Ero sivun ”Näsijärven–Ruoveden alue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
w |
tarkennus |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Näsijärven–Ruoveden alue sijaitsee [[Pyynikinharju]]n pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveä]] ylempänä. Alue muodostaa merkittävän osan [[Pirkanmaa]]sta. Sen vedet päätyvät [[Näsijärvi|Näsijärvestä]] Pyhäjärveen laskevaan [[Tammerkoski|Tammerkoskeen]], joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin [[Tampere]]en synnyn lähtökohta. |
Näsijärven–Ruoveden alue sijaitsee [[Pyynikinharju]]n pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveä]] ylempänä. Alue muodostaa merkittävän osan [[Pirkanmaa]]sta. Sen vedet päätyvät [[Näsijärvi|Näsijärvestä]] Pyhäjärveen laskevaan [[Tammerkoski|Tammerkoskeen]], joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin [[Tampere]]en synnyn lähtökohta. |
||
Noin 7000 vuotta sitten Pyynikinharju muodosti vielä [[vedenjakaja]]n, ja Näsijärven vedet laskivat pohjoiseen yhtyen [[Lapuanjoki|Lapuanjokeen]] nykyisen [[Alavus|Alavuden]] alueella. [[Maankohoaminen]], joka alueen pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, johti kuitenkin siihen, että vedenpinta Näsijärven eteläpäässä nousi ja puhkaisi Näsijärven nykyisen lasku-uoman noin 6500 vuotta sitten.<ref>Tikkanen, Matti. Muuttuvat vesistöt. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = John Westerholm & Pauliina Raento (toim.)| Nimeke = Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto | Vuosi =1999| Luku = | Sivu =40-43 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951--0-22480-4 | Kieli = }}</ref> |
Noin 7000 vuotta sitten Pyynikinharju muodosti vielä [[vedenjakaja]]n, ja Näsijärven valuma-alueen vedet laskivat pohjoiseen yhtyen [[Lapuanjoki|Lapuanjokeen]] nykyisen [[Alavus|Alavuden]] alueella. [[Maankohoaminen]], joka alueen pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, johti kuitenkin siihen, että vedenpinta Näsijärven eteläpäässä nousi ja puhkaisi Näsijärven nykyisen lasku-uoman noin 6500 vuotta sitten.<ref>Tikkanen, Matti. Muuttuvat vesistöt. ''Teoksessa:'' {{Kirjaviite | Tekijä = John Westerholm & Pauliina Raento (toim.)| Nimeke = Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto | Vuosi =1999| Luku = | Sivu =40-43 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951--0-22480-4 | Kieli = }}</ref> |
||
Näsijärven–Ruoveden alueen pohjoisosassa olevaan [[Ruovesi (järvi)|Ruoveteen]] ja sitä kautta [[Palovesi|Paloveteen]] ja lopulta [[Näsijärvi|Näsijärveen]] laskevan [[Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue]]en muodostavat lännestä itään lukien [[Ähtärin reitti]] ja [[Pihlajaveden reitti]], jotka yhdistyvät jo [[Tarjannevesi|Tarjanneveden]] kohdalla. Idästä Näsijärven–Ruoveden alueelle laskee [[Keuruun reitin valuma-alue]]en muodostava [[Keuruun reitti]]. |
Näsijärven–Ruoveden alueen pohjoisosassa olevaan [[Ruovesi (järvi)|Ruoveteen]] ja sitä kautta [[Palovesi|Paloveteen]] ja lopulta [[Näsijärvi|Näsijärveen]] laskevan [[Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue]]en muodostavat lännestä itään lukien [[Ähtärin reitti]] ja [[Pihlajaveden reitti]], jotka yhdistyvät jo [[Tarjannevesi|Tarjanneveden]] kohdalla. Idästä Näsijärven–Ruoveden alueelle laskee [[Keuruun reitin valuma-alue]]en muodostava [[Keuruun reitti]]. |
||
Versio 18. maaliskuuta 2016 kello 21.44
Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) on Suomessa Selkämereen laskevan Kokemäenjoen vesistön ensimmäisen jakovaiheen kolmas osa-alue Kokemäenjoen suulta lukien. Kaksi ensimmäistä ovat Kokemäenjoen alue (35.1) ja siihen laskeva Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2). Siihen laskevat pohjoisesta Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) ja Keuruun reitin valuma-alue (35.6).
Näsijärven–Ruoveden alue sijaitsee Pyynikinharjun pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä Pyhäjärveä ylempänä. Alue muodostaa merkittävän osan Pirkanmaasta. Sen vedet päätyvät Näsijärvestä Pyhäjärveen laskevaan Tammerkoskeen, joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin Tampereen synnyn lähtökohta.
Noin 7000 vuotta sitten Pyynikinharju muodosti vielä vedenjakajan, ja Näsijärven valuma-alueen vedet laskivat pohjoiseen yhtyen Lapuanjokeen nykyisen Alavuden alueella. Maankohoaminen, joka alueen pohjoisosassa on nopeampaa kuin eteläosassa, johti kuitenkin siihen, että vedenpinta Näsijärven eteläpäässä nousi ja puhkaisi Näsijärven nykyisen lasku-uoman noin 6500 vuotta sitten.[1]
Näsijärven–Ruoveden alueen pohjoisosassa olevaan Ruoveteen ja sitä kautta Paloveteen ja lopulta Näsijärveen laskevan Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen muodostavat lännestä itään lukien Ähtärin reitti ja Pihlajaveden reitti, jotka yhdistyvät jo Tarjanneveden kohdalla. Idästä Näsijärven–Ruoveden alueelle laskee Keuruun reitin valuma-alueen muodostava Keuruun reitti.
Lähteet
- ↑ Tikkanen, Matti. Muuttuvat vesistöt. Teoksessa: John Westerholm & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 40-43. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951--0-22480-4.
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |