Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Random Agent Spoofer -lisäosan käyttäminen

Useamman kuin yhden käyttäjätunnuksen salainen samanaikainen käyttäminen Wikipedian muokkaamiseen on kiellettyä. Entä mitä säännöt sanovat selaimen lisäosista, joilla voi muuttaa selaimen näyttämiä tietoja? --Raid5 (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 15.06 (EEST)

Joko aihe ei ole tärkeä, siihen ei löydy sääntöä tai mielipidettä, siksi tulkitsen että tällaisen lisäosan käyttäminen on sallittua. Tarkoituksenani ei ole hämätä Wikipedian palvelinta, vaan lisäosa on päällä jatkuvasti ilman erityistä valkoista luetteloa. --Raid5 (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 20.07 (EEST)

Ratkaisu: Lisäoasaa ei kannata pitää Wikipediassa päällä tai on käytettävä valkoista listaa. Muuten tulee virheilmoitus. [1] --Raid5 (keskustelu) 17. marraskuuta 2015 kello 13.55 (EET)

Kun artikkeli siirretään uudelle nimelle pitääkö ohjaussivutkin korjata

Kun artikkeli siirretään uudelle nimelle pitääkö ohjaussivutkin korjata? On sellainen mielikuva tullut, että ohjaus ei enää toimi kovin monen ohjauksen kautta. Tarkoitan tätä tapausta kun Käyttäjä:Gopase+f teki siirron muttaohjaukset ovat siirtämättä. Vai onko se vain suositus, jota ei tarvitse noudattaa paitsi jos huvittaa?--85.76.106.118 21. lokakuuta 2015 kello 16.42 (EEST)

Tuolla ei tainnut olla yhtäkään korjattavaa uudelleenohjausta? En tiedä mitä haet tuossa takaa. Gopase+f (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 16.48 (EEST)

Ehkäpä IP-käyttäjä hakee linkin oikaisua että eivät kulkisi tuon yksiäffäisen Kristoferin kautta. Se kai ei paljon haittaa, mutta voinee hitaassa yhteydessä vähän vaikuttaa. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 17.09 (EEST)

Selvä. Aiemmin on ohjaukset pitänyt mennä suoraan siihen artikkeliin johon ne on tarkoitettukin. Tätäkö sääntöä ei enää ole tai muuttuiko se juuri nyt? --85.76.116.115 26. lokakuuta 2015 kello 09.06 (EET)

Oikeastaan tässä on vielä sekin, että milloin ohjaus tulee säilyttää ja milloin ei. Jos (aikanaan laadukkaissa) eri lähteissä on samasta nimestä eri muotoja, niin ohjaus on tarpeen säilyttää, että eri lähteitä käyttävät löyttävät perille. Jos kyseessä on yksinkertaisesti virhe, niin virheitä ei liene syytä säilyttää. Tästä keskusteltiin joskus, kun oli suuri joukko ohjauksia "Ben Zy...", jotka poistettiin. Vaikka tässäkin on eri näkökantoja: jossakin muussa wikissä muistan esitetyn näkemyksen, että kaikki artikkelien aiemmat nimet pitää säilyttää ohjauksina, etteivät lukijat menetä mahdollisesti tekemiään linkkejä. --Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 09.45 (EET)

Joo mutta nyt haluaisin vastauksen siitä pitääkö ohjaukset oikaista, koska mielestäni aiemmin on pitänyt? --85.76.112.182 26. lokakuuta 2015 kello 13.19 (EET)

Sivuja siirtäessä olisi hyvä korjata ohjaukset. Tämä selvä "best practices" -tyyppinen tapa tehdä asioita. Se tapahtuuko näin käytännössä, niin todennäköisesti ei, koska sivujen siirto on helppoa ja nopeaa ja ohjausten korjaus on hidasta ja vaivalloista ja ainoa tapa saada tämä varmasti tapahtumaan olisi tehdä se automatisoidusti eikä käsin. --Zache (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 13.24 (EET)

Eikös joku botti käy automaattisesti korjaamassa ne kaksinkertaiset ohjaukset? Eli niiden korjaaminen käsin on hyödyllistä, mutta ei välttämätöntä. Yksinkertaiset ohjaukset taas toimivat artikkelin siirron jälkeen korjaamattakin. Nähdäkseni linkkien oikominen artikkeleissa suoriksi on lähinnä nollamuokkausta silloin kun ne kuitenkin johtavat oikeaan paikkaan ohjaussivun kautta, ellei vanha muotoilu ole ollut jotenkin kehno tai virheellinen (esim. nimi kirjoitettuna väärin). Joskus taas on perusteltuja syitä nimenomaan olla puuttumatta ohjauksiin (esim. jos nimeltä x nimelle y siirretty artikkeli käsittelee edelleen samalla myös aihetta x, niin silloin nimellä x tehdyt linkit kannattaa mieluummin säilyttää ohjaussivun kautta kulkevina kuin "korjata"). --Risukarhi (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 20.35 (EET)

Mahdollisesti haitallista ”korjaamista” on myös linkkien muuttaminen anakronistisiksi tyyliin [[maalaisliitto]] → [[Suomen Keskusta|maalaisliitto]]. Tässä tapauksessa ei ehkä koskaan kirjoiteta erillisiä artikkeleita puolueen eri vaiheista, mutta jos kirjoitettaisiin, edessä olisi ikävä urakka noiden oiottujen linkkien kanssa. (Jos muisti pelaisi, mieleen muistuisi parempia esimerkkejä.) --Silvonen (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 20.44 (EET)

Botit tosiaan korjaavat kaksinkertaisia ohjauksia päivittäin, joten niistä ei tarvitse murehtia. --Silvonen (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 20.55 (EET)

Botti Louperibot onkin avuliaasti korjannut ohjaussivun Maalaisliiton eduskuntaryhmä (ja muita samantyyppisiä) viemään suoraan Suomen Keskusta -artikkeliin. --Savir (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 20.59 (EET)

Tiedoksi keskustelua seuraaville: kun tässä nyt näyttää olevan kaikille epäselvää puhutaanko wikityksistä vai kaksinkertaisista ohjauksista, niin pieni selvennys keskustelun aloitusviestiin: kyseisen siirron yhteydessä ei syntynyt yhtään kaksinkertaista uudelleenohjausta. Tarkistin niiden mahdollisen olemassaolon siirron jälkeen. Olishan se kiva jos kaikki toimisivat näin. Niiden korjaamisessa ei ole iso homma yleensä koskaan (artikkelien siirtoja koskevissa tapauksissa). Gopase+f (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 21.04 (EET)

Keikkakuvat aiheesta muualla osiossa

Esimerkkinä Anne Mattila ja Anneli Mattila, en löytänyt aiheesta muualla ohjeesta mainintaa tuohon mutta mitä mieltä muut on.--Musamies (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 21.47 (EET)

Ei tarvetta tuollaisille. --Stryn (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 22.00 (EET)

Ilmeisesti wikipedian käytännöt ovat muuttuneet, niin että tässä mediassa mainostaminen on muuttunut avoimesti sallittuksi. Artikkeleissa ei esitetä yhden yhtäkään lähdettä. Nevöhööd artisteja mulle, vaikka olen yleensä aina kevytkulttuurin puolesta. Pitäisikö siis myös artikkelin merkittävyyskäytännöt muuttaa luotettavien lähteiden osalta niin, että puheet ja teot vastaisivat täällä toisiaan? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 08.35 (EET)

Tässä nyt ei ollut kyse ko. artikkeleiden merkittävyydestä tai yleisistä merkittävyyskriteereistä. Ja muutoinkin mielipiteesi on jo tullut selväksi. Itse aiheeseen: ei tarvetta keikkakuville.--Veli Himmeä (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 09.03 (EET)

Mitä sitten kun lähteetön mallinne on ollut pitkään

Mitä sitten kun lähteetön mallinne on ollut pitkään eikä tule yhtään lähdettä artikkeliin niin mitä tehdään

• - poistetaanko tietoa
• - laitataanko arkkkeli merkittävyyskeskustelun kautta

Otetaan esimerkkinä Alice ja hänen ystävänsä, voiko siitä poistaa listat määräajan jälkeen kun ne on lähteettömiä.--Musamies (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 21.41 (EET)

Minkä määräajan jälkeen? Kyllähän noita yksittäisiä lähde?-merkinnällä varustettuja tietoja ovat jotkut artikkeleista poistelleet ajan x jälkeen, mutta en tiedä onko aiheellista koko artikkeleita poistella. Muistelisin joskus aloittaneeni saman tyylisen keskustelun koskien uusia lähteettömiä artikkelialoituksia, jolloin tulos taisi olla jotakuinkin että pelkkä lähteettömyys (kuten ei artikkelin nykykunto muutenkaan) ei voi olla poistoperuste. Korjatkaa jos muistini harittaa. Olettaen että aihe itsessään on olemassa, merkittävä ja että noita lähteitä olisi löydettävissä, mutta ei merkitty artikkeliin.--Veli Himmeä (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 21.51 (EET) edit. Sekava selitys, joten haen takkini ja painun pehkuihin..--Veli Himmeä (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 21.52 (EET)

Ja nopealla haulla hakemani keskustelu aiheesta löytyy täältä.--Veli Himmeä (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 06.53 (EET)

Wikipediassahan on seuraavan nelikentän mukaista tietoa vuosien varrelta kasautuneena:

Paikkansa pitävää lähteistettyä tietoa.	Paikkansa pitävää lähteetöntä tietoa.
Väärää tietoa, jonka mukana on lähde.	Väärää tietoa ilman mitään lähdettä.

Tuon mukaan sitten pitää valita, mikä on parasta Wikipedialle. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 21.58 (EET)

Antamasi esimerkki, Alice ja hänen ystävänsä, on todennäköisesti mielikuvituksen tuotetta. Annetaan kuitenkin hetki aikaa todistaa paikkansapitävyys. –Makele-90 (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 22.37 (EET)

Lähteetön teksti voidaan poistaa tai sitten etsiä sille lähteet. Yleensä lähteitä ei ilmesty (itsestään). Jos artikkeli vaikuttaa epämerkittävältä voi sen laittaa merkittävyyskeskusteluun. –Makele-90 (keskustelu) 26. lokakuuta 2015 kello 22.52 (EET)

Kiitokset tuon Alice-artikkelin maininnasta, auttoi todennäköisen vandalismin torjunnassa. Linkki kyseiseen artikkeliin oli lisätty kaikkiaan 22:een henkilöartikkeliin, melkoinen all-star cast, jos kaikki näistä henkilöistä ovat oikeasti olleet mukana tuollaisessa sarjassa. Todennäköisesti kyseessä oli siis kuitenkin laajamittainen vaivihkainen vandalismi, hakukonehaulla, ihan vain hakusanoilla "Alice ja hänen ystävänsä", kun ei löydy mitään vahvistusta tuonnimisen sarjan olemassaololle, vaan vain Wikipedia-sivuja ja niiden kopioita. --Nironen (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 00.59 (EET)

Vandaali on ollut ahkera, kun on tehnyt keksityn sarjan jaksoista vielä videot YouTubeen. No vakavasti puhuen: ei tuo mikään keksitty sarja näyttäisi olevan, mutta suomenkielisen artikkelin sisältö on ollut konekäännettyä kuraa huttua ja myös nuo linkitykset ilmeisesti sitä vandalismia. ru:Алиса знает, что делать! on parempi. --Silvonen (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 07.20 (EET)

Venäjänkieliseen artikkeliin on tosin eksynyt tieto, jonka mukaan sarjaa olisi esitetty Suomessa tällä nimellä, mikä ei tunnu pitävän paikkaansa. --Silvonen (keskustelu) 27. lokakuuta 2015 kello 07.42 (EET)

Lähde itsestäänselvyydelle, jota ei saa olettaa sellaiseksi

Tämä lienee yleisempi mutta tässä nimeämiseen liitttyvä epistemologinen kysymys, jolla on tekemistä päättelyn, päättelyn virheiden ja ns. yleissivistyksen sekä lähteistämisen kanssa. Esimerkkejä:

1. Täsmennyssivulla Mannerheimintie väitetään ilman lähdettä seuraavaa: "Mannerheimintie on marsalkka Mannerheimin kunniaksi nimetty tie useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa."

2. Taistelulaivaa käsittelevässä artikkelissa Marat (1794) ei ole nähtävästi perusteita väittää ilman lähdettä, että em. laivalla Marat ja muilla samannimisillä olisi jotain tekemistä henkilön Jean-Paul Marat kanssa. Tämä vaikuttaa kuitenkin itsestäänselvyydeltä, jolle lähteen löytäminen on todella hankalaa. Perinteisissä lähteissä pidetään naiivina kertoa tällaista tosiseikkaa. Wikipediaan emme kuitenkaan pidä hyvänä kirjata lähteettömiä tosiseikkoja.

Semiotiikkaan pohjaavan nimistötutkimuksen kannalta nämä nimet ovat symbolinimiä, eivät suoranaisia indeksejä: Mannerheimintietä ei ole nimetty siksi, että Mannerheim olisi asunut sen varrella eikä Jean Paul Marat omistanut tai komentanut sukunimeään kantanutta alusta. Kaupunkinimien järjestelmiä tutkinut Toropainen (2005, 57) käyttää symbolinimen esimerkkinä nimeä Allendenpuisto, "koska Chilen presidentti Allendella ei ole nimetyn puiston kanssa mitään tekemistä", kun taas Aleksanterinkadun nimessä kyse on indeksistä, koska se on annettu Aleksanteri I:n vierailun kunniaksi.{{Kirjaviite| Nimeke = Oulun paikannimet : mistä nimet tulevat| Julkaisija = R. Toropainen (Oulun yliopistopaino)| Vuosi = 2005| Tekijä = Toropainen, Ritva | Suomentaja =| Luku = Paikannimien semioottinen luokittelu| Sivu = | Sivut = | Selite = väitöskirja, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos, suomen kieli| Julkaisupaikka = Oulu| Tunniste = | Isbn =952-91-9545-1|Kieli = }} Nyt kysymys on siis siitä, missä määrin pidämme esimerkkien kaltaisia yhteyksiä a) yleisesti tunnettuina (jolloin lähdettä ei tarvittaisi, mutta yhteyttä ei saisi ilmaista), milloin taas sellaisina, että niistä on tarpeen kertoa, mutta b) tätä ei lähteen puuttuessa voi tehdä tai c) sellaisina, jotka voidaan mainita ilman lähdetä yleissivistykseen nojaten. --Juha Kämäräinen (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 18.00 (EET) Muutettu tässä kommentissa ollut ref-lähdeviite tekstimuotoon, koska tänne eivät sovi viiteosiot. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 19.09 (EET)

Kai tämä johonkin käytäntöön liittyy, mutta enpä tiedä, voiko tätä keskustelemalla ratkaista. Kysymys laajemmin on siitä, että esitetään väite ja sille perustelu "jokainenhan tämän tietää", tai toisessa ääripäässä oletetaan, että kukaan ei tiedä sitä. En-wikissä on asiasta kaksi vastakkaista esseetä (suomennos minun): 1) "Jokainen tietää, että taivas on sininen." ja 2) "Taivas ei ole sininen kuin toisinaan.". Pitäisi siis kuvitella jonkinlainen universaalin yleissivistyksen taso vedenjakajaksi, jossa toisella puolella ovat itsestäänselvyydet ja toisella puolella itsessään epäselvät asiat. Aika vaikea homma. Tästä lienee keskusteltu Wikipedian alkuaikoina paljonkin, jos joku jaksaisi löytää linkkejä. --Pxos (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 19.33 (EET)

Yleisempään pohdintaan ei nyt ole mahdollisuutta, mutta väite ettei esimerkiksi Helsingin kadunnimille löytyisi lähdettä, ei pidä paikkaansa. Helsingin kaupunki on julkaissut julkaisusarjassaaan teoksen Helsingin kadunnimet, johon on syytä tutustua. Helsingin kadunnimet ovat yleisesti niin uusia, että kirjan kirjoittajat ovat voineet selvittää ne asiakirjoista, eikä tarvita perimätietoa. Tosin se on 1970-luvulta, mutta tuoreemmatkin on varmasti löydettävissä jonkinlaisella vaivannäöllä. --Abc10 (keskustelu) 30. lokakuuta 2015 kello 19.55 (EET)

Ainakaan omaan yleissivistykseeni ei kuulu, että kaikki Suomen Mannerheimintiet olisi nimetty Carl Gustaf Emilin mukaan; onhan se varsin todennäköisesti paikkansapitävä väittämä, mutta en toisaalta suuremmin yllättyisi, jos joku näistä teistä olisikin nimetty jonkun muun nimekkään Mannerheimin mukaan. En siis panisi paljon painoarvoa tuollaiselle väittämälle lähteettömänä (emme tiedä, onko kirjoittaja perehtynyt asiaan vai tehnyt "sivistyneen veikkauksen"), ja tässä tapauksessa ei juuri menetettäisi vaikka kohta muotoiltaisiin yleispätevämmin. Kallistuisin siis tältä osin vaihtoehtoon b. – Haltiamieli 30. lokakuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Tarkoitit varmaan "valistunut arvaus". --85.76.117.208 30. lokakuuta 2015 kello 23.32 (EET)

Mannerheimintien ja Mannerheiminkadun kysymykseen voisi saada tilastotieteellistä todistetta, jos tutkittaisiin, mitkä ovat olleet nimet aikaisemin ja koska ne on nimetty vapaaherrallisen Mannerheim-suvun mukaan. Toinen tapa on käydä jokainen katu ja tie erikseen käyttämällä viikkoja vastausten saamiseen eri kaupunginmuseoista tai teknisistä toimista tai sanomalehtiarkistosta. Helsingissä on Mannerheimintie, mutta Lahdessa oikein Mannerheiminkatu niin kuin Loviisassa ja Naantalissa, lisäksi Helsingissä taitaa olla Business Center Mannerheiminkatu. C. G. E. ei käynyt sotakorkeakoulua, mutta hän oli keisarillisessa armeijassa hevosenostaja. - Voisi kysyä, mitä kriteerejä tarvitaan, että voidaan sanoa, miksi Vaasa ei ole edelleen Nikolainkaupunki, ja miksi Suomessa on monta Vapaudenkatua. Riittääkö yleinen perustelu sisällissodan jälkeiseltä ajalta vai pitääkö luotettavuuden vuoksi tilata lausunnot joka kaupungista? 91.154.202.189 20. marraskuuta 2015 kello 03.51 (EET)

Sotabloggaus

Ajankohtaiset ja Suomen mediassa näkyvät kriisit (joihin kytkeytyy jollain muotoa Venäjä) kirvoittavat sekä paljon lisääviä muokkauksia että myös paljon uusia artikkeleita. Syyrian sisällissodan ympärille on syntynyt useita IP-muokkaajien blogimaisia uusia artikkeleita, joita yhdistää tolkuton määrä tapahtumia ja omia tulkintoja tapahtumien todellisesta kulusta tai merkityksestä. Onko aiheesta aiemmin keskusteltu? Miten näitä tulisi lähestyä ja onko tällaisiin hengästyttäviin tuotoksiin edes tarvetta? --Caygill (keskustelu) 4. marraskuuta 2015 kello 13.23 (EET)

Mielipiteet eivät liene wikipedian käytäntöjen mukaan sallittavaa muokattavaa tietoa. Minä uskon wikipediassa vain niihin tietoihin, jotka ovat lähteistettyjä, ja edellytyksellä, että lähteet ovat luotettavia. Wikipedian artikkeleiden osalta päätän aina itse, milloin artikkelissa esitetty lähde on luotettava eli milloin uskon esitettyyn tietoon. Jos minulla on joku tarve uskoa blogien ”tietoihin” tarkistan ne ennen niihin uskomista aina luotettavimmista lähteistä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 4. marraskuuta 2015 kello 13.49 (EET)

Monet ovat sitä mieltä, että ajankohtaisaiheet eivät kuulu tietosanakirjaan. Wikipedia ei ainakaan ole tulkinta- ja mielipidefoorumi. Myöskään esseistinen, pohdiskeleva tyyli, jota monet ovat opiskelleetkin, ei sovi tietokirjaan. Sota- ja kriisiaiheisten ajankohtaisartikkeleiden hankaluus on myös siinä, että asioita ei ole ehditty tutkia ja julkaista tarpeeksi luotettavasti. Odottamattomat, usein julkista kohua aiheuttavat käänteet tavallisesti pitkittävät liikaa ajankohtaisartikkeleita. Lähietäisyydeltä on vaikea arvioida tietosanakirjaan sopivaa essentialismia, mikä on olennaista, mikä ei. Sotien julkisuudessa informaatiosta on tullut läheisempi osa sodintaa, kun esimerkiksi Venäjän uudessa sotastrategiassa vaikuttamisesta näyttää tulleen (jälleen kerran) sen käymien sotien päätavoite. Ajankohtaisartikkelit saattavat Wikipediassa jäädä myös roikkumaan viimeistelemättä vuosikausiksi. Jotain hyvääkin Wikipediassa on tästä aiheesta. Esimerkiksi tässä käyttäjä Harriebarnin erinomainen muokkaus Itä-Ukraina-aiheisesta artikkelista tässä. Muokkaaja on käynyt koko pitkän artikkelin ja tehnyt hyvää kielenhuoltoa ja selvennyksiä. Tällaiset kiinteyttävät silpputietoa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. marraskuuta 2015 kello 23.24 (EET)

Monet ovat myös sitä mieltä, että tämä on web-liveuutissivusto, ja sitä monemmat, mitä kevyemmästä ”kulttuurin” osa-alueesta on kyse. Hyvin, hyvin monissa luotettavina pitämissäni lähteissä kerrotaan yllättäen myös ”eilen”, jopa ”tänään” tapahtuneista asioista. Muokkaajien pitäisi ymmärtää tähän tietosanakirjaan kirjoittamisen perusteet (ks. käytännöt, eli esim. ei mitään omia tulkintoja tänne). Voin olla vanhan liiton edustaja, mutta mielestäni tämän median keksijät olivat kaukaa viisaita, kun edellyttivät kirjoitettavilta tietosanakirja-artikkeleilta merkittävyyttä lähteiden luotettavuuteen, ei ainakaan mielipiteisiin tai edes nimimerkin henkilöön perustuen. PS. Arviointilokista löytyy esimerkiksi nostamastasi artikkelista mielenkiintoisesti se, että artikkelin nimi ”Ukrainan mielenosoitukset 2013” on muuttunut 2.12.2013 nykyiselle nimelleen Ukrainan vallankumous 2014. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin tämä media harrastaa jo otsikkotasolla ei-objektiivista (ei perustu luotettaviin lähteisiin) historiankirjoittamista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 12.54 (EET)

Mä olen luovuttanut jo ajat sitten noiden artikkeleiden kanssa. Niihin voisi palata kun rauhasta on kulunut vuosia. Sillon onkin jo lähdemateriaalia ja selkeämpi kokonaiskuva konfliktin kulusta. Tämä tarkoittaa kyllä valtavaa siivousurakkaa innokkaiden aktiivipäivittäjien jäljiltä. --Vnnen (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 13.50 (EET)

Wikipediaa kirjoitetaan lähteistään: kelvottomasta geopoliittisesta vedätyksestä ja propagoivista asiantuntijoista. Onko parempi vaikea ja odottaa 20 vuotta vai kirjoittaa edes jotain? Maailmanpoliittien tapahtuman tosiasiat selviävät noin 50-70 vuoden kuluttua, kun johtavat syylliset ovat varmasti kuolleet ja arkistot ovat auenneet, jos ovat auenneet. Elisabeth I:n aikaisia arkistoja salataan Englannnissa edelleen, jottei imperiumista muodostuisi todellista kuvaa. 91.154.202.189 20. marraskuuta 2015 kello 03.54 (EET)

Uudet artikkelit elävistä henkilöistä

Ehdotan, että jos uudessa henkilöartikkelissa ei ole yhtään luotettavaa lähdettä, niin se voidaan merkitä pikapoistoon. Joku voi vilpittömästi tehdä artikkelin, eikä tajua lisätä lähteitä, mutta joku voi myös ilkeyttään tehdä artikkelin, ja nykyisellään pitäisi kai alkaa googlata, että onko kyseinen henkilö merkittävä vai naapuripulpetin kalle. Lähteettömiä artikkeleita ei pidä tehdä myöskään wikimerkittävistä henkilöistä. Poiston ei tarvitse ottaa kantaa merkittävyyteen tai siihen, onko artikkeli tehty hyvät vai pahat mielessä. Jos artikkeli on käännetty toisesta Wikipediasta ja se mainitaan aloitusyhteenvedossa tai käännösmallineella, niin se vielä ehkä menettelee. --Whitetabor (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 15.16 (EET)

Ajatus on mielestäni hyvä mutta ehdotan lempeämpää käsittelyä, joska vastaa nykyistä Hauki on kala -mallinetta: poistuu jos ei korjata määräajassa. --Tappinen (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 15.28 (EET)

