Ero sivun ”Laidun” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
tein pieniä parannuksia, yksinkertaistin sekavaa alkuvirkettä, lisäsin toisen kuvan jne.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Finnish countryside pasture.JPG|thumb|Kesäinen laidun ja karjaa Kaakkois-Suomessa.]]
[[Tiedosto:Finnish countryside pasture.JPG|thumb|Kesäinen laidun ja karjaa Kaakkois-Suomessa.]]
[[Tiedosto:Sheep (3143562590).jpg|thumb|Lampaita talvisella laitumella Yhdysvalloissa. Etualalla laidunta rajaava piikkilanka-aita.]]
⚫
'''Laidun''' on tavallisesti ulkoilmassa oleva [[aita|aidattu]] alue, jolla [[karja]] [[laidunnus|laiduntaa]].


⚫
Suomessa tavallisimpia laiduntavia [[Kotieläin|kotieläimiä]] ovat [[lammas]], [[nauta]], [[hevonen]] ja [[vuohi]]. Jonkin verran laidunnetaan myös [[poro]]ja ja muita pieniä [[hirvi]]eläimiä sekä [[biisoni|biisoneita]] ja [[strutsi|strutseja]].
⚫
'''Laidun''' on tavallisesti [[aita|aidattu]] [[kotieläin]]ten ulkoilmassa oleva elinalue, jolla [[karja]] [[laidunnus|laiduntaa]].


⚫
Laitumella on oltava riittävästi ruokaa, eli ruohoa ja puuvartisia kasveja, ja raikasta [[vesi|juomavettä]]. [[Suola]]a tai [[nuolukivi]] on myös oltava. Laitumen eläinmäärä riippuu monista seikoista, kuten laitumen koosta, maaperän rakenteesta, kesän sateisuudesta ja niin edelleen. Tavallinen sääntö on, että lehmä vasikoineen tai viisi uuhta karitsoineen vaatii vähintään kahden hehtaarin laitumen. Kuiva keto kuivana kesänä ei kuitenkaan pysty elättämään tällaista eläinmäärää, jolloin laidunta on joko suurennettava, eläimiä vähennettävä, siirryttävä keinoruokintaan tai ne on siirrettävä uudelle laitumelle, kunnes ravintoa on jälleen riittävästi tarjolla.
⚫
Suomessa tavallisimmat laiduntavat eläimet ovat [[lammas]], [[nauta]], [[hevonen]] ja [[vuohi]]. Jonkin verran laidunnetaan myös [[poro]]ja ja muita pieniä [[hirvi]]eläimiä sekä [[biisoni|biisoneita]] ja [[strutsi|strutseja]].


⚫
[[Saaristo]]ssa eläimet vietiin kesäksi saareen, missä ne saivat olla koko kesän, jos saari oli riittävän suuri. Pienillä saarilla eläimiä jouduttiin siirtämään useasti kesän kuluessa. Siirtämisiin käytettiin leveäpohjaista venettä, jota liikutettiin soutamalla tai hinattiin [[soutuvene]]ellä ennen [[moottori]]en käyttööntuloa. Lampaat pysyivät saaressa, mutta lehmät ja hevoset uivat naapurisaareen, jos ravinto loppui. Eläimet joivat [[sade]]vettä lätäköistä ja [[meri]]vettä.
⚫
Laitumella on oltava riittävästi ruokaa, eli ruohoa ja puuvartisia kasveja, ja raikasta [[vesi|juomavettä]]. [[Suola]]a tai nuolukivi on myös oltava. Laitumen eläinmäärä riippuu monista seikoista, kuten laitumen koosta, maaperän rakenteesta, kesän sateisuudesta ja niin edelleen. Tavallinen sääntö on, että lehmä vasikoineen tai viisi uuhta karitsoineen vaatii vähintään kahden hehtaarin laitumen. Kuiva keto kuivana kesänä ei kuitenkaan pysty elättämään tällaista eläinmäärää, jolloin laidunta on joko suurennettava, eläimiä vähennettävä, siirryttävä keinoruokintaan tai ne on siirrettävä uudelle laitumelle, kunnes ravintoa on jälleen riittävästi tarjolla.

⚫
[[Saaristo]]ssa eläimet vietiin kesäksi saareen, missä ne saivat olla koko kesän, jos saari oli riittävän suuri. Pienillä saarilla eläimiä jouduttiin siirtämään useasti kesän kuluessa. Siirtämisiin käytettiin leveäpohjaista venettä, jota liikutettiin soutamalla tai/ja hinattiin [[soutuvene]]ellä ennen [[moottori]]en käyttööntuloa. Lampaat pysyivät saaressa, mutta lehmät ja hevoset uivat naapurisaareen, jos ravinto loppui. Eläimet joivat [[sade]]vettä lätäköistä ja [[meri]]vettä.


Metsälaiduntaminen oli Suomessa yleistä vielä 1900-luvun puolivälin aikoihin. Tavallisesti metsälaidun ympäröitiin puihin kiinnitetyllä piikkilangalla tai [[puu]]nrungoista rakennetulla riukuaidalla. Entisinä aikoina ei tehty lainkaan aitaa, vaan karjalaumoja [[Paimentaminen|paimensivat]] [[paimen]]et. Paimenet olivat tavallisesti poikia tai tyttöjä, tai hieman yksinkertaisia aikuisia.
Metsälaiduntaminen oli Suomessa yleistä vielä 1900-luvun puolivälin aikoihin. Tavallisesti metsälaidun ympäröitiin puihin kiinnitetyllä piikkilangalla tai [[puu]]nrungoista rakennetulla riukuaidalla. Entisinä aikoina ei tehty lainkaan aitaa, vaan karjalaumoja [[Paimentaminen|paimensivat]] [[paimen]]et. Paimenet olivat tavallisesti poikia tai tyttöjä, tai hieman yksinkertaisia aikuisia.


Nykyisin monet laitumet ovat [[maisemalaiduntaminen|maisemalaitumia]], joilla eläimet pitävät avoimina [[perinnebiotooppi|perinnebiotooppeja]] ja [[perinnemaisema|-maisemia]]. Perinnebiotoopeilla laidunnettaessa niiden säilyminen luonnontilassa edellyttää, että karja ei saa lisäruokintaa, koska tämä johtaa perinnebiotoopin [[rehevöityminen|rehevöitymiseen]] ja lajiston muuttumiseen. Parsinavetoissa pidettävien [[lypsykarja]]n ja [[hieho]]jen osalta eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että niiden tulee kesällä päästä laitumelle tai vastaavaan paikkaan vähintään 60 päivää vuodessa. Niinpä varsinkin lypsylehmiä näkee vielä myös peltolaitumilla.
Nykyisin monet laitumet ovat [[maisemalaiduntaminen|maisemalaitumia]], joilla eläimet pitävät avoimina [[perinnebiotooppi|perinnebiotooppeja]] ja [[perinnemaisema|-maisemia]]. Perinnebiotoopeilla laidunnettaessa niiden säilyminen luonnontilassa edellyttää, että karja ei saa lisäruokintaa, koska tämä johtaa perinnebiotoopin [[rehevöityminen|rehevöitymiseen]] ja lajiston muuttumiseen. Parsinavetoissa pidettävien [[lypsykarja]]n ja [[hieho]]jen osalta eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että niiden tulee kesällä päästä laitumelle tai vastaavaan paikkaan vähintään 60 päivää vuodessa. Niinpä varsinkin lypsylehmiä näkee vielä myös peltolaitumilla.


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Sähköaita (laidun)|Sähköaita]]
*[[Sähköaita (laidun)|Sähköaita]]


== Lähteitä ==
== Lähteet ==
{{Viitteetön}}
{{Viitteetön}}
* Lindgren, Leif: ''Saariston laitumet''. Metsähallitus ja Edita Oy, 2000. ISBN 951-37-2968-0.
* Lindgren, Leif: ''Saariston laitumet''. Metsähallitus ja Edita Oy, 2000. ISBN 951-37-2968-0.
Rivi 22: Rivi 22:
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulunmaaseutukeskus.fi/pdf/Kesakuu%202009%20%20-%20Puumala%20Talus%20Jaloittelutarhat.pdf | Nimeke = Kun laiduntaminen ei onnistu. Vaihtoehtoina jaloittelutarha| Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oulun maaseutukeskus | Viitattu = 11.7.2009 | Kieli = }}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.oulunmaaseutukeskus.fi/pdf/Kesakuu%202009%20%20-%20Puumala%20Talus%20Jaloittelutarhat.pdf | Nimeke = Kun laiduntaminen ei onnistu. Vaihtoehtoina jaloittelutarha| Tekijä = | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Oulun maaseutukeskus | Viitattu = 11.7.2009 | Kieli = }}


== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Pasture}}
[[Luokka:Kotieläintalous]]
[[Luokka:Kotieläintalous]]
[[Luokka:Pellot]]
[[Luokka:Pellot]]

Versio 5. maaliskuuta 2016 kello 13.07

Kesäinen laidun ja karjaa Kaakkois-Suomessa.
Lampaita talvisella laitumella Yhdysvalloissa. Etualalla laidunta rajaava piikkilanka-aita.

Laidun on tavallisesti ulkoilmassa oleva aidattu alue, jolla karja laiduntaa.

Suomessa tavallisimpia laiduntavia kotieläimiä ovat lammas, nauta, hevonen ja vuohi. Jonkin verran laidunnetaan myös poroja ja muita pieniä hirvieläimiä sekä biisoneita ja strutseja.

Laitumella on oltava riittävästi ruokaa, eli ruohoa ja puuvartisia kasveja, ja raikasta juomavettä. Suolaa tai nuolukivi on myös oltava. Laitumen eläinmäärä riippuu monista seikoista, kuten laitumen koosta, maaperän rakenteesta, kesän sateisuudesta ja niin edelleen. Tavallinen sääntö on, että lehmä vasikoineen tai viisi uuhta karitsoineen vaatii vähintään kahden hehtaarin laitumen. Kuiva keto kuivana kesänä ei kuitenkaan pysty elättämään tällaista eläinmäärää, jolloin laidunta on joko suurennettava, eläimiä vähennettävä, siirryttävä keinoruokintaan tai ne on siirrettävä uudelle laitumelle, kunnes ravintoa on jälleen riittävästi tarjolla.

Saaristossa eläimet vietiin kesäksi saareen, missä ne saivat olla koko kesän, jos saari oli riittävän suuri. Pienillä saarilla eläimiä jouduttiin siirtämään useasti kesän kuluessa. Siirtämisiin käytettiin leveäpohjaista venettä, jota liikutettiin soutamalla tai hinattiin soutuveneellä ennen moottorien käyttööntuloa. Lampaat pysyivät saaressa, mutta lehmät ja hevoset uivat naapurisaareen, jos ravinto loppui. Eläimet joivat sadevettä lätäköistä ja merivettä.

Metsälaiduntaminen oli Suomessa yleistä vielä 1900-luvun puolivälin aikoihin. Tavallisesti metsälaidun ympäröitiin puihin kiinnitetyllä piikkilangalla tai puunrungoista rakennetulla riukuaidalla. Entisinä aikoina ei tehty lainkaan aitaa, vaan karjalaumoja paimensivat paimenet. Paimenet olivat tavallisesti poikia tai tyttöjä, tai hieman yksinkertaisia aikuisia.

Nykyisin monet laitumet ovat maisemalaitumia, joilla eläimet pitävät avoimina perinnebiotooppeja ja -maisemia. Perinnebiotoopeilla laidunnettaessa niiden säilyminen luonnontilassa edellyttää, että karja ei saa lisäruokintaa, koska tämä johtaa perinnebiotoopin rehevöitymiseen ja lajiston muuttumiseen. Parsinavetoissa pidettävien lypsykarjan ja hiehojen osalta eläinsuojelulainsäädäntö edellyttää, että niiden tulee kesällä päästä laitumelle tai vastaavaan paikkaan vähintään 60 päivää vuodessa. Niinpä varsinkin lypsylehmiä näkee vielä myös peltolaitumilla.

Katso myös

Lähteet

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laidun&oldid=15571286”