Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Rivi 6: Rivi 6:
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.


Nykyisin aivoinfarktia on mahdollista hoitaa [[liuotushoito|liuotushoidolla]] ensimmäisten tuntien aikana. Hoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava kolmen tunnin kuluessa oireiden alusta, joskin eräissä tutkimuksissa potilaat ovat hyötyneet pidemmälläkin viiveellä aloitetusta hoidosta. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[tietokonetomografia]]a. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.
Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen kuluessa oireiden alusta. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[tietokonetomografia]]a. Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella. Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liutoukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.


Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.

Versio 27. helmikuuta 2015 kello 19.41

CT-kuva iskeemisestä aivoinfarktista (kuvan vasemmalla puolella).

Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivosoluista jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu hyytymästä ahtaassa valtimossa. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.

Oireet ja hoito

Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset halvausoireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. Aivovaurion asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.

Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen kuluessa oireiden alusta. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen tietokonetomografiaa. Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa sairaaloissa etenkään virka-ajan ulkopuolella. Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liutoukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.

Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.

Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi fysio- ja toimintaterapialla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esimerkiksi veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä.

Syyt

Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla humalatila tai elimistön bakteeritulehdus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä eteisvärinä-rytmihäiriön seurauksena.

Insuliiniresistenssiä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.[1]

Lähteet

  1. Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä Yle.fi/Uutiset. Viitattu 25.10.2010.

 

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.