ref name="rautiainen"/> 1960-luvulla hän esiintyi muun muassa [[Jaakko Salo]]n ja [[Erkki Valaste]]en orkesterien solistina<ref name="Virkkunen" />.
Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut [[Spede Pasanen]] suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö [[Toivo Kärki]] mieltyi kokelaan ääneen.<ref name="rautiainen"/> 1960-luvulla hän esiintyi muun muassa [[Jaakko Salo]]n ja [[Erkki Valaste]]en orkesterien solistina<ref name="Virkkunen" />.
Rivi 30: Rivi 30:
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat [[Brita Koivunen]] ja [[Pirkko Mannola]]. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa vuonna 2005 [[Marjatta Leppänen]].
1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat [[Brita Koivunen]] ja [[Pirkko Mannola]]. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa vuonna 2005 [[Marjatta Leppänen]].


Vieno Kekkonen on aviossa [[Eero Sauri|Eero Saurin]] kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. He muuttivat Helsingistä Pohjois-Ruotsin [[Pajalan kunta|Pajalaan]] Eero Saurin jäätyä eläkkeelle [[Sanoma Magazines Finland]]in kustannusjohtajan työstä.<ref>http://www.kemi.fi/lukio/Seniorit/yhteiskunnallisiavaikuttajia/vaikuttajat/euro_sauri.html</ref>
Vieno Kekkonen on aviossa [[Eero Sauri]]n kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. He muuttivat Helsingistä Pohjois-Ruotsin [[Pajalan kunta|Pajalaan]] Eero Saurin jäätyä eläkkeelle [[Sanoma Magazines Finland]]in kustannusjohtajan työstä.<ref>http://www.kemi.fi/lukio/Seniorit/yhteiskunnallisiavaikuttajia/vaikuttajat/euro_sauri.html</ref>


==Levyjä==
==Levyjä==
Rivi 51: Rivi 51:
{{Commonscat-rivi|Vieno Kekkonenl}}
{{Commonscat-rivi|Vieno Kekkonenl}}
{{tynkä/Muusikko}}
{{tynkä/Muusikko}}

{{AAKKOSTUS:Kekkonen, Vieno}}
{{AAKKOSTUS:Kekkonen, Vieno}}
[[Luokka:Suomalaiset iskelmälaulajat]]
[[Luokka:Suomalaiset iskelmälaulajat]]

Versio 1. kesäkuuta 2016 kello 16.07

Vieno Kekkonen
[[Tiedosto:|250px|]]
Henkilötiedot
Syntynyt6. syyskuuta 1934 (ikä 89)
Karttula
Ammatti Muusikko
Muusikko
Laulukielet suomi
englanti
Aktiivisena 1950-luku–
Tyylilajit iskelmä
Soittimet laulu
Levy-yhtiöt Warner Music Finland
Vieno Kekkonen asunnossaan vuonna 1960.

Vieno Kekkonen-Sauri (s. 6. syyskuuta 1934 Karttula) on suomalainen iskelmälaulaja. Hänen tunnetuimpiin levytyksiinsä kuuluvat käännösiskelmät "Preerian keltainen ruusu" (Yellow rose of Texas, 1955), "Sateenkaaren tuolla puolen" (Over the Rainbow, 1956), "Sävel rakkauden" (1957), "Hiljaa virtaa joki" (1959), "Ei koskaan sunnuntaisin" (1960), "Kesäyö" (Summertime, 1960) ja "Ensimmäinen rakkaus" (1962).

Elämä ja ura

Vieno Kekkonen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1956 ja ehti näytellä vuoden verran Lahden kaupunginteatterissa[1]. Samalla Teatterikoulun kurssilla Kekkosen kanssa opiskelivat muiden muassa Heidi Krohn, Tea Ista ja Ritva Valkama.[2] Hän on esiintynyt näyttelijänä mm. Matti Kassilan elokuvissa Hilmanpäivät (1954), jossa hän esitti apteekkineidin roolin sekä Isän vanha ja uusi (1956) arkkitehti Pekanpään tyttären ystävättären Tuulan roolin.

Tehtyään aluksi parikymmentä levytystä Fazer-levy-yhtiölle Vieno Kekkonen siirtyi Scandialle.[3] Lopullisen läpimurtonsa hän teki Saukin suomeksi sanoittamalla kappaleella "Ei koskaan sunnuntaisin".[2]

Vieno Kekkonen antautui kuitenkin musiikin vietäväksi ja on tehnyt pitkän uran iskelmälaulajana. Viihdeuraansa samoihin aikoihin aloitellut Spede Pasanen suositteli Kekkoselle osallistumista Fazer-levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jossa tuotantopäällikkö Toivo Kärki mieltyi kokelaan ääneen.[2] 1960-luvulla hän esiintyi muun muassa Jaakko Salon ja Erkki Valasteen orkesterien solistina[1].

1990-luvun lopulla hän esiintyi 1950-luvun laulajatähdistä muodostetussa laulutriossa, jonka muita jäseniä olivat Brita Koivunen ja Pirkko Mannola. Koivusen vetäydyttyä aktiiviuralta hänet korvasi triossa vuonna 2005 Marjatta Leppänen.

Vieno Kekkonen on aviossa Eero Saurin kanssa ja heillä on kaksi tytärtä. He muuttivat Helsingistä Pohjois-Ruotsin Pajalaan Eero Saurin jäätyä eläkkeelle Sanoma Magazines Finlandin kustannusjohtajan työstä.[4]

Levyjä

  • Vieno Kekkosta tapaamassa (1957)
  • Vieno Kekkonen (1959)
  • Eri esittäjiä: 16 tähteä – 16 iskelmää (1975, Finndisc)
  • 50-luvun parhaita (1979, Peel Records)
  • Sävelkansio (1980, Finnlevy)
  • Unohtumattomat (1993, Finnlevy)
  • 20 suosikkia – Kesän vihreät lehvät (1999, Warner Music)

Lähteet

  1. ↑ a b Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.
  2. ↑ a b c Reima Rautiainen: Iskelmätaivaan ikitähti laulaa mielikseen. Aamulehti 6. syyskuuta 2014, s. B8.
  3. ↑ Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 201. Helsinki: Tammi, 2004.
  4. ↑ http://www.kemi.fi/lukio/Seniorit/yhteiskunnallisiavaikuttajia/vaikuttajat/euro_sauri.html

Aiheesta muualla

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vieno_Kekkonen&oldid=15749244”