Jos artikkelin aloittaa IP-käyttäjä, niin he harvoin palaavat muokkaamaan HOK-artikkeleitakaan. Jos kyseessä on tunnuskäyttäjä, niin hänelle voidaan asiasta ilmoittaa, vaikka jälkikäteen. Jos kuvailemani käytäntö olisi olemassa ja näkisin uuden lähteettömän artikkelin, joka on muuten asiallinen ja selkeästi merkittävästä henkilöstä, voin itse googlata ja lisätä siihen lähteen parissa minuutissa. Jos taas minulla on pienikin epäily siitä, että kyseessä on ilkivaltaa tai muuten vain ala-arvoinen tekele elävästä henkilöstä, voisin merkata sen pikapoistoon. Seulonnassa hylätään rutiininomaisesti "lähteettömiä lisäyksiä", mutta samalla tänne tehdään jatkuvasti kokonaan lähteettömiä henkilöartikkeleita, jotka usein jäävät myös ensiarvioimatta. --Whitetabor (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 23.24 (EET)

Tappisen ehdotus kuulostaa hyvältä, kannatan. --Msaynevirta (k · m) 16. marraskuuta 2015 kello 15.54 (EET)

Mallineen ohjeessa sanotaan, että: ”Lähteistämättömät tai huonosti lähteistetyt kiistanalaiset tai epäilyttävät tiedot elävistä henkilöistä tulisi poistaa välittömästi. Älä merkitse tämänkaltaisia väitteitä mallineilla”. Jonkun keskustelun perusteella minulle on tullut (virheellinen) käsitys, että tynkäartikkeleita voisi tehtailla ilman lähteitä. --Raid5 (keskustelu) 16. marraskuuta 2015 kello 17.21 (EET)

Onko ongelma liiallinen kirjoittaminen vai kirjoittamattomuus, Wikipedian keski-ikäistyminen? 91.154.202.189 20. marraskuuta 2015 kello 03.55 (EET)

Aikavyöhykkeen merkitseminen

Kun jokin tapahtuma tapahtuu esimerkiksi kello 14:39 vaikkapa New Yorkissa niin merkitäänkö aikavyöhykkeeksi "UTC-5" vai "EST", kun joissakin artikkeleissa näkee aikavyöhykkeenä kyseisen vyöhykkeen lyhenteen, niin on usein vaikea päätellä paljonko se on verrattuna paikalliseen aikaan ja hyvin harva lukija ymmärää noista lyhenteistä mitään (EET, PST, CET, MSK...). --Zunter (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 15.43 (EET)

Onkohan se aikavyöhyke useinkaan ollenkaan tarpeen. Eikö oletusarvo ole, että kello X:XX paikassa YYY tarkoittaa kello X:XX paikan YYY aikaa? Jos sitä sitten ruvetaan täsmentämään aikavyöhykekoodilla, pitäisi ainakin olla tarkkana, ettei mene ojasta allikkoon ja laita väärää tietoa esim. kesäajasta tai talviajasta. Ei New Yorkissa aina ole EST eikä UTC-5. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 16.03 (EET)

Joku oli laittanut tänne "Pariisin terrori-iskut marraskuussa 2015" -aikavyöhykkeeksi "CET" niin korjasin tilalle "UTC+1", joka on Ranskan talviaika. Omasta mielestäni kaikkein selkeintä olisi aina mainita aikavyöhyke tyyliin "UTC+2". --Zunter (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 16.24 (EET)

Voihan sen toki merkitä, jos tietää mitä tekee. Tuo on oikein, mutta "joku" on myös esim. merkannut Lontoon heinäkuun 2005 iskuille aikavyöhykkeeksi "GMT". Jos ei tiedä, olisi parempi olla merkkaamatta yhtään mitään, kuin merkitä väärä tieto (esim. oletuksella että "no eiks Lontoossa ole se GMT-aika vai mitä"). --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 16.30 (EET)

Esimerkiksi Kaupunki2-mallineessa käytetään UTC-aikoja. UTC-5 → UTC−5 (UTC-5 → UTC−5) --Raid5 (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 20.24 (EET)

Lisäksi UTC on täsmällisemmin määritelty kuin GMT. GMT:tä on 1970-luvulta asti neuvottu välttämään, kun on kyse tarkasta ajan mittauksesta.--Gronroos (keskustelu) 15. marraskuuta 2015 kello 13.50 (EET)

Onkos tällaisessa ohjaussivussa CET, joka osoittaa olemattomaan sivuun, jotain järkeä? --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 23.56 (EET)

Ei. --Stryn (keskustelu) 14. marraskuuta 2015 kello 23.58 (EET)

Onko Googleen indeksoitavasta hakusanaominaisuudesta mitään hyötyä? https://www.google.fi/?gws_rd=ssl#safe=off&q=CET 91.154.202.189 20. marraskuuta 2015 kello 03.57 (EET)