Ero sivun ”Verbi” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1 240 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
No oma mielipide
[katsottu versio][arvioimaton versio]
p (Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit)
(No oma mielipide)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   seulottavat   virheellinen wikikoodi 
'''Verbit''' eli '''teonsanat''' on yksi useimpien kielten [[sanaluokka|sanaluokista]]. Tyypillinen verbi ilmaisee tekemistä, olemista tai tapahtumista<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 249| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 978-951121850-0 }}</ref>. Verbi voi taipua esimerkiksi toimijan persoonan tai luvun mukaan, mutta näin ei tapahdu kaikissa kielissä.RuusCrgjgknrkjgfkjrbjotrgbgjogrvbkogrvklnrgvnkogrvkoegnvkogrvknogrvnkotrvknonkonkonkoobjibjkdkfmmfmfmfnfnfkkfkfkfkfkkfmfkflfldldldödödldjjodbjlbjldbkodjiojoidioouikjoiudnijodoinhdnhoiinohdohindoiboidiojdijod
 
[[Lause (kielitiede)|Lauseen]] rakenteen kannalta verbin keskeinen tehtävä on toimia [[predikaatti]]na eli lauseen ytimenä. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] predikaatti on finiittinen eli persoonamuotoinen verbi, joita on jokaisessa lauseessa yksi. Predikaattiverbi myös määrää, mitä muita jäseniä lauseessa on. Verbin [[valenssi (kielitiede)|valenssiksi]] kutsutaan verbin pakollisten täydennysten määrää:
* '''Sataa'''. (0)
* ''[[Lintu]]'' '''lentää'''. (1)
* ''Anna'' '''syö''' ''omenaa''. (2)
* ''Anna'' '''antaa''' ''omenan Liisalle''. (3)
 
Erityisesti [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa]] kielissä verbit jaetaan pääluokkiin, jotka ovat [[aktiivi]] ja [[passiivi]]. Perinteisesti tätä jaottelua on käytetty myös suomen kieliopeissa, vaikka suomen niin sanottu passiivi on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi [[englannin kieli|englannin]] tai [[ruotsin kieli|ruotsin]] passiivi.
 
 
''Tempus'' on [[aikamuoto]]. Suomen kielessä on ''[[preesens]]'' (kestämä), ''[[imperfekti]]'' (kertoma), ''[[perfekti]]'' (päättymä) ja ''[[pluskvamperfekti]]'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''[[futuuri]]'' (tulema). Suomessa ilmaistaan tulevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiivilla avulla muodostettavalla rakenteella (''isä tulee menemään kotiin'', ''tulen siivoamaan loppuun huoneeni'', ''hän tulee tekemään'') tai juhlatyylisellä olla-verbin ja partisiipin avulla muodostettavalla rakenteella (''isä on menevä kotiin'', ''olen siivoava loppuun huoneeni'', ''hän on tekevä sen''). Myös aikoa-verbi ilmaisee epävarmaa tulevaisuutta (esimerkiksi ''isä aikoo mennä kotiin'', ''aion siivota loppuun huoneeni'', ''hän aikoo tehdä sen'').
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ddjbldojd homo kakka
 
 
''Tempus''Bvfbgfbfgbgfbfyuomessa on [[aikamuoto]]. Suomen kielessä on ''[[preesens]]'' (kestämä), ''[[imperfekti]]'' (kertoma), ''[[perfekti]]'' (päättymä) ja ''[[pluskvamperfekti]]'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''[[futuuri]]'' (tulema). Suomessa ilmaistaan tulevaailmaistaaevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiivilla avulla muodostettavalla rakenteella (''isä tulee menemään kotiin'', ''tulen siivoamaan loppuun huoneeni'', ''hän tulee tekemään'') tai juhlatyylisellä olla-verbin ja partisiipin avulla muodostettavalla rakenteella (''isä on menevä kotiin'', ''olen siivoava loppuun huoneeni'', ''hän on tekevä sen''). Myös aikoa-verbi ilmaisee epävarmaa tulevaisuutta (esimerkiksi ''isä aikoo mennä kotiin'', ''aion siivota loppuun huoneeni'', ''hän aikoo tehdä sen'').
 
''Modus'' eli [[tapaluokka]] ilmaisee puhujan suhtautumista [[sanaluokat|predikaatin]] kuvaamaan toimintaan. Suomen kielen modukset ovat ''[[indikatiivi]]'' (tositapa), ''[[potentiaali]]'' (mahtotapa), ''[[konditionaali]]'' (ehtotapa) ja ''[[imperatiivi]]'' (käskytapa). Muissa kielissä on myös muita moduksia, kuten [[subjunktiivi]] tai [[gerundi]].
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko