Ero sivun ”Näsijärven–Ruoveden alue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
+m, +l |
mainitaan muut ylä- ja alapuoliset osa-alueet, lähdepyyntö, kappalejärjestys |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Näsijärven–Ruoveden alue''' (35.3) on [[Kokemäenjoen vesistö]] |
'''Näsijärven–Ruoveden alue''' (35.3) on [[Suomi|Suomessa]] [[Selkämeri|Selkämereen]] laskevan [[Kokemäenjoen vesistö]]n ensimmäisen jakovaiheen kolmas osa-alue [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suulta lukien. Kaksi ensimmäistä ovat [[Kokemäenjoen alue]] (35.1) ja siihen laskeva [[Vanajaveden–Pyhäjärven alue]] (35.2). Siihen laskevat pohjoisesta [[Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue]] (35.4) ja [[Keuruun reitin valuma-alue]] (35.6). |
||
Näsijärven–Ruoveden alue sijaitsee [[Pyynikinharju]]n pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveä]] ylempänä. Se erkani Itämeren altaasta mahdollisesti jo [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] aikana, ja sen ympäristö poikkeaa eräin osin merkittävästi sen alapuolelle jäävästä Vanajaveden-Pyhäjärven alueesta luonnontieteellisesti{{Lähde}}. Näsijärven–Ruoveden alue muodostaa merkittävän osan [[Pirkanmaa]]sta. Alueen vedet päätyvät [[Tammerkoski|Tammerkoskeen]], joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin [[Tampere]]en synnyn lähtökohta. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Näsijärven–Ruoveden alueen pohjoisosassa olevaan [[Ruovesi (järvi)|Ruoveteen]] ja sitä kautta [[Palovesi|Paloveteen]] ja lopulta [[Näsijärvi|Näsijärveen]] laskevan [[Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue]]en muodostavat lännestä itään lukien [[Ähtärin reitti]] ja [[Pihlajaveden reitti]], jotka yhdistyvät jo [[Tarjannevesi|Tarjanneveden]] kohdalla. Idästä Näsijärven–Ruoveden alueelle laskee [[Keuruun reitin valuma-alue]]en muodostava [[Keuruun reitti]]. |
||
Alue muodostaa merkittävän osan [[Pirkanmaa]]sta. Alueen vedet päätyvät [[Tammerkoski|Tammerkoskeen]], joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin [[Tampere]]en synnyn lähtökohta. |
|||
{{Kokemäenjoen vesistö}} |
{{Kokemäenjoen vesistö}} |
||
{{tynkä}} |
{{tynkä}} |
||
Versio 18. maaliskuuta 2016 kello 21.05
Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) on Suomessa Selkämereen laskevan Kokemäenjoen vesistön ensimmäisen jakovaiheen kolmas osa-alue Kokemäenjoen suulta lukien. Kaksi ensimmäistä ovat Kokemäenjoen alue (35.1) ja siihen laskeva Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2). Siihen laskevat pohjoisesta Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) ja Keuruun reitin valuma-alue (35.6).
Näsijärven–Ruoveden alue sijaitsee Pyynikinharjun pohjoispuolella ja vesistön keskusjärveä Pyhäjärveä ylempänä. Se erkani Itämeren altaasta mahdollisesti jo Ancylusjärven aikana, ja sen ympäristö poikkeaa eräin osin merkittävästi sen alapuolelle jäävästä Vanajaveden-Pyhäjärven alueesta luonnontieteellisestilähde?. Näsijärven–Ruoveden alue muodostaa merkittävän osan Pirkanmaasta. Alueen vedet päätyvät Tammerkoskeen, joka oli Suomen teollistumiseen tarvittavan energian ensimmäisiä vesivoimaloita, ja Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin Tampereen synnyn lähtökohta.
Näsijärven–Ruoveden alueen pohjoisosassa olevaan Ruoveteen ja sitä kautta Paloveteen ja lopulta Näsijärveen laskevan Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alueen muodostavat lännestä itään lukien Ähtärin reitti ja Pihlajaveden reitti, jotka yhdistyvät jo Tarjanneveden kohdalla. Idästä Näsijärven–Ruoveden alueelle laskee Keuruun reitin valuma-alueen muodostava Keuruun reitti.
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